Ravinto

Ravitsemusguru kumoaa terveysväitteitä: tämä maidosta, gluteenista ja rasvoista tulisi oikeasti tietää

Kannattaako maitoa vältellä, onko gluteeni myrkkyä ja löytyykö margariinista pelättyjä transrasvoja? Ruokamysteereitä selvittänyt ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, mitä maidosta, gluteenista ja rasvoista oikeasti tiedetään.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Moni on luopunut viljojen käytöstä, vaikkei sairastakaan keliakiaa tai luopunut maidon juomisesta. Kannattaako se?

Kannattaako maitoa vältellä, onko gluteeni myrkkyä ja löytyykö margariinista pelättyjä transrasvoja? Ruokamysteereitä selvittänyt ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, mitä maidosta, gluteenista ja rasvoista oikeasti tiedetään.

”Lehmänmaito on vain vasikoiden ravintoa”, kirjoittaa hyvinvointibloggaaja, kun taas virallisten ravitsemussuositusten mukaan maitotuotteita kannattaisi käyttää päivittäin.

”Gluteeni on keholleni myrkkyä”, sanoo tuttu, joka on luopunut viljojen käytöstä, vaikkei sairastakaan keliakiaa.

”Voita vai margariinia?” puolestaan tuntuu olevan ikuisuuskysymys, josta väitteitä löytyy puolesta ja vastaan.

Mutta mitä maidosta, gluteenista ja rasvoista ja niiden terveysvaikutuksista oikeasti tiedetään, ja mikä on pelkkää luuloa? Kysyimme asiaa Ruokamysteerit-blogia pitävältä ravitsemusterapeutti Leena Putkoselta.

Maito on ristiriitainen kalsiumin lähde

Suomalaisille opetetaan jo päiväkodissa, että maito on terveellinen ruokajuoma ja tekee hyvää luustolle. Suositusten mukaan erilaisia maitovalmisteita kannattaa käyttää noin puoli litraa päivässä ja lisäksi syödä pari viipaletta juustoa, jotta kalsiumia ja jodia saadaan riittävästi.

Tarvitsevatko ihmiset tutkimusten mukaan todella maitoa?

– Maito ei ole ihmiselle välttämätöntä, eikä kalsium ratkaise luuston terveyttä. On huomattu, että maidon suuret käyttömäärät eivät vähennä osteoporoosiriskiä tai vaikuta myönteisellä tavalla lonkkamurtumatilastoihin, Leena Putkonen kertoo.

Maito on Putkosen mukaan myös paradoksaalinen lähde kalsiumille. Maidossa on kalsiumin lisäksi fosforia, jonka tiedetään haurastuttavan luita.

Moni pitää maitoa ongelmallisena myös siksi, koska se tuntuu aiheuttavan tukkoista oloa.

– Asiaa on tutkittu todella vähän, mutta kliinikon näkökulmasta voin sanoa, että väitteellä on perua. Teoria on se, A1-kaseiini, jota maidossa tyypillisesti on, muuttuu osalla ihmisistä yhdisteeksi, joka lisää liman eritystä. Itsellänikin on ollut potilaita, joilla limantuotto on vähentynyt, kun maito on vaihdettu soijavalmisteisiin.

Toisaalta maito ei myöskään ole ihmiselle myrkkyä. Hapanmaitotuotteista saadaan hyviä maitohappobakteereja, ja maidossa on paljon proteiinia, jodia ja D-vitaminoinnin takia D-vitamiinia.

– Mutta nämä on mahdollista saada muualtakin –ja ehkä vielä monipuolisemmin.

Maidon tarina on Putkosen mukaan ollut Suomessa liian yksioikoinen. Kriittistä maitotutkimusta ei Suomessa edes oikeastaan tehdä, ja näkökulmat joudutaan hakemaan ulkomaisista tutkimuksista.

Lisäksi maitokeskusteluissa keskitytään usein vain terveysvaikutuksiin ja unohdetaan eettiset kysymykset.

– Suomessa meillä olisi varaa miettiä maidon ympäristövaikutuksia ja eläinten hyvinvointia. Valitaanko luomumaitoa tavallisen sijaan, vai jätettäisiinkö maito kokonaan ruokavaliosta ympäristön vuoksi pois? Lehmä vaatii paljon rehua ja vettä ja tuottaa metaanikaasuja, oli se sitten luomulehmä tai ei.

Gluteenin välttäminen voi olla tarpeetonta

Gluteeniton ruokavalio on noussut viime vuosina pinnalle paleo-ruokavalion ja fitness-buumin myötä. Monet kertovat gluteenittoman ruokavalion myötä voivansa paremmin, vaikkei heillä ole todettu keliakiaa.

Onko gluteeni tutkimusten mukaan elimistölle oikeasti haitallista?

