Hyvinvointi

Metsästä löytyy mielenrauha

Teksti:
Anna.fi

Kiire katoaa, uupumus unohtuu. Metsäretkeltä kotiin palaa elpynyt, tyytyväinen ihminen.

metsä

Tuntuu hyvältä nähdä kauas ja hyvältä olla suojassa. Katsella kalliolta järvenselälle, nojata selkä puun runkoa vasten. Hengittää vanamon tuoksua, kuunnella oravan säksätystä oksalla. Napata varvusta marja maisteltavaksi ja ihmetellä mustikan värjäämiä sormia. Metsässä aistit ahkeroivat ja aistihavainnot avaavat mielen luonnon hoidettavaksi.

– Metsä on täynnä terapeuttisen paikan tunnusmerkkejä. Siellä ihminen on samaan aikaan sekä turvassa katseilta että tapahtumien keskiössä. Maasto pakottaa kulkijan pysähtymään ja rauhoittumaan. Juurakot ja kivenlohkareet hidastavat kävelijän vauhtia ja soliseva vesi kutsuu kuuntelemaan kulkuaan. Ympärillä on paljon rentouttavia pyöreitä muotoja ja rauhoittavaa vihreää. Metsä on paikkana salaperäinen, se kutkuttaa mielikuvitusta, eko- ja ympäristöpsykologiaan erikoistunut psykologi Kirsi Salonen kertoo.

Metsän mielialavaikutukset syntyvät ihmisen kokemuksista – siitä, kuinka hän tunnistaa ja aistii ympäristöstään erilaisia elementtejä ja siitä, millaisia tunteita ne hänessä herättävät. Elementit saavat aikaan lumoutumisen: tarkkaavaisuuden tahattoman kiinnittymisen johonkin kohteeseen ja ajantajun hämärtymisen.

– Tarkkaavaisuuden ja ajatusten kiinnittäminen kohteeseen ja pysähtyminen sen ääreen sitä tutkiskelemaan on tietoista läsnäoloa ja taitoa elää hetkessä. Kokemukseen keskittyminen ja sen hyväksyminen sellaisenaan kadottaa kiireen ja auttaa irtautumaan arjesta. Samalla se on keino kerätä voimia tuleviin koetuksiin.

Metsä vastaa huutoon

Monimuotoisuutensa ansiosta metsä vastaa kävijänsä kulloiseenkin tarpeeseen. Virkistäytymisen tarpeessa oleva ihminen piristyy ja stressaantunut rentoutuu. Itsensä hyväksymisen kanssa kamppailevan itsetunto vahvistuu vihreydessä, sillä metsässä kävijältä ei odoteta mitään.

– Tehokkuusajattelu, suorittaminen ja aikataulut eivät metsään sovi. Metsän hyvää tekevistä vaikutuksista pääsee nauttimaan vain, jos astuu vihreyteen ja keskittyy siihen ilman ennakko-odotuksia: antaa aistien kertoa, mitä katsella, kuunnella, koskettaa, haistaa tai maistaa.

Luontoympäristön myönteiset vaikutukset tulevat jokaiselle, myös vannoutuneelle kaupunkilaiselle. Ne tuntuvat mielen lisäksi kehossa. Verenpaine ja stressihormonien määrä veressä laskevat ja veren koostumus muuttuu: japanilaisten tutkijoiden mukaan lyhytkin metsähetki kasvattaa tilapäisesti elimistön puolustuskyvyn kannalta tärkeiden valkosolujen määrää. Mitä useammin ja mitä pidempään metsässä aikaa viettää, sitä voimakkaampia ja pysyvämpiä vaikutukset ovat.

– Metsässä elpymiskokemukset ovat vahvempia kuin rakennetuilla alueilla, ja siksi uupuneen on siellä helpompi jättää kuormittavat kokemukset taakseen. Ihmisten mielipaikkoja selvittäneissä tutkimuksissa yli puolella suomalaisista mielipaikka sijaitsee ymmärrettävästi metsässä.

Luovuuden lähde

Luontokokemuksen terapeuttiset vaikutukset ja elpyminen mahdollistuvat vain, jos ihminen kokee olonsa metsässä turvalliseksi. Pysyvät luontokohteet, kuten kalliot ja suuret puut, lisäävät turvallisuudentunnetta, samoin suojaavat mielipaikat. Eksymisen pelko puolestaan vähentää turvantunnetta.

– Jos metsään meno pelottaa, kannattaa pyytää ystävä mukaan ja suunnata lähimetsään, valmiille poluille ja reiteille. Olla kaksistaan hissukseen ja ihmetellä ja jakaa myöhemmin kokemuksia vaikka termospullokahvin ja voileipien ääressä. Kartanlukutaito lisää turvaa.

Ennen pitkää ahkera metsänkävijä sulautuu luontoon ja alkaa kokea olevansa yhtä sen kanssa. Oma minä ikään kuin laajenee myönteisellä tavalla ympäristöön.

– Toisin kuin ihmissuhteissa luonto ei ime ihmisestä energiaa eikä valtaa tätä kielteisellä energialla. Jos hyvin käy, metsässä koetut myönteiset tunteet voivat siirtyä kokijan muuhun elämään.

– Luonto antaa ihmiselle perspektiiviä. Metsänkävijällä omat arvot ja tarpeet saattavat selkiytyä. Luonnossa syntyvä kokemus voi olla meditatiivinen, luova psyykkinen olotila, joka synnyttää uusia näkökulmia ja uutta toimintaa. Aistit avoinna tehty metsäretki on metsän hyötykäyttöä parhaimmillaan.

Lähteet
Kirsi Salonen: Mieli ja maisemat. Edita 2005.
Kirsi Salonen: Mielen luonto. Green Spot 2010.

Teksti: Virve Järvinen

X