Chisu: ”Olen joutunut tekemään töitä äidiltä perimäni kiltteyden kanssa”

Naiset eivät ole solidaarisia toisiaan kohtaan. Muun muassa tästä naisiin liitetystä kliseestä Chisu , 34, on eri mieltä. Artistikollega Jenni Vartiaisesta on tullut hänen hyvä ystävänsä, vaikka heitä on Chisun mukaan haluttu ajaa vastakkain.

Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat mihin vain.

Ei pidä paikkaansa. Kiltteys on minusta hieno piirre, mutta siihen ei kuulu marttyrointi. Kiltti ihminen auttaa muita mutta ei uhraa itseään.

Ihmisen pitää saada olla välillä myös tuhma. Muuten elämä käy tylsäksi.

Olen joutunut tekemään paljon töitä äidiltä perimäni kiltteyden kanssa. On terveellisempää ympäristöllekin, kun olen aito ja rehellinen.

Olen yrittänyt rohkaista siihen myös äitiä: mene ja koe!

Äidin sukupolvelle naisena olemisen säännöt olivat paljon nykyistä tiukemmat. Miehen on luontevampaa tehdä sitä, mitä itse haluaa. Nainen miettii, onko tämä sallittua ja hyväksyttävää ja sopiiko se kaikille perheenjäsenille.

Nainen etsii isänsä hyväksyntää koko elämänsä.

Minulle isä on ollut rohkaiseva esikuva, jolta olen oppinut sen, miten tärkeää on kulkea omaa tietään.

Hän on tehnyt elämästään omansa näköisen, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. 1942 syntynyt isä on kuulunut vähemmistöjen vähemmistöön: hän on kotoisin suomenruotsalaisesta kommunistiperheestä Vaasasta.

Vanhemmat erosivat, kun olin neljä, ja jäin asumaan äidin kanssa. Siksi olin enemmän äidin tyttö, mutta molemmilta vanhemmilta olen saanut yhtä paljon.

Naiset eivät ole solidaarisia toisiaan kohtaan.

Ei pidä paikkaansa. Olen työn kautta saanut paljon hyviä naisystäviä, jotka auttavat ja tukevat. Yksi heistä on Jenni Vartiainen. Mediassa meitä on haluttu ajaa vastakkain. Eräässäkin suorassa tv-lähetyksessä minulta tivattiin, kumpi meistä on suositumpi. Ikään kuin tähän maahan ei mahtuisi kahta suosittua naisartistia yhtä aikaa. Ei Vesa-Matti Loiriltakaan kysytä, oletko suositumpi kuin edesmennyt Kari Tapio.

Keski-ikäisenä nainen muuttuu näkymättömäksi.

Haluan ajatella, että pysymme näkyvinä kaiken ikäisinä. Mutta tottahan se on, että kaupungilla katseita ei useinkaan kerää keski-ikäinen kotiäiti vaan se kaksikymppinen, joka käyttää elämänsä treenaamiseen ja itsensä ehostamiseen.

Julkisessa työssä minun on täytynyt tottua siihen, että kun asetun katseille alttiiksi, saan myös kritiikkiä. Mitä isompi nimi on, sitä enemmän saa loskaa niskaan.

Levyni Kun valaistun myi 100 000 kappaletta, ja silloin toivoin välillä olevani näkymätön. Jos minut tunnistettiin, piti olla miellyttävä. En halunnut ihmisten ajattelevan, että olen ikävä ja kopea. Siksi parin vuoden tauko tuli tarpeeseen.

Uskon, että mieli valmistaa minua jo siihen hetkeen, kun kukaan ei enää katso perääni. Musiikki on minulle kuitenkin se, minkä kautta onnistun ja epäonnistun. Se on minun elämäni sisältö, eivät ulkoiset seikat. Iän karttuessa huomaan kysyväni itseltäni: Uskallanko yhä olla rohkea? Taistelen laiskistumista vastaan. Minun on pakko puskea epämukavuusalueelle, jotta kehittyisin. Sitä kohti menen, vaikka pelottaa.

Nainen haluaa itseään menestyneemmän miehen.

Itse en ainakaan halua. Olen hakenut sellaisia suhteita, joissa saan toteuttaa itseäni riippumatta siitä, miten paljon tienaan. Haluan tasa-arvoisen suhteen, jossa arvostetaan toisen aikaa.

Minkä naiseuteen liittyvän kliseen haluat itse kumota?

Jos nainen hakee tasa-arvoa, se ei ole mieheltä pois. Siinä etsitään yhteistä hyvää. Molempien valta ja vastuu kasvavat.

Katkelma Annan kansijutusta 8/2016

CHISU, 34 (oik. Christel Sundberg)

TYÖ: Laulaja, lauluntekijä, tuottaja.

PERHE: Puoliso ja noin vuoden ikäinen tytär.

ASUU: Itä-Uudellamaalla.

MUUTA: Tunnetaan mm. hiteistään Mun koti ei oo täällä, Sabotage ja Ihana.

Kommentointi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *