Hyvinvointi

Porkkanan beetakaroteeni suojaa auringon säteiltä

Teksti:
Anna.fi

Pirteä porkkana tuo väriä ruokapöytään ja iholle. Se huolehtii myös silmien hyvinvoinnista.

Porkkana

Porkkana on erittäin monikäyttöinen ruoka-aine. Se sopii syötäväksi sellaisenaan, keitettynä keittoihin ja lisukkeeksi, räiskäle-, kakku- ja sämpylätaikinaan sekä hillottavaksi.

Porkkana (Daucus carota) on juureskasvi, jonka arvellaan olevan alun perin lähtöisin Lounais-Aasiasta. Se on kaksivuotinen kasvi, jonka maanpäällinen osa on vihreä naatti, kukinnot pienet ja valkoiset. Maanalainen kookas osa on juurimukula, siitä kasvavat juuret ovat pienet ja rihmamaiset.

Euroopassa porkkana on tunnettu jo antiikin Roomassa ja Kreikassa, jonne se saapui idän kauppareittejä pitkin. Tuolloin porkkanaa käytettiin enimmäkseen lääkkeenä, mutta jonkin verran myös ravintona. Lääkkeenä sitä käytettiin kuukautis-, munuais- ja virtsaongelmiin, erilaisiin vatsavaivoihin, loisten häätämiseen sekä mieskunnon parantamiseen.

Laajemmin porkkanaa on viljelty Euroopassa noin 1100-luvulta lähtien. Alun perin porkkana oli väriltään punainen, musta, valkoinen tai keltainen. Vasta 1700-luvulla jalostettiin oranssi porkkana, joka on rakenteeltaan mehevämpi ja maultaan makeampi kuin villiporkkana.

Mitä sisältää ja mihin auttaa?

Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, jota porkkanassa on runsaasti. Porkkanassa on myös alfakaroteenia, C- ja B-vitamiineja ja eräitä kivennäisaineita, kuten kaliumia, rautaa ja magnesiumia, sekä runsaasti kuitua. Porkkanan sisältämät fenoliset yhdisteet ovat terveydelle edullisia. Ne vahvistavat maksan toimintaa, ja yhdessä kuidun sekä porkkanan muiden ainesosien kanssa ne saattavat alentaa sydän- ja verisuonisairauksien, syövän sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Beetakaroteeni on antioksidantti, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. A-vitamiinia tarvitaan erityisesti silmien, ihon ja limakalvojen hyvinvointiin. A-vitamiinin puutos aiheuttaa hämäräsokeutta ja ihon kuivumista. A-vitamiinin liiallinen saanti on terveydelle haitallista, mutta ravinnosta saatu beetakaroteeni ei aiheuta liika-annostuksen vaaraa, sillä siitä muodostuu A-vitamiinia vain tarvittava määrä. Lisäksi arvellaan, että kasvisten beetakaroteenilla on myönteisiä yhteisvaikutuksia kasvien muiden aineiden, esimerkiksi flavonoidien, kanssa. Suomessa 1980-90-luvuilla toteutettu Setti-tutkimus osoitti, että pillereinä nautittavasta beetakaroteenista voi suurina annoksina olla jopa haittaa terveydelle.

Porkkanan beetakaroteenilla on myös itsenäisiä terveysvaikutuksia. Antioksidanttina se suojaa soluja ulkoisilta rasitteilta, esimerkiksi ihosoluja auringon polttavilta säteiltä, ja sillä saattaa olla vaikutusta immuniteettiin. Runsas beetakaroteenin saanti voi värjätä ihon kellertäväksi, mutta se on vaaraton oire. Alfakaroteenin on puolestaan laboratorio-oloissa havaittu hillitsevän syöpäsolujen kasvua.
Porkkanasta saadaan myös öljyä, jota käytetään kosmetiikassa hoitavana, kosteuttavana ja suojaavana ainesosana muun muassa aurinkovoiteissa ja anti age -tuotteissa.

Asiantuntijana Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto

Teksti: Anu Holopainen

X