Rannikkomännyllä on immuniteettia vahvistava vaikutus

RannikkomäntyAurinkoisen Välimeren havupuulla on terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Rannikkomännystä rohdoksena käytetään sen kuorta, jolla on useita antioksidanttisia ja terveyttä parantavia vaikutuksia.

Rannikkomänty (Pinus pinaster) on mäntyjen sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa noin 20-35 metriä korkeaksi, eli se on suomalaista metsämäntyä hieman matalampi. Rannikkomänty kasvaa luonnonvaraisena Välimeren rannoilla, mutta sitä käytetään myös metsätalouden istutuspuuna sekä puistojen ja muiden viheralueiden koristepuuna erityisesti Välimeren Euroopan puoleisella rannikolla. Istutusten seurauksena rannikkomänty on paikoitellen levinnyt luontoon Etelä-Afrikassa ja jopa Australiassa.

Rannikkomännystä käytetään rohdoksena sen kuorta, jonka vaikutuksia on tutkittu melko paljon. Rannikkomännyn kuoren tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat sen sisältämät prosyanidiinit, joihin kuuluu muun muassa katekiineja ja fenolihappoja. Rannikkomännyn prosyanidiinien yhdistelmää kutsutaan nimellä pyknogenoli, jota näkee myös rannikkomännyn rohdoskauppanimenä. Pyknogenolilla on voimakas antioksidanttinen vaikutus, eli se tuhoaa elimistöstä soluille haitallisia vapaita happiradikaaleja. Pyknogenoli tukee myös antioksidantteina vaikuttavien A- ja E-vitamiinien toimintaa.

Tutkimuksissa rannikkomännyllä on havaittu tulehdusta hillitsevää, immuniteettia vahvistavaa, verisuonia laajentavaa, verisolujen kokkaroitumista vähentävää sekä sokeriaineenvaihduntaa tasoittavaa vaikutusta. Eräässä tutkimuksessa rannikkomännyn kuoriuutteen havaittiin myös lievittävän astman oireita. Lisäksi on saatu alustavia viitteitä siitä, että rannikkomännystä saattaa olla hyötyä PMS-oireiden lievittämisessä.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto.

Kuva: SKOY
Teksti: Anu Holopainen

Kommentointi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *