Pelkäätkö jääväsi eron jälkeen loppuelämäksesi yksin? Asiantuntija kertoo, mistä pelko johtuu ja miten siitä voi päästä eroon

”Jään loppuelämäkseni yksin” on monelle tuttu pelko eron jälkeen. Kysyimme psykoterapeutilta, mistä pelko yksin jäämisestä kertoo ja miten sitä kannattaa lähteä työstämään.

Pelko siitä, että voi jäädä loppuelämäkseen yksin, saattaa pyöriä mielessä tämän tästä eron jälkeen.

– Yksinäisyys on luonnollinen tunne, ja jokainen tuntee joskus elämänsä aikana yksinäisyyttä. Yksinäisyyden pelko liittyy perustarpeeseemme tulla hyväksytyksi ja kuulua yhteisöön, kertoo psykoterapeutti Carita Saarikivi Terapiatalo Nosteesta.

Parisuhde on Saarikiven mukaan aikuiselämän tärkein kiintymyssuhde, jossa koemme nimenomaan tarvetta tulla hyväksytyksi. Parisuhteessa ihminen kokee tyydytystä saadessaan kokea olevansa jollekin erityinen ja tarpeellinen.

Parisuhde ei ole onnellisen elämän edellytys, mutta silti moni toivoo, että saisi jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

Pelko, että jään loppuelämäkseni yksin, kumpuaa usein säröstä hyväksytyksi tulemisen kokemuksessa

Nuorena pelko siitä, että voi jäädä loppuelämäkseen yksin, voi johtua siitä, että oma identiteetti on vasta kehittymässä ja kypsymässä. Tuolloin oma arvomaailma on vielä muotoutumassa ja nuorelle voi olla epäselvää se, onko riittävä omana itsenään ja mitä parisuhde itselle merkitsee.

Eroaminen aiheuttaa hyväksytyksi tulemisen tunteeseen särön, jolloin on tavallista tuntea epävarmuutta ja pohtia, kelpaako vielä toiselle ihmiselle ja löytääkö enää tyydyttävää parisuhdetta.

Kuitenkin myös parisuhteen aikana ihminen voi kokea yksinäisyyttä ja pelkoa yksin jäämisestä. Eroamisen yhteydessä tämä pelko konkretisoituu.

Koska ihmissuhteet edustavat turvaa ja ovat usein hyvin palkitsevia, muutos ihmissuhteissa voi Saarikiven mukaan aiheuttaa monenlaisia tunteita.

– Jos eron jälkeen pelkää, että jään loppuelämäkseni yksin, varsinaisen pelon taustalla on usein monia muitakin tunteita. Niitä voivat olla esimerkiksi eroon liittyvä katkeruus, suru, pettymys tai häpeä, Saarikivi sanoo.

– Mieli hakee tuttua ja turvallista. Siksi ollaan uuden edessä, kun tuttu ja turvallinen ihminen poistuu elämästä.

Eron jälkeen voi joutua pohtimaan monenlaisia kysymyksiä: Ketkä minulle läheiset ihmiset jäävät elämääni? Mistä saan mielihyvää ja turvaa elämääni, kun en ole parisuhteessa? Mitkä asiat minua aidosti kiinnostavat?

– Jos parisuhde on vastannut monenlaisiin tarpeisiin, sen loppuessa joutuu luomaan myös suhdetta itseen uudella tavalla, ja se on ymmärrettävästi pelottavaa. Muutos vaatii aina sopeutumista ja tavallaan elämän uudelleenrakentamistakin, koska ero muovaa identiteettiä.

On mahdollista päästä eroon ajatuksesta, että jään loppuelämäkseni yksin

Mutta kuinka yksinäisyyden pelkoa sitten kannattaisi lähteä työstämään, jos on vastikään eronnut ja pelko jäädä loppuelämäkseen yksin vaivaa mieltä tuon tuostakin?

Saarikivi listasi viisi ohjetta pelon selättämiseen:

1. Hyväksy yksinäisyys elämänvaiheena

Yksinäisyyttä ei kannata Saarikiven mukaan lähteä karkuun esimerkiksi niin, että täyttää kalenterin erilaisilla tekemisillä. Tiiviillä aikatauluttamisella ehkä pyrkii välttämään eroon johtavien syiden pohtimista, vaikka juuri niiden pohtiminen olisi tarpeellista. Tunnistamalla eroon johtaneita syitä on mahdollista välttää edellisen suhteen ongelmien toistumisen uudessa parisuhteessa.

– Tärkeää olisi hyväksyä uusi, tilapäinen elämänvaihe. Eron jälkeen elämä muuttuu, ja se myös saa muuttua. On tärkeää antaa itselle lupa surra ja tuntea yksinäisyyttä sekä muita eroon liittyviä tunteita.

2. Tee omannäköisesi toimintasuunnitelma arkeen

Vaikka kalenteria ei kannata täyttää menoilla, Saarikivi kannustaa omien rutiinien luomiseen ja niistä kiinni pitämiseen.

– On tärkeää miettiä, mitkä arjen asiat voisivat tuoda itselle mielihyvää, virkistää ja piristää arjen keskellä. On tärkeää alkaa muovata omannäköistä arkea.

3. Puhu tunteistasi ihmisille, joilta saat tukea ja lohtua

Saarikivi kehottaa pohtimaan, kenen puoleen voi kääntyä vaikeuksien keskellä. Ketkä omassa elämässä ovat niitä, joilta voi saada tukea ja lohtua, kun sitä tarvitsee? Heidän avulla voi väistyä pelko jäädä loppuelämäkseen yksin.

– Lohtua ja tukea voi saada perheeltä, ystäviltä, tuttavilta tai esimerkiksi työyhteisön tai harrastusten kautta. On tärkeää, että omista ajatuksista ja tunnelmista voi puhua. Erosta puhuminen voi antaa uutta perspektiiviä ja auttaa jäsentämään omaa tilannetta.

4. Tunnista haitalliset ajatusmallit

Erosta selviytyminen vaatii paljon ajatustyötä. Saarikiven mukaan on tärkeää tarkastella itseään rehellisin silmin.

– On tärkeää pyrkiä havainnoimaan ja tunnistamaan sekä nimeämään ajatuksia ja tunteita, jotka joskus voivat olla jopa esteenä erosta toipumiselle.

Esimerkiksi syyttelevä sisäinen puhe ja jatkuva virheiden etsiminen itsestä tai muista voivat olla todella haitallisia asioita vastaeronneelle.

– Niiden takia ihminen saattaakin alkaa käpertyä enemmän itseensä ja neljän seinän sisälle.

Saarikivi rohkaisee haitallisten ajatusmallien tunnistamiseen ja kitkemiseen. Jos vaikka parisuhteessa on tottunut menemään ravintolaan tai elokuviin puolison kanssa, voi ajatusmallina olla, että näihin paikkoihin ei voi mennä kuin kumppanin kanssa.

– Omia ajattelumalleja on hyvä ravistella, sillä haitalliset ajatusmallit estävät tekemästä ja elämästä elämää eteenpäin. Nekin siis estävät erosta toipumista.

5. Hae tarvittaessa ulkopuolista apua

Saarikivi suosittelee hakemaan ammattiapua matalalla kynnyksellä.

– Jos rutiineista alkaa tinkiä ja tuntuu, ettei jaksa innostua asioista eikä tutuille puhuminenkaan auta, mieliala on maassa tai tulee unettomuutta tai ahdistusta, voi olla hyvä kääntyä ammattiavun piiriin.

Jopa yhdestä tai kahdesta tapaamiskerrasta voi olla apua.

– Eteenpäin voi päästä nopeastikin, kun omaa ajattelua ja tilannetta tarkastelee jonkun ulkopuolisen kanssa.

Monesti asiat eivät myöskään pääse pahenemaan, kun niihin tarttuu jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Ero on uusi tilanne, josta ei tarvitse selviytyä yksin. Ei ole tarpeen löytää aina yksin ratkaisuja tai keinoja helpottaa tilannetta. Sitä varten on asiantuntijoita, jotka etsivät helpotuskeinoja ja ratkaisuja yhdessä eronneen kanssa. Kun vaikkapa polvivaivan takia haemme automaattisesti apua fysioterapeutilta, tulisi olla yhtä luontevaa hakea apua eron yhteydessä psykoterapeutilta.

Lue myös:

Asutko yksin? Asiantuntija kertoo, miten selviät koronaviruksesta johtuvan sosiaalisen eristäytymisen keskellä

Yksinäisyys eron jälkeen – 5 asiaa, jotka kannattaa tehdä, kun kotona ei ole enää kumppania

Pitäisikö puolison kanssa pysyä ystävinä eron jälkeen? Asiantuntija: ”Ystävyys ei saa olla keino roikkua toisessa”