Terveys

Makuaisti kehittyy läpi elämän

Teksti:
Anna.fi

Tuntuuko kasvisten syöminen usein pakkopullalta? Onko sinulla ruokainhokkeja? Pura ruokarajoitteesi ja opi pitämään fiksummista mauista.

oliivit lautasella

Voisiko terveellisemmästä ruuasta oppia aidosti pitämään? Voiko makutottumuksia muuttaa vielä aikuisella iällä niin, että suu kaipaisi salamipizzan sijaan salaattia? Viime vuosina Suomen kouluissa on järjestetty makukoulu-hankkeita, joissa tutustutaan ja totutellaan monipuolisesti eri makuihin. Koska makukoulusta hyötyisi myös moni aikuinen, laadimme sen perusperiaatteita noudatellen aikuiseen makuun suunnatun pilottimallin. Tervetuloa opiskelemaan!

1. Oppitunti: Ällötyksen jäljillä

Miksi pidämme joistakin ruuista ja toisia emme voi sietää? Usein ruokamieltymykset ja -rajoitukset kehittyvät jo lapsuudessa. Jos on tottunut ‒ tai opetettu ‒ kokeilemaan monenlaisia makuja pienestä saakka, ei yleensä nirsoile aikuisenakaan. Suomalaisten ruokavalioon ei kuitenkaan ole perinteisesti kuulunut laajaa valikoimaa kasviksia. Käsi ylös, jos teillä kotona syötiin latva-artisokkaa tai puoli lautasellista kasviksia joka aterialla!

Tehtävä: Pohdi ja muistele lapsuutesi ruokavaliota. Huomaatko nykyisissä ruokatottumuksissasi heijastumia lapsuudenkodista – esimerkiksi ruokarytmissä, ruuanlaittotavoissa, suhteessasi valmisruokiin tai kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä? Mitä ruokia et voinut sietää lapsuudessasi? Kuinka monta niistä syöt nykyisin ilman mitään vaikeuksia? Jäikö lapsuudesta jokin ruokatrauma, jonka yli et ole päässyt vieläkään, ja miten se aikoinaan syntyi? Pyri ymmärtämään, mistä nykyiset makumieltymyksesi ja ruokaan liittyvät rajoituksesi mahdollisesti ovat peräisin.

2.Oppitunti: Tunnista ruuan piiloviestit

Emme pelkästään maista ruokaa, vaan myös sen ulkonäkö, väri ja koostumus vaikuttavat voimakkaasti reaktioomme. Saatamme karsastaa sienten suutuntumaa, vaikka pitäisimme niiden mausta. Aistit myös hämäävät. Eräässä ruokatutkimuksessa tutkittaville annettiin elintarvikevärillä erivärisiksi värjättyjä hyytelöitä. Ihmiset pitivät keltaista hyytelöä sitruunan makuisena, mutta jos sitruunahyytelö oli värjätty siniseksi, he eivät tunnistaneet makua sitruunaksi.

Tehtävä: Käy irtokarkkikaupassa. Osta joitakin erivärisiä ja -makuisia karkkeja. Tutki ja maistele niitä rauhassa. Huomaatko, millaisia odotuksia karamellin väri ja muoto herättävät jo ennen maistamista? Mikä houkuttelee sinua eniten ja miksi? Maistuuko mansikanmuotoinen, punainen karamelli todella mansikalta? Maista banaanikarkkia ja sen jälkeen oikeaa banaania. Onko mauilla mitään tekemistä toistensa kanssa – ja jos ei, miten mielikuva banaanista on saatu kytketyksi karamelliin? Listaa ruokavalioosi kuuluvia ruokia, jotka ”väittävät” maistuvansa joltakin: jogurtteja, mehuja, keksejä jne.

3. Oppitunti: ”En pidä maidosta, koska inhoan sitä!”

Eräässä Lassi ja Leevi -sarjakuvastripissä Lassi istuu ruokapöydässä lautasellaan keko ruusukaaleja. Yäk, ruusukaaleja! Lassi äljentelee. ”Eivät ne ole ruusukaaleja, vaan dinosauruksen silmiä”, hänen äitinsä vastaa naama peruslukemilla. Seuraavassa ruudussa Lassi popsii ruusukaaleja äärimmäisen kiinnostuneena.

Olemme ruokavalinnoissamme usein kuin isoja lapsia. Olemme jo kauan sitten päättäneet, mistä ruoista pidämme ja mistä emme, emmekä myöhemmin edes vaivaudu testaamaan, vieläkö asia pitää paikkansa. Ruokiin liittyvät ennakkoluulot ja uskomukset ovat vahva makuaistin ohjain. Negatiivinen mielikuva vaikkapa maidosta voi todella muuttaa makuaistimusta: kun olemme päättäneet, että se on pahaa, se myös todella on sitä.

Tehtävä: Etsi ruokaohjeita, joissa on yhtenä raaka-aineena jotakin, mistä et ole koskaan pitänyt. Etsi varsinkin sellaisia ohjeita, jossa tämä ruoka-aine sisältyy ruokaan, jota pidät herkullisena – esimerkiksi pinaattilasagne, jos rakastat lasagnea ja inhoat pinaattia. Testaa parhaan kuuloinen resepti. Maistele ruokaa rauhassa. Yritä pitää ennakkoluulosi ja asenteesi taka-alalla ja keskity aistimaan ruuan maku, tuoksu ja koostumus. Kun ateria on ohi, kirjoita ylös tuntemuksesi ruuasta. Älä kuvaile ruokaa sanoilla ”hyvä”, ”paha”, ”ällöttävä”, ”vastenmielinen” jne., vaan keskity neutraaleihin ilmaisuihin: lämmin, pehmeä, sitkeä, hapan jne.

4. Oppitunti: Uutta rutiinia etsimässä

Toisto on tärkein ja tehokkain keino sekä ruokarajoitusten purkamisessa että makutottumusten muuttamisessa. Tutkimusten mukaan pidämme niistä ruuista, joita syömme usein – siis mitä useammin kasviksia syöt, sitä todennäköisemmin alat niitä myös kaivata.

Tehtävä: Syö viikon ajan pari desiä enemmän kasviksia joka päivä. Satsaa nimenomaan laatuun ‒ et taatusti opi pitämään vihreistä pavuista, jos yrität syödä niitä suoraan säilyketölkistä. Valitse ainakin yksi vihannes tai juures, jonka makuun et ole tottunut – vaikkapa ruusukaali tai bataatti, ja testaa sitä eri tavoin: lisäkkeenä, paistettuna, juuston kanssa, raakana, kastikkeessa, grillattuna – missä muodossa tahansa, kunnes keksit keinon, jolla saat sen maistumaan.

5. Oppitunti: Huh, mikä limanuljaska!

Vastenmielisyys ruokaa kohtaan saattaa kehittyä aikuisenakin, jos ruoka on ensimmäisellä maistelukerralla jotakin aivan muuta kuin odotimme. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa avokado tai mustekala. Kun liukas, merenmakuinen osteri solahtaa kurkusta alas, kokemus voi olla kaukana ostereita päätyönään ryystävien kulinaristien ylistyspuheista.

Vastenmielisenä pidetyn ruuan maku ja suutuntuma alkavat muuttua siedettäviksi 10‒15 maistokerran jälkeen. Joskus tarvitaan jopa 25 maistokertaa, ehkä enemmänkin. Usko tai älä, mutta monesti entiseen ällöruokaan syntyy jopa himo.

Tehtävä: Pura jokin ruokarajoituksesi. Se voi olla mikä vain – oliivit, vuohenjuusto tai tuore korianteri –, mutta jos karsastat jotakin terveellistä, valitse se. Ryhdy maistamaan ruokaa säännöllisesti. Toista maistotesti vasta, kun olet henkisesti valmis seuraavaan kertaan. Riittävän usean maistelukerran jälkeen huomaat, että ongelma on poissa päiväjärjestyksestä.

Lähteet:
Järki palaa
To the Origins of Taste ‒ A sensorial education kit.
Slowfood.com

Sapere
Kirsten Keane, 2010: In good taste: Research explores food preferences.
Research Matters

Teksti: Nina Sarell

X