Tavoitellaanko onnellisuutta jo liikaa – Asiantuntijat kertovat

Kumpi tuo varmemmin onnen: raha vai uskonto? Tuleeko elämäntaito-oppailla onnelliseksi? Kirjailija Tommi Melender ja filosofi Frank Martela ovat asiasta eri mieltä.

Kirjailija Tommi Melender väittää, että nykyään on pakko olla onnellinen – vaikka hampaat irvessä. Filosofi Frank Martelan mielestä on aikakin keskittyä onneen velvollisuuksien sijasta. Panimme herrat väittelemään siitä, tavoitellaanko onnellisuutta jo liikaakin.

Onko onnellisuuden tavoittelu mennyt liian pitkälle?

Tommi Melender: Kyllä. Nykyihmisen perustarpeet on tyydytetty, ja tilalle on tullut hirveä määrä erilaisia haluja. Aikamme hyvän elämän ihanne on sellainen, jossa onnellisuus, menestys ja kulutus kytkeytyvät toisiinsa. Aineellisen hyvinvoinnin kasvu on tuonut paljon hyvää, mutta se on tehnyt meistä myös aiempaa itsekkäämpiä ja lyhytnäköisempiä. Usko henkilökohtaisen onnen tavoitteluun on vahvempaa kuin koskaan.

Frank Martela: Ei. Nykyihmisellä on oikeus tavoitella onneaan; ennen oli lähinnä velvollisuuksia. Kehitys on myönteinen.

Onko onnellisuus ymmärretty väärin?

TM: Nykyään ajatellaan, että onnellisuuden pitäisi olla normaali olotila. Pitäisi mennä koko ajan mielettömän hyvin. Onnellisuus vaatii kuitenkin taustalleen jotakin, mitä vasten se erottuu: vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja suruja. Niitä vasten onnellisuus erottuu. Tavallinen ihminen ei koskaan täytä kauneusihanteita, eikä tavallinen ihminen myöskään ole koskaan yhtä onnellinen kuin ne hymynaamat, jotka antavat kasvot menestyslähtöiselle onnellisuusihanteelle. Usein sanotaan, että onni on ihmisen sisällä, mutta mielestäni se on ihmisten välillä. Onnen hetket tulevat jaetuista merkityksistä, esimerkiksi jalkapallon seuraamisesta samanhenkisten kanssa.

FM: Olemme ymmärtäneet hyvän elämän väärin. Ajattelemme, että hyvä elämä on pelkkää onnellisuutta, vaikka siihen kuuluu muutakin. Onni on kiinni siitä, mitä elintasoa vaadimme ja kehen vertaamme itseämme. Se, mikä 50 vuotta sitten riitti, ei enää riitä.

Millainen ihminen on onnellinen?

TM: Onnellinen ei tähtää onnellisuuteen vaan elää itselleen merkityksellisten asioiden kautta. Onnellisuus syntyy sivutuotteena.

FM: Sellainen, joka on löytänyt tasapainon itsensä ja maailman välille ja hyväksyy itsensä ja maailman sellaisina kuin ne ovat.

Kumpi tuo varmemmin onnen: raha vai uskonto?

TM: Jos noista kahdesta pitää valita: uskonto. Jaetut merkitykset ovat tärkeitä. Raha luo nälän, joka ei tyydyty syömällä. Toisaalta tutkimusten mukaan toisten hyväksi annettu raha lisää onnellisuutta. Raha tuo onnea, jos se tuottaa jakamisen tunteita eikä ole vain verhottua oman egon buustausta.

FM: Raha. Jos ei ole lainkaan rahaa verrattuna siihen ettei ole lainkaan uskontoa, raha on tärkeämpää. Ilman rahaa elämä on melko varmasti onnetonta, mutta ilman uskontoa voi helposti olla onnellinen.

Tuleeko elämäntaito–oppaiden avulla onnelliseksi?

TM: Oppaista voi saada ajatuksia, mutta ajatukset pitää räätälöidä itselle ja suodattaa pois vastaanottajaa alentava tuotteistettu tsemppihömppä ja sekunda-aforistiikka. Jos tietää, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, ei tarvitse mitään gurua kertomaan, mitä onni on. Voimaannuttavasta onnellisuuspuheesta on lyhyt askel julmaan optimismiin eli siihen ajatukseen, että onnettomuus on oma vikasi, et tsemppaa tarpeeksi.

FM: On parempia ja huonompia oppaita. Hyvien oppaiden vinkkejä toteuttamalla voi tulla onnellisemmaksi. Miten erottaa hyvät oppaat huonoista? Yksi kriteeri on se, missä määrin teksti perustuu tieteelliseen argumentaatioon ja missä määrin vain kirjoittajan omiin ajatuksiin.

Onko onnellisuus asenteesta kiinni?

TM: Tiettyyn mittaan asti on. Itselläni on meneillään vaativa työprojekti. Jos suuntaan huomioni siihen, kuinka paljon se vaatii työtä, työ on raskaampaa. Sen sijaan yritän löytää projektista mielenkiintoisia välitavoitteita ja iloita niiden saavuttamisesta. Omalla ajattelulla ei voi muuttaa kaikkea, mutta jotakin voi.

FM: Ei. Myönteisiä ajatuskuvioita ja kiitollisuutta voi opetella ja siten tulla onnellisemmaksi, mutta maailmassa tapahtuu asioita riippumatta siitä, mitä ihminen niistä ajattelee. Jos kaikki läheiset kuolevat ympäriltä, on vaikeaa olla onnellinen pelkän asenteen voimalla.

Onko tärkeää näyttää onnelliselta?

TM: Monen ammatin käyntikortti on se, että täyttää onnellisen ihmisen tuntomerkit. Se on myös tiettyjen ympyröiden sosiaalinen peli, jossa muiden pitää tunnistaa sinut onnelliseksi. Huonoryhtistä humanistiopiskelijaa ei kukaan tunnista onnelliseksi. Pitää näyttää porvarillisella tavalla onnelliselta. Onnettomuutta kartetaan, pelätään, että se tarttuu. On pieni tabu ja ikävä totuus, että syrjäytyneet saisivat mielellään jäädä syrjään näköpiiristämme. Onnettomuus kääntyy usein niin, että on paitsi onneton myös epäonnistunut tulemaan onnelliseksi.

FM: Siitä on tullut monelle pakkomielle. Onnellisuuteen liittyy paljon poseeraamista. Kun jotain kivaa tapahtuu, ei keskitytä asiaan itsessään vaan siihen, saadaanko siitä tarpeeksi hyvä kuva sosiaaliseen mediaan. Kilpaillaan, kenen elämä näyttää onnellisimmalta.

Mikä on suurin onnellisuuteen liittyvä valhe?

TM: Maaginen ajattelu eli se harhakuvitelma, että tulkintaa muuttamalla maailmakin muuttuu. Se saa luulemaan, että kun elät ja käyttäydyt kuin olisit menestyjä ja onnellinen, menestys ja onnellisuus tulevat luoksesi.

FM: Se, että onnellisuus olisi pelkästään itsestä kiinni. Tällainen uskomus luo onnettomuutta: Onneton ihminen on entistä onnettomampi jos ajattelee, että se on oma vika. Hän on myös vähemmän myötätuntoinen sellaista toista kohtaan, joka on onneton.

Oletko onnellinen?

TM: Olen sitä varmemmin, mitä vähemmän vaivaan koko asialla päätäni. Onnellisuuteni on käytännön asioissa: kirjallisuudessa, penkkiurheilussa, liikkumisessa koirien kanssa ja läheisissä ihmissuhteissa. Se ei periaatteessa tunnu paljon miltään, mutta minun ei tarvitse vatvoa mitään. Olen sinut sen ajatuksen kanssa, että kohokohdat ovat harvassa ja elämä on arkea. Ihan ok -fiilis on paras fiilis, jonka voin kuvitella.

FM: Kyllä minä aika onnellinen olen. Ympärilläni on ihmisiä, joista välitän ja jotka välittävät minusta. Teen työtä, jota haluan tehdä ja jossa pääsen toteuttamaan itseäni. Kun herään aamulla, olen innoissani uudesta päivästä ja asioista, joita pääsen tekemään.