Haaveissa upea koti, unelmien loma, taloudellinen vapaus – Pitäisikö sinunkin aloittaa sijoittaminen?

Sijoittaminen saattaa kuulostaa hankalalta, mutta se on paljon tuottavampaa kuin säästäminen. Kolme naista kertoo, miten he ovat sijoittaneet rahansa.

Useimmat tietävät, että sijoittaminen on paljon kannattavampaa kuin säästäminen. Silti läheskään kaikki eivät sijoita. On harhaluulo, että sijoittaminen olisi jotenkin vaikeaa tai vaivalloista. Lue kolmen naisen rohkaisevat tarinat ja mieti asiaa vielä kerran: ehkäpä sinunkin pitäisi aloittaa?

Proviisori Elina Aaltonen: ”Hankin omaisuutta apteekkikauppoja varten”

– Neljä vuotta sitten kaikki se palkka, jota minulle kovalla työllä tuli, myös meni. Minulle tuli siitä huono omatunto, proviisori Elina Aaltonen, 34, sanoo.

Hän alkoi miettiä, että rahaa kannattaisi sijoittaa johonkin.

Hän asui Helsingissä omistusasunnossa. Hän oli ostanut asunnon lainalla, jota lyhensi edelleen. Koska asuntoon sijoittaminen oli Elinalle tuttua, hän päätti ostaa samasta taloyhtiöstä itselleen sijoitusasunnon.

– Asunnot ovat turvallinen sijoituskohde. Luotan siihen, että Helsingissä hyvien asuntojen arvo pysyy vakaana tai jopa nousee. Puutaloyksiö Helsingin Kumpulassa ei menetä arvoaan.

Elina sai sijoitusasuntoaan varten lainan suhteellisen helposti.

– Mietin, että kun lyhentäisin joka kuukausi näitä kahta lainaa, voisin käyttää jäljelle jäävän palkan huoletta. Tietäisin koko ajan, että minulla on jotain tallessa tulevaisuuttani varten.

Korot olivat lainanottohetkellä matalat, mutta mitä jos ne nousisivat? Hän laski, että selviytyisi siitä vuokraa nostamalla.

– Olin ensimmäisen asuntolainan kohdalla ymmärtänyt, miten rahan hinta muodostuu, joten neuvottelin lainamarginaalin mahdollisimman alhaiseksi.

Pikavoittoja tavoittelevalle asuntosijoittaminen ei Elinan mukaan sovi.

– Tämä on pitkän aikavälin sijoitus. Kun lainaa on maksettavana, tällä ei rikastu, mutta omaisuus karttuu.

Tällä hetkellä Elina asuu miesystävänsä luona ja hänen molemmat asuntonsa ovat vuokralla. Vaikeinta asuntosijoittamisessa on ollut hyvien vuokralaisten löytäminen. Elina ei ole halunnut vuokrata asuntojaan liian tutuille mutta ei ventovieraillekaan.

– En halua sotkea rahaa ja ystävyyttä. Toisaalta tuttavan suositus on paras tae vuokralaisen luotettavuudesta.

Sijoitukset ovat välillä herättäneet ihmetystä Elinan ystävissä: miten hän uskaltaa! Moni tuntuu pelkäävän lainanottoa.

– Kyllä minä sitä itsekin mietin. Tästä selviytyy, kun osaa hieman matematiikkaa ja tietää, kuinka paljon saa vuokratuloja, mitä veroja joutuu maksamaan ja mitä verovähennyksiä puolestaan saa.

Elina kirjaa saamansa ansiotulot ja vuokratulot sekä maksamansa verot Excel-taulukkoon. Siten hän pysyy kartalla rahaliikenteestään.

– Parasta on se, että tiedän osan rahoistani jäävän säästöön. Välillä on toki kiva ostaa hyvälaatuinen takki tai jokin sisustusjuttu, mutta en varsinaisesti mieti, että raha niihin on tullut vuokratuloista.

Elina haluaa sijoittaa kohteisiin, joissa riski on vähäinen ja tuotto vakaa.

Koska hajauttaminen on järkevää, seuraava sijoituskohde voisi olla jotakin muuta kuin asunto. Esimerkiksi Nordnetin indeksirahastot houkuttavat.

– Haaveilen urasta apteekkarina. Apteekin ostoa varten on hyvä olla omaisuutta. Eikä sitä tiedä, vaikka viisikymppisenä alkaisin haaveilla maailmanympärysmatkasta. Silloin voin myydä toisen kämpän.

Art director Sari Kaitila: ”Yllätyin, miten hyvin puukauppa tuottaa”

Vihreää kultaa, mäntyä ja kuusta. Sari Kaitilan, 39, tulevaisuuden turva kasvaa laitilalaisessa metsässä. Neljä vuotta sitten Sarin isä kysyi, olisiko Sari kiinnostunut ostamaan perheen omistaman metsän. Isä perusteli ehdotustaan sillä, että ostaminen olisi kannattavampaa kuin se, että Sari aikanaan perisi metsän ja maksaisi siitä perintöveroa.

AD:na lehtitalossa työskentelevä Sari kiinnostui. Hänellä ei kuitenkaan ollut omaisuutta, jolla koko metsäalueen olisi voinut maksaa heti.

– Minulla oli jo asuntolaina, joten koko kauppasumman kokoisen lainan ottaminen siihen päälle oli liian pelottava ajatus.

Koska kyseessä oli sukupolvenvaihdos, kauppasumma oli mahdollista jakaa kymmenelle vuodelle. Sari maksaa metsää vanhemmilleen joka toinen vuosi. Maksu- erät hän pystyy kattamaan puukaupalla ja lainoilla. Puukaupan tuotosta hän saa verohelpotuksia, kunnes kauppojen yhteenlaskettu tuotto on kauppasumman suuruinen.

– Yllätyin siitä, miten hyvin puukauppa tuottaa.

Siitä huolimatta talous tuntuu välillä olevan metsän vuoksi tiukilla. Tuottoa tulee vielä harvoin, ja se menee suoraan kaupan maksuun.

Isänsä esimerkin ansiosta Sari tiesi, että metsään sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa.

– Puun kasvu taimesta täysikokoiseksi kestää vuosikymmeniä. Metsässä on kuitenkin eri vaiheessa olevia palstoja.

Sarilla oli jonkin verran tietoa metsänhoidosta ennestään. Hän kävi silti metsänhoitokurssin.

– Nyt minulla on parempi käsitys siitä, mitä missäkin vaiheessa tehdään. Jos joku puhuu leimikosta, tiedän mistä on kyse. Voisin kuitenkin olla tietämättä käytännön asioista, sillä Metsänhoitoyhdistys hoitaa halutessani kaiken.

Kun viimeinen erä metsästä on maksettu, Sari aikoo palkita itsensä ulkomaanmatkoilla, joihin ei tällä hetkellä liikene rahaa.

– Kun puhdasta voittoa alkaa tulla, ensimmäiset haaveeni liittyvät silti siihen, että talouteni olisi sen verran väljä, ettei minun tarvitsisi miettiä raha-asioita.

Moni sijoittaa lapsiaan varten, mutta Sarin tarkoitus on lähinnä turvata oma tulevaisuutensa.

– Onhan se silti kiva ajatus, että myös tyttäreni voi joskus halutessaan päästä metsään käsiksi.

Lue lisää: Rahahoroskooppi – Lue, oletko pihi vai tuhlari ja miten voit säästää rahaa

Taloustoimittaja Ninni Myllyoja: ”Äitikään ei tiedä salkkuni kokoa”

Ensimmäisiä sijoitettuja pennosiaan taloustoimittaja Ninni Myllyoja, 44, ei unohda. Oli vuosi 1999 ja Suomessa elettiin vahvaa it-huumaa. Ninnin ekonomiystävät alkoivat puhua sijoittamisen hyödyistä. Ninni kiinnostui asiasta ja osti tietoturvayhtiö Data Fellowsin osakkeita. Sille tielle hän jäi. Vaikka Ninni omistaa rahasto-osuuksiakin, osakkeiden ostaminen suoraan pörssistä tuntuu hänestä edelleen helpoimmalta tavalta sijoittaa.

– Sijoitan tulevaisuuteni varalle, sillä haaveilen pääseväni taloudellisesti riippumattomaan tilaan. Minulle riippumattomuus tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi jäisin työttömäksi, pärjäisin.

Ninni on kasvanut perheessä, jossa on totuttu elämään vähällä ja säästämään. Hän ei itsekään tuhlaile rahaa vaan mieluummin sijoittaa ylimääräisen. Hän on huomannut, että moni luulee osakekaupan olevan vaikeaa. Ninnin mukaan he ovat väärässä.

– Teknisesti on maailman yksinkertaisin asia ostaa osakkeita verkkopankista. Sijoituskohteen valinta on se, mikä tuottaa päänvaivaa. Siihen, mikä on hyvä yhtiö ja hyvä sijoitus, vaikuttavat monet seikat kuten yrityksen liikevaihto, tulos ja voittokerroin eli P/E-luku.

Ninni omistaa tällä hetkellä noin pariakymmentä suomalaista yritystä. Salkkunsa kokoa hän ei paljasta edes äidilleen. Vaikka osakkeiden arvo heittelee jatkuvasti, Ninni tietää koko ajan, missä mennään. Siihen yleensä riittää, että vilkaisee talouslehden pörssitaulukon ja seuraa uutisia.

– Osaan milloin tahansa sanoa, mikä on esimerkiksi Sammon kurssi. Vaikeinta tässä on riskin sietäminen. Siihen oppii ajan kanssa. Olen siinä nykyään hyvä.

Sijoittamalla Ninni säästää tulevaisuuttaan varten, mutta tarvittaessa hän voi muuttaa tuottoja rahaksi. Kymmenen vuotta sitten Ninni oli luvannut esiintyä työkaverinsa juhlissa huilistina. Hänen huilunsa oli kuitenkin huonossa kunnossa, joten hän meni musiikkiliikkeeseen testaamaan soittimia. Kallein huilu osoittautui parhaaksi. Sen saadakseen hän myi omistamiaan Koneen osakkeita, joiden arvo oli ostohetkestä tuplaantunut.

– Myynnin jälkeen Koneen kurssi jatkoi nousuaan. Minua harmitti, että olin myynyt hyvän yhtiön osakkeita pois, joten ostin niitä uudelleen.

Ninni on käynyt välillä tiukkoja keskusteluja ystäviensä kanssa, jotka sanovat, ettei heillä ole varaa sijoittaa.

– Lähes jokaisella on parikymppiä, jonka voi laittaa esimerkiksi rahastoon. Niillä ei saa nopeasti tuottoa, mutta kymmenien vuosien kuluessa sinne voi kertyä mukava pääoma, jolle on ajan kuluessa voinut kasvaa korkoakin.

Eikä osakekaupoillakaan rikastu kuin kasinolla. Kärsivällisyys on koko homman ydin. Sitä Ninnillä ei alkuun ollut.

– Silloin vielä luulin, että osakekauppa on nopeaa peliä, jossa pitäisi jatkuvasti myydä ja ostaa.

– Siksi myin ensimmäiset Data Fellowsin osakkeenikin nopeasti pois. Myöhemmin olen oppinut, että aika on sijoittamisessa ja riskin sietämisessä olennainen asia.

Lue lisää: Naismainen sijoittaja