Rokote matkan mukaan - 10 kysymystä

Matkailija pärjää länsimaissa kotoisella rokotusturvalla. Kaukomaille reissaava tarvitsee tuhdimman suojan.

1. Milloin matkailija pärjää ilman ylimääräisiä rokotteita?

Länsi-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin, Australiaan ja Uuteen Seelantiin lomalle suuntaava pärjää kansallisen rokotusohjelman mukaisilla rokotuksilla eli poliolla ja yhdistetyllä jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteella eli tetanus-difteria-rokotteella. Jos matkailija on saanut elämänsä aikana vähintään kolme poliorokotetta, tarvitsee hän tehosterokotteen vain polioalueille matkustettaessa. Poliota sairastetaan lähinnä Intiassa ja sen lähialueilla sekä muutamissa Afrikan maissa.

Jos tuhkarokko tai sikotauti on sairastamatta ja niiltä suojaava rokote puuttuu, se pitäisi ottaa. Euroopassa on viime aikoina sairastettu huomattavan paljon tuhkarokkoa, joka pahimmillaan on tappava tauti. Erityisen tärkeää on rokottaa lapset. Myös 1960-70-luvulla syntyneet saattavat tarvita MPR-rokotteen. Yleensä vuoden 1975 jälkeen syntyneet ovat saaneet tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen. Rokotteesta ei ole haittaa, vaikka sitä saisi ylimääräisen annoksen.

2. Kannattaako Välimeren maihin matkustavan ottaa A-hepatiittirokote?

Välimeren pohjoispuolella sijaitsevissa maissa ja Kanarian saarilla A-hepatiitin riski on pieni, mutta usein tai pitkään niissä viihtyvälle kuin myös merenelävillä ahkerasti herkuttelevalle rokotetta voi suositella.

Afrikkaan, Aasiaan, Väli- ja Etelä-Amerikkaan ja moniin Itä-Euroopan maihin tarvitaan A-hepatiittirokote. Rokote on kaksiosainen: yksi pistos suojaa tartunnalta puolesta vuodesta vuoteen, tehoste antaa pitkäaikaisen suojan – jopa yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Rokotuksessa on hyvä käydä kaksi-neljä viikkoa ennen lähtöä.

3. Millainen sairaus hepatiitti A on?

A-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, ja valtaosa sairastuneista saa oireita: vatsaan sattuu, maha menee sekaisin, kuume nousee. Myöhemmin iho ja silmänvalkuaiset muuttuvat keltaisiksi – aiemmin sairautta kutsuttiinkin keltataudiksi.

A-hepatiittiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja se paranee yleensä itsestään muutamassa viikossa. Tähän, kuten muihin maksasairauksiin, saattaa vaikeissa tapauksissa liittyä lisäongelmia, kuten verenvuotohäiriöitä ja häiriöitä aivojen toiminnassa, ja tällöin sairastunut tarvitsee sairaalahoitoa. Kerran A-hepatiitin sairastanut ei sairastu siihen uudelleen.

4. Voiko muilta hepatiiteilta suojautua rokotteella?

Toistaiseksi erilaisia maksatulehduksia tunnetaan viisi erilaista, joista A:n jälkeen yleisimpiä ovat B ja C. Hepatiitti B ja C tarttuvat verikontaktissa, lähinnä pistettävien huumeiden välityksellä. Hepatiitti B muistuttaa oireiltaan A:ta, mutta alkaa sitä hitaammin. Oireet voivat ilmaantua vasta puolen vuoden kuluttua tartunnasta.

Myös hepatiitti C etenee hitaasti ja saattaa vuosikymmenten kuluessa päätyä hepatiitti B:n tapaan maksakirroosiksi ja maksasyöväksi.

B-hepatiittiin on olemassa rokote, jota suositellaan esimerkiksi Aasiaan, Afrikkaan, Etelä- ja Väli-Amerikkaan sekä Itä-Eurooppaan työhön lähtevälle terveydenhoitohenkilöstölle tai muuten näillä alueilla pitkään oleskeleville.

5. Vaikuttaako matkan pituus tarvittavaan rokotesuojaan?

Matkailun terveysriskit kasvavat yleensä sitä mukaa, mitä pidempään matkalla viivytään. Työkomennukselle lähtevä tarvitsee toisenlaisen rokotussuojan kuin satunnainen matkailija. Työterveyshuollossa osataan neuvoa ulkomaille töihin lähtevää henkilöä.

6. Kuinka hyvän suojan rokotteet antavat matkailijalle?

Mikään rokote ei anna sataprosenttista suojaa, eikä kaikkiin tauteihin voi varautua pistoksella. Rokotteilla estettävät taudit eivät kuitenkaan ole yhtä todennäköisiä matkailijan vaivoja kuin vaikka turistiripuli ja sukupuolitaudit.

7. Miten voi varautua dengue-kuumeeseen ja malariaan?

Dengue-kuumetta ei voi ehkäistä rokotteella eikä lääkityksellä, vaan suojautumalla hyttysiltä myös kaupungeissa ja päiväsaikaan. Hyttysiltä suojaudutaan suihkeilla, vaatetuksella ja tiiviillä hyttysverkoilla.

Malariaan on olemassa useita estolääkkeitä. Osa niistä aloitetaan muutamaa viikkoa, osa vain päivää ennen matkaa. Kaikkia syödään koko matkan ajan ja valmisteesta riippuen vielä viikosta neljään viikkoa sen jälkeen. Estolääkityksestä huolimatta pitää suojautua hyttysiltä. Malaria-hyttyset liikkuvat pimeällä.

8. Mistä matkailija voi hankkia rokotuksensa?

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-, polio- ja MPR-rokotteet ovat ilmaisia, ja ne saa terveyskeskuksesta. Muut rokotteet ovat maksullisia. Ne voi hankkia terveyskeskuksesta tai yksityisiltä lääkäriasemilta ja usein myös työterveyshuollosta.

Yksityisillä lääkäriasemilla on monesti tietty varasto matkailijan rokotteita, mutta yhtä hyvin niitä tarvitsevalle voidaan kirjoittaa resepti, ja hän käy itse hakemassa lääkkeen apteekista ja tulee sen kanssa pistospaikkaan.

9. Saavatko matkailijat lähitulevaisuudessa uusia rokotteita?

Uusia rokotteita ei ole tulossa.

10. Mistä voi tarkistaa rokotussuojansa?

Toistaiseksi Suomessa ei ole kansallista rokoterekisteriä, josta voisi tarkistaa omat voimassaolevat rokotuksensa. Aikuisen on huolehdittava rokotustensa voimassaolosta itse, mikä onnistuu esimerkiksi terveyskeskuksista saatavan rokotuskortin avulla.

Yhdistetty jäykkäkouristus ja kurkkumätärokote uusitaan kymmenen vuoden välein. Vaikka tetanus-rokote olisi voimassa, se annetaan, jos sattuu saamaan ison, likaisen haavan ja edellisestä tehosterokotteesta on enemmän kuin viisi vuotta.

Lue lisää: Matkailijan terveysopas

Asiantuntijana terveydenhoitaja Eeva Pekkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Teksti: Virve Järvinen