Hyvinvointi

Temperamentti erottaa – oletko introvertti vai ekstrovertti?

Hiljaiset introvertit jäävät usein ulospäin suuntautuneiden ekstroverttien varjoon. Sääli. Sillä päinvastoin kuin luullaan, heillä on paljon sanottavaa.

Teksti:
Anna.fi

Introvertit miettivät ennen kuin avaavat suunsa.

Hiljaiset introvertit jäävät usein ulospäin suuntautuneiden ekstroverttien varjoon. Sääli. Sillä päinvastoin kuin luullaan, heillä on paljon sanottavaa.

Työpaikkailmoituksissa ei haeta itsekseen asioita pohdiskelevaa, sisäänpäin kääntynyttä, hiljaista ja vetäytyvää työntekijää. Työnantajat arvostavat ulospäin suuntautuneita, esiintymistaitoisia, seurallisia ja avoimia tiimipelaajia – ekstroverttejä.

Ekstrovertit ovat kiinnostuneita muista ihmisistä ja toiminnasta. Vähintään kolmasosa ihmisistä on kuitenkin introvertteja. He ovat hiljaisia, harkitsevia, varovaisia ja sisäisestä maailmasta kiinnostuneita pohdiskelijoita.

Nainen

Yhdysvaltalaisen Susan Cainin kirjan Hiljaiset – Introverttien manifesti mukaan introvertit ovat keskimääräistä vähemmän alttiita rahan ja statussymbolien houkutuksille. Heillä on vahva oikeudentaju. Ja kun introvertti innostuu, hän innostuu aidosti.

Introverttien vahvuuksia ovat hyvä keskittymiskyky ja impulssikontrolli. He ajattelevat ennen kuin puhuvat tai toimivat. Introvertilla ei käy aika pitkäksi yksin ollessa, sillä hän viihtyy omien ajatustensa kanssa. Hän saattaa olla omia polkujaan kulkeva individualisti.

Cain työskenteli Wall Streetillä yritysjuristina mutta koki itsensä erilaiseksi. Tämä on tuttu tunne monelle introvertille, etenkin jos hän saa paljon kielteistä palautetta ja kokee, ettei häntä hyväksytä omana itsenään.

Introvertit voivat tuntea alemmuutta, koska he joutuvat usein toimiaan ekstroverttien pelisäännöillä. Ekstrovertit saattavat kuvitella, että introvertit eivät pidä puhumisesta tai, että he ovat ujoja. Introvertit eivät ole taitavia pinnallisessa jutustelussa, mutta he puhuvat mielellään asioista, jotka heitä kiinnostavat ja keskustelevat yhden ihmisen kanssa kerrallaan.

Joskus kuulee sanottavan, että introvertit eivät pidä ihmisistä. Tämä ei ole totta. Läheiset ihmissuhteet ovat introverteille yhtä tärkeitä kuin ekstroverteille, kenties tärkeämpiäkin, koska heillä on yleensä vain muutama hyvä ystävä.

Vihreät ja siniset introvertit

Synnynnäinen temperamentti selittää ihmisten välisiä luonne-eroja. Ihmiset jakaantuvat temperamenttinsa mukaan introvertteihin ja ekstrovertteihin.

Temperamentti on reagointityyli, tapa tehdä asioita. Introvertti ja ekstrovertti reagoivat tapahtumiin temperamenttinsa mukaisesti joko ottamalla pienen, muutaman sekunnin pohdintatauon tai puhumalla ja toimimalla heti.

Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että kasvatus ja ympäristö muovaavat ihmistä. Tapaan reagoida asioihin vaikuttaa myös se, mitä on oppinut. Ekstrovertti on saattanut oppia kontrolloimaan ulospäin suuntautuneisuuttaan ja introvertti on voinut oppia osoittamaan nopeasti tunteitaan.

Toimintatyyliin vaikuttavat myös kiinnostuksen kohteet ja tietoiset halut, niin sanottu ydinminä.

– Esimeriksi ekstrovertti voi ottaa halutessaan hiljaisen roolin.

Kaikki introvertit eivät ole samanlaisia. Dunderfelt erottaa kaksi introverttia tyyliä: vihreän ja sinisen. Introvertti reagoi viiveellä aina, kun jotain tapahtuu, on kyse sitten huonosta tai hyvästä asiasta. Hän pitää hetken aistimukset oman mielensä ja kehonsa sisällä.

Kun pomo puhuu palaverissa loukkaavasti, vihreä introvertti kuulostelee kehoaan. Vatsaan sattuu. Hän lysähtää tuoliin ja tuntee voimattomuutta. Vieressä istuva sininen introvertti pohtii asiaa mielessään ”onpa tökerö tyyppi, miten pääsen tästä eteenpäin.”

Kumpikaan ei reagoi ulospäin. Ilmekään ei värähdä. He ovat ikään kuin jämähtäneet hetkeksi haukkomaan henkeään. Kun introvertti viiden sekunnin kuluttua avaa suunsa, se on myöhäistä. Ekstrovertit ovat jo vallanneet keskustelutilan.

Erilaisuus ärsyttää

Ryhmässä vilkkaat tulevat usein entistä vilkkaammiksi ja hiljaiset hiljaisemmiksi. Näin ei saisi käydä.

– Ekstroverttien pitäisi opetella malttamaan mielensä ja antaa introverteille aikaa sanoa mielipiteensä. Introvertti puolestaan voisi joskus kokeilla toista toimintatapaa ja avata suunsa, vaikkei tietäisikään, mitä sanoisi tai se tuntuu pahalta.

Cain on samoilla linjoilla kuin Dunderfelt: sekä ekstrovertin että introvertin on hyvä osata mukauttaa käytöstään tilanteiden mukaan, kunhan muistaa olla uskollinen itselleen. Esimerkiksi esiintymistä inhoavan introvertin kannattaa varata viimeistään työpäivän jälkeen aikaa hiljentymiseen ja yksinoloon. Introvertit väsyvät herkästi, jos ohjelmaa on liikaa, vaikka seura olisi hauskaakin.

Monilla työpaikoilla vilkkaat lyöttäytyvät keskenään ja hiljaiset keskenään. Tämä on Dunderfeltin mukaan yleisin työyhteisöjen yhteistyötä vaikeuttava kuvio.

Erilaisuus ärsyttää. Keskustelun tasolla ihmiset voivat käyttäytyä toisiaan kohtaan hyvin ystävällisesti, mutta temperamenttitasolla he polarisoivat toisiaan eli työntävät toinen toistaan poispäin.

– Mitä hiljaisempi sinä olet, sitä vilkkaampi minä olen ja mitä ulospäin suuntautuneempi sinä olet, sitä enemmän minä käännyn sisäänpäin. Tällainen polarisointi on yleisin syy siihen, miksi parit kokevat kasvavansa erilleen.

Ekstroverttiä voi leikkiä

Dunderfelt neuvoo lähestymään toista ihmistä aina hänen temperamentistaan käsin. Esimerkiksi ekstrovertin vanhemman on turha komentaa huoneeseensa hautautunutta introverttia teiniä ulos. Jos teini huomaa, että häntä yritetään saada aktivoitumaan ja keskustelemaan, hän vetäytyy vaistomaisesti kuoreensa ja puhuu entistäkin vähemmän. Hän haluaa, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on.

Introvertille nuorelle voi kuitenkin asiallisesti kertoa, miksi on tärkeä opetella myös ekstroverttien keinoja. Introvertti voi leikkiä välillä ekstroverttiä ja ekstrovertti puolestaan introverttia.

Kun tunnistaa oman luonteensa ja temperamenttinsa, voi monipuolistaa persoonaansa harjoittelemalla ja opettelemalla vastakkaisia piirteitä. Esimerkiksi esiintymistaitoa voi harjoitella kursseilla. Tai lievästi sisäänpäin kääntynyt ihminen voi opetella muutamia käytännön keinoja, miten otetaan kontaktia muihin. Jo muutama lause riittää. Sen jälkeen voi olla jälleen rauhassa oma itsensä.

– Voimakkaasti introvertti ihminen kokee tällaiset harjoitukset teennäisiksi. Jos hyvin käy, muut oppivat vähitellen, ettei hän paljon puhu eikä pukahda. Esimerkiksi Kimi Räikkönen on onnistunut jopa tuotteistamaan superintroverttiutensa, sanoo Tony Dunderfelt.

Asiantuntijana psykologi Tony Dunderfelt

Teksti: Tiina Komi

X