Erityisherkkyys on synnynnäistä, mutta opittu herkkyys kehittyy elämän myötä.

Erityisherkkä vai sittenkin yliherkistynyt? Herkkyys voi olla synnynnäistä tai opittua

Erityisherkkyys saatetaan joskus sekoittaa opittuun herkkyyteen. Jos vahva tunnereaktio syntyy vain tietynlaisissa tilanteissa, kyse voi olla opitusta herkkyydestä kuten traumasta tai tunnelukosta. Myös stressin oireet voivat muistuttaa erityisherkkyyttä.

Herkkä ihminen aistii, kokee ja tuntee asioita huomattavasti voimakkaammin kuin suurin osa ihmisistä. Hän voi esimerkiksi kokea kovat äänet erityisen epämukavina, rakastaa pehmeän materiaalin kosketusta ihollaan ja liikuttua helposti niin kauniista kuin surullisistakin asioista. Kyse on erityisherkkyydestä, joka on synnynnäinen temperamenttipiirre.

– Herkkyys on normaali ja hyvä ominaisuus, ei mikään vika. Erityisherkkyytensä on tärkeä oppia ymmärtämään ja hyväksymään, psykologi Heli Heiskanen sanoo.

Herkkyys on vahvuutta, kun oppii elämään itseään ja herkkyyttään kunnioittaen, ilmenee Heiskasen tuoreesta Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään –kirjasta. Noin viidesosa ihmisistä on erityisherkkiä. Erityisherkät myös pysyvät herkkinä koko elämänsä, sillä taustalla on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus.

Voimakkaat tunnetilat tai aistiherkkyydet eivät kuitenkaan aina tarkoita sitä, että ihminen olisi erityisherkkä. Herkkyys voi nimittäin olla myös opittua.

Stressi voi johtaa yliherkistymiseen

Jos lapsena tai nuorena ei ole ollut herkkä, mutta aikuisiällä on yhtäkkiä herkistynyt äänille tai valoille tai alkanut kärsiä tunteiden ailahtelusta, kyse voi olla elämän myötä syntyneestä yliherkistymisestä.

– Opittua herkkyyttä syntyy erilaisten kokemusten ja tilanteiden seurauksena. Yleisimpiä aiheuttajia ovat traumaattiset kokemukset, ylikuormitus ja stressi.

Mikäli on aikaisemmin jaksanut tehdä töitä hyvin, mutta yhtäkkiä kaikenlaiset äänet ovat alkaneet häiritä ja keskittymisestä on tullut mahdotonta, taustalla on usein stressi, jonka myötä ihmisen hermosto voi olla yliviritystilassa.

– Opitun herkkyyden voi tunnistaa myös siitä, että se ilmenee usein vain tietyissä tilanteissa ja hetkellisesti, eikä ole pysyvä reagointitapa.

Jos ihminen on esimerkiksi kokenut jonkin traumaattisen kokemuksen, voimakkaat tunnetilat tai aistihavainnot voivat tulla esiin vain traumasta muistuttavassa tilanteessa.

Johtuvatko vahvat tunteet tunnelukosta?

Erityisherkkyys saatetaan sekoittaa myös tunnelukkoihin.

Tunnelukot juontavat juurensa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa koettuihin ongelmiin. Ne ovat olleet selviytymiskeinoja, jotka ovat myöhemmin alkaneet häiritä elämää. Tunnelukkojen takia tunteet voivat jossain tilanteessa korostua todella voimakkaasti.

– Hylkäämisen tunnelukko näkyy usein pienissäkin arjen erotilanteissa. Hylkäämisen pelko voi olla äärimmäisen voimakas. Jos vahvoja tunteita ei esiinny muulloin, erityisherkkyyden sijaan kyse voi olla tunnelukosta.

Tunnelukkoja on mahdollista käsitellä ja avata. Mitä voimakkaampi tunnelukko on, sitä kovempi työ sitä on purkaa. Kaikki lähtee tunnistamisesta.

– Kannattaa havainnoida omaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan ja tutkia tunnelukon juuria. Miksi on esimerkiksi alkanut pelätä hylkäämistä niin paljon? Kun alkaa ymmärtää itseään paremmin ja käsittelee padottuja tunteita, tilanne vähitellen helpottuu.

Opitusta herkkyydestä voi oppia pois

Opittua herkkyyttä ja synnynnäistä erityisherkkyyttä ei aina ole helppo erottaa toisistaan, mutta asialle on hyvä olla avoin. Jos herkkyys on opittua, sitä voidaan hoitaa ja siitä voidaan myös oppia pois.

Tosin kuin erityisherkkyydestä, opitusta herkkyydestä ei nimittäin usein seuraa mitään hyvää.

Jos herkistyminen johtuu traumasta, terapia voi auttaa. Jos taustalla puolestaan on stressi, kuormituksen purkaminen ja vähentäminen on tärkeää.

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos tunnereaktiot tai aistiherkkyydet alkavat haitata normaalia arkea tai ihmissuhteita. Joskus taustalla voi olla myös neurologinen sairaus, mielenterveysongelma tai esimerkiksi aistitiedon säätelyhäiriö.

Testaa, oletko erityisherkkä!

Lähteet: Heli Heiskasen haastattelu ja kirja Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään (Origonova 2016)

Lue myös:

Nämä merkit paljastavat, että olet herkkä mutta vahva

Tee tunnelukkotesti ja selvitä, millaiset lukot mieltäsi ohjaavat

Erityisherkkyys – Ole rohkeasti herkkis

Näyttelijä Anu Sinisalo: ”Nyt ymmärrän, miksi uuvun niin helposti”

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *