Kammottava unihalvaus vie hetkeksi puhe- ja liikuntakyvyn – pelottava, muttei vaarallinen

Havahdut yöllä siihen, että lihaksesi ovat halvaantuneet. Vain silmät liikkuvat. Kauhu puristaa rintaa ja paniikki iskee. Pahimmillaan unihalvaus voi kestää jopa minuutteja. Unihalvaus on pelottava, mutta vaaraton. Mistä oikein on kysymys?

Unihalvaus on tila, jossa ihminen on hereillä, mutta ei kykene liikkumaan.

Halvauskohtaus tulee usein REM-unen jälkeen, jolloin luurankolihakset ovat halvaantuneessa tilassa. Tämä on kehon suojamekanismi, joka estää ihmistä satuttamasta itseään unen aikana.

Joskus lihashalvaus jää päälle vielä silloin, kun aivot heräävät. Ainoastaan silmän liikkeitä ja hengitystä säätelevät lihakset toimivat. Selällään nukkuminen, stressi ja univaje lisäävät unihalvauksen riskiä.

Kysyimme 6 unihalvaukseen liittyvää kysymystä Turun Yliopiston kognitiivisen neurotieteen laitokseen erikoistutkijalta Katja Vallilta.

Kuinka yleinen unihalvaus on?

– Normaali terve ihminen kokee unihalvauksen korkeintaan 1–3 kertaa elämässään. Yleisintä se on nuoruusiässä.

Kauanko kohtaus kestää?

–Parista sekunnista muutamaan minuuttiin. Kokijalle, joka ei tiedä, mistä on kyse, aika tuntuu pitkältä. Moni ehtii kuvitella halvaantuneensa loppuiäkseen.

Miten kohtaus näkyy ulospäin?

– Ei oikeastaan mitenkään. Koska unihalvauksessa pystyy liikuttamaan ainoastaan silmiään, ihminen ei kykene viestittämään tilastaan esimerkiksi petikumppanilleen.

Miksi halvaukseen liittyy usein pelottavia harha-aistimuksia?

– Unihalvauksessa kokija näkee usein ympärillään asioita, joita siellä ei ole. Hän saattaa aistia jonkin pahansuovan olennon läsnäolon. Vääristyneen havainnon takia esimerkiksi naulakossa roikkuva aamutakki saa uhkaavan muodon. Voi myös tuntua siltä kuin joku istuisi rinnan päällä ja yrittäisi tukahduttaa.

Syytä näihin harha-aistimuksiin ei tiedetä. Voi olla, että äsken nähty uni ja todellisuus sekoittuvat. Vaikka hengityslihakset toimivat, hengittäminen saattaa olla raskasta. Ehkä siksi tuntuu siltä kuin joku istuisi rinnan päällä.

Mikä ero on unihalvauksella ja painajaisunella?

– Molemmat ovat rem-uneen liittyviä ilmiöitä. Painajaisia esiintyy, kun aivot ovat nukkumistilassa. Silloin ihmisellä ei ole yhteyttä todelliseen ympäristöön. Halvauksessa aivot ovat hereillä ja ihminen näkee ympäristönsä.

Voiko kohtauksen saada omin avuin laukeamaan?

– Yleensä kohtaus päättyy itsestään. Joskus saattaa auttaa se, että päättää suorittaa jonkin tahdonalaisen lihastoiminnon, esimerkiksi nostaa toista kättä. Silloin lihashalvausmekanismi saattaa napsahtaa pois päältä.

Lue lisää:

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista

Uni on kaukoputki sisimpääsi