Jännityspäänsärky hallintaan – 10 kysymystä

Liikunta, lepo ja tasapainoinen mieli auttavat jännityspäänsäryn hallinnassa. Särkylääkkeisiin voi turvautua kivun iskiessä, mutta niitä ei kannata käyttää liian usein.

1. Mitä on jännityspäänsärky ja mistä se johtuu?

Jännityspäänsärky tuntuu useimmiten puristavana tai kiristävänä särkynä ohimoilla tai koko päässä. Säryn voimakkuus on lievää tai kohtalaisen kovaa ja sen kesto voi vaihdella minuuteista alle päivän kestoiseen ja jatkuvantyyppiseen, päivittäiseen särkyyn. Särky ei yleensä pahene kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä tai portaita kiivetessä. Niska-hartiaseudun lihakset voivat olla paineltaessa arat ja jännittyneet, mutta aina näin ei ole.

Tarkkaa jännityspäänsäryn syntymekanismia ei tiedetä, mutta todennäköisesti lihasten jumittuminen ja paikallinen kipuärsytys aiheuttavat ainakin lievempää jännityspäänsärkyä. Pitkittyneessä jännityspäänsäryssä aivojen kipuhermoradat ovat ylivirittyneet.

2. Kuinka yleistä jännityspäänsärky on?

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryistä: jopa 30–78 prosenttia ihmisistä sairastaa sitä elämänsä aikana. Jännityspäänsärky voi vaivata sekä aikuisia että lapsia, työikäiset ovat ehkä suurin ryhmä.

Päänsärkyihin voi olla geneettinen taipumus. Monet päänsäryistä kärsivät kertovat, että suvussa on paljon esimerkiksi migreeniä. Sellaisiakin ihmisiä on, joilla ei koskaan ole päänsärkyä.

3. Miten jännityspäänsärky eroaa migreenistä tai vakavammista päänsäryistä?

Jännityspäänsäryn erottaminen lievästä migreenistä voi olla haastavaa. Melko usein potilailla on molempia päänsärkyjä. Niistä migreeni jää useimmiten diagnosoimatta.

Jännityspäänsäryssä voi esiintyä lievää pahoinvointia, mutta ei koskaan oksentelua, mikä taas migreenikohtauksessa on melkoisen tavallista. Migreenissä valo- ja meluherkkyys ovat yleisiä, mutta jännityspäänsäryssä esiintyy vain toinen näistä, jos kumpikaan. Jännityspäänsäryssä ei liikkuminen haittaa, mutta migreenipotilas makaa mieluiten paikallaan.

Vakavammat päänsäryt piiloutuvat harvemmin jännityspäänsärkyjen alle. Jos sellaista epäillään, aivojen kuvantaminen voi olla paikallaan.

4. Voiko huimaus johtua jännityspäänsärystä?

Jännityspäänsärkyyn liittyy usein lievää, vaaratonta huimausta. Useimmiten potilaat kuvaavat sitä keinuvaksi tunteeksi tai epävarmuudeksi tasapainossa. Tämän huimauksen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta todennäköisimmin se liittyy lihasjännityksiin. Huimaus loppuu yleensä vähitellen, kun kiinnittää huomiota lihaskunnon ylläpitoon ja venyttelyyn. Kuntosaliharjoittelu on todennäköisimmin tehokkainta hoitoa, kunhan muistaa myös venytellä niska-hartiaseudun lihaksia.

5. Voiko jännityspäänsärky aiheutua pelkästään psyykkisistä tekijöistä?

Aiemmin ajateltiin ehkä, että jännityspäänsärky johtuu pääasiassa psyykkisistä syistä, mutta nykykäsityksen mukaan ainakin vaikeammat ja pitkittyneemmät jännityspäänsäryn muodot johtuvat neurobiologisista syistä. Luonnollisesti masennus tai stressi voi altistaa sekä migreenille että jännityspäänsäryille ja pahentaa särkyä. Jokaisen potilaan kohdalla tulisi yksilöllisesti arvioida, kuinka suuri merkitys stressillä ja mahdollisilla muilla psyykkisillä rasitustekijöillä on. Sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on tärkeää päänsärkyjen hallinnassa, samoin tasapainoinen mieli.