– Keliaakikolle gluteeni on myrkkyä, koska se aiheuttaa hänelle tulehduksen suolistoon. Sen sijaan ajatus siitä, että gluteeni ylläpitää esimerkiksi matala-asteista tulehdusta, on vielä täysin tutkimuksen alla. Tutkimusten mukaan tulehdusmarkkerit eivät suinkaan aina nouse gluteenin takia.

Jollei kyseessä ole keliakia, gluteeni ei myöskään välttämättä ole pääsyyllinen, mikäli viljat aiheuttavat vatsaoireita.

– Gluteenin sijaan vehnässä voi olla jokin muu ärsyttävä tekijä. Vielä ei myöskään tiedetä, tarvitseeko gluteeniherkkien karsia gluteeni ruokavaliostaan täysin vai riittääkö vähentäminen.

Putkonen ei itse suosittele gluteenista luopumista, jos selkeitä oireita ei ole. Gluteenipitoisista viljoista on nimittäin tutkitusti hyötyä vatsalle.

– Vehnässä, ohrassa ja rukiissa on paljon fruktaaneja, joita hyväksi tiedetyt suoliston bakteerikannat, kuten bifidobakteerit, rakastavat.  Fruktaanit tuottavat suolistossa rasvahappoja, jotka ylläpitävät suoliston tiiviyttä ja estävät ylimääräisten proteiinien pääsyn elimistöön. Kun ihminen siis syö fruktaanipitoista ruokaa, hänen suolistonsa voi paremmin.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on huomattu, että gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla bifidobakteeripitoisuus on ollut muuta väestöä matalampi, jopa haitallisen matala.

– Ruokavaliota tulisi aina katsoa kokonaisuutena eikä tehdä niin sanottuja yhden ruoka-aineen ratkaisuja, jotta vältetään tilanne, jossa kuidun saanti lopahtaa kokonaan.

Kevytmargariinit ovat turhia

Margariinikriitikoiden mukaan margariini on luonnoton valmiste, jonka sijaan pitäisi käyttää ihan tavallista voita.

– Nykytietämyksen mukaan margariini ei ole epäterveellistä ja sen rasvahappokoostumus on varsin hyvä. Transrasvoja ei ole enää ikiaikoihin ollut margariineissa.

Voihin ja voikasvirasvasekoitteisiin verrattuna margariinilla on terveyden kannalta se etu, että margariini on usein vähäsuolaisempaa. Rasvojen laatu jää myös helposti turhan tyydyttyneeksi eli kovia rasvoja sisältäväksi, jos leivän päälle laitetaan margariinin sijaan voita ja kasvirasvoja käytetään muutenkin vain vähän.

Margariinista kannattaa Putkosen mukaan valita rasvaisempi versio kevytlevitteen sijaan, sillä rasvaisemmissa tuotteissa on enemmän hyviä rasvoja.

– Mutta kenenkään ei missään nimessä tarvitse käyttää margariinia, jos sitä haluaa jostain syystä vältellä. Silloin vain pitää miettiä muita rasvanlähteitä. Leivän päälle sopivat yhtä hyvin myös öljyt, pähkinätahnat ja avokado.

Tutkittua tietoa luulon tilalle

Lisää tietoa ruoan terveysvaikutuksista voi lukea ensi tammikuussa ilmestyvästä Ruokamysteerit – viisaiden valintojen jäljillä -kirjasta, jonka Leena Putkonen on kirjoittanut yhdessä toimittaja ja maatalous-metsätieteiden maisteri Mari Koistisen kanssa. Putkonen ja Koistinen päivittävät yhdessä myös Ruokamysteerit-blogia.

– Sosiaalista mediaa seuratessa olemme huomanneet, että ihmiset ovat hyvin sekaisin ravitsemustiedon äärellä. Netissä on paljon ristiriitaista tietoa ja erilaisia salaliittoteorioita. Halusimme selkeyttää asioita ja kirjoittaa ravinnosta tiedekärki edellä.

Ruokamysteerit-kirjassa keskitytään ruoan terveysvaikutusten lisäksi myös hieman laajempaan kuvaan.

– Ruokakysymykset liittyvät myös ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan ja ihmisoikeuksiin, mikä jää nykyisin aivan liian vähälle huomiolle. Onko esimerkiksi suklaan antioksidanteilla väliä, jos sitä tuotetaan lapsityövoimalla?

Lue myös:

Fitness-tähti Eevi Teittinen: Maidoton ruokavalio poisti vatsan turvotuksen

Ruokakirjailija Virpi Mikkonen: ”Tajusin, että gluteeni ja maito eivät sovi minulle”

Henkilääkäri ja kiinalainen lääketiede mullistivat Ti-Ti Nallen äidin Riitta Korpelan elämän: ”En ole aikoihin ollut kuumeessa”

X