6. Aiheuttaako väärä purenta tai hampaiden narskuttelu jännityspäänsärkyä?

Väärä purenta ja hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa lihasjännityksiä leuan ja pään alueelle ja sitä kautta myös jännityspäänsärkyä. Jos epäilet väärää purentaa, hammaslääkäri voi arvioida tilanteen ja tehdä tarvittaessa yksilöllisen purentakiskon.

7. Miten jännityspäänsärkyä voi ehkäistä?

Kuntosaliharjoittelu, jumppa, venyttely, hyvä työskentelyasento, taukojumppa, hyvä tyyny ja sänky, rentoutuminen ja liiallisen stressin välttäminen auttavat estämään jännityspäänsärkyä. Lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää. Liikuntaa tulisi harrastaa jossain muodossa koko elämän ajan. Toisinaan hierontakin auttaa, mutta tärkeintä on se, mitä itse tekee viikoittain kuntonsa eteen. Stressi provosoi päänsärkyjä, joten riittävästä vapaa-ajasta ja rentoutumisesta kannattaa pitää kiinni.

8. Millä jännityspäänsäryn saa pois?

Jännityspäänsärkyyn ei kannata käyttää liikaa särkylääkettä, ei ainakaan liian usein, jottei kehittyisi särkylääkepäänsärkyä. Tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin käyttö enintään 15 päivänä  kuukaudessa pitäisi vielä olla turvallista. Toisinaan, mikäli jännityspäänsäryt ovat hankalia ja niitä tulee tiuhaan, käytetään päänsäryn estolääkettä, esimerkiksi masennuskipulääkeryhmän lääkettä, päivittäin 1–3 kuukauden ajan. Migreenien estolääkkeitä tulisi käyttää huomattavasti pidempi aika, yleensä vähintään kuusi kuukautta.

Särkylääkettä ei aina tarvita. Toisinaan auttaa esimerkiksi kävely- tai juoksulenkki tai saunominen.

9. Helpottaako tilkka alkoholia jännityspäänsärkyä?

Alkoholi voi auttaa monenlaisiin vaivoihin, mutta sitä ei kannata alkaa käyttää oireiden hoitamiseen, sillä ajan myötä alkoholista aiheutuu muita haittoja. Kahvi puolestaan aiheuttaa usein kofeiiniriippuvuutta. Jos kahvin lopettaa äkillisesti, saa kofeiinin vieroitusoireena useamman päivän päänsäryt. Todennäköisimmin kahvi hoitaa tätä oiretta eikä niinkään jännityspäänsärkyä.

10. Voiko jännityspäänsärky pitkittyä?

Kyllä. Tällöin päänsäryt voivat olla päivittäisiä tai lähes päivittäisiä ja heikentää elämänlaatua paljonkin. Tällöin on hyvä tarkastella särkylääkkeiden käyttötapojaan, ettei käyttäisi niitä liian usein ja tulisi aiheuttaneeksi itselleen särkylääkepäänsärkyä. Useimmiten kannattaa aloittaa jokin päänsäryn estolääke lääkärin ohjauksessa ja pitää päänsärkypäiväkirjaa. Myös elämäntapoihin kannattaa kiinnittää huomiota: Onko stressiä liikaa? Nukunko riittävästi? Onko aikaa tavata ystäviä ja rentoutua? Juonko turhan paljon kahvia? Ovatko ruokailutottumukseni säännölliset ja terveelliset?

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Hanna Harno, HYKS, Neurologian klinikka ja Kipupoliklinikka.

Teksti: Pirkko Tuominen