Lempeä elämä: Pieni sairastamisopas

Lempeitä terveisiä sängyn pohjalta, jossa olen viettänyt viimeiset pari vuorokautta ja tehnyt ystävyyttä flunssamörön kanssa. Pitkään aikaan minulla ei ole ollutkaan näin ärhäkkää tautia, joka olisi vienyt puheäänenkin totaalisesti mennessään!

Tilanne kuulostaa äkkiseltään silkalta kurjuudelta ja huonolta tuurilta, mutta tämä kipu on kirjaimellisesti ollut siunaus, jonka ansiosta olen oivaltanut vaikka mitä.

1. Sairastuminen ei ole epäonnistumista

Ei, vaikka olisi tottunut olemaan se, jolta kysytään aina vinkkejä hyvinvointipulmiin ja joka tunnetaan lähipiirissään virkeänä ja tervehenkisenä esimerkkinä. Vaikka kirjoittaisi hyvinvoinnista työkseen, se ei tarkoita, ettei koskaan itse sairastuisi. Ei kannata vaatia itseltään mahdottomuuksia, se luo ainoastaan paineita.

2. Sairastuminen ei ole huonoa tuuria

…tai tapahdu muuten vain juuri silloin, kun sinulla olisi vähiten aikaa tai kiinnostusta jäädä sänkyyn. Se ei ole mikään kehon salajuoni vaan mekanismi, joka pitää sinusta huolta silloin, kun et itse osaa tai huomaa sitä tehdä. Jos elämässäsi tapahtuu liikaa (vaikka positiivistakin!), keho voi rauhoittaa tilanteen antamalla sinulle pienen hidasteen, esimerkiksi flunssan. Kuulostaa kliseeltä ja onkin sitä, mutta ei turhaan!

3. Sairastuminen on merkki levon tarpeesta

Kehon pyyntöön kannattaa silloin vastata lepäämällä. Kehon ja mielen yhteistyö pätee niin terveydessä kuin sairaudessakin – jos niitä yrittää repiä erilleen, lopputuloksena ei ainakaan ole nopea tervehtyminen. ”Nyt en kyllä anna itseni sairastua” -tyylinen ajattelu on kutsu, jonka jokainen itsepintainen tauti kuulee takuuvarmasti! Muista, että vuotava nenä ei ole ilkeämielinen vihollisesi vaan hoivaasi kaipaava osa sinua itseäsi. Hyväksy kehosi vajavaisuus ja rakasta sitä silti – tai oikeastaan entistä enemmän.

4. Vaikka olisit tehnyt ruokavaliomuutoksen

…ja saanut olla jo kaksi talvea rauhassa flunssamöröiltä, se ei tarkoita, että sinusta olisi tullut yli-ihminen. Hyvä ruokavalio on tärkeää ennaltaehkäisyä, mutta ei kaikki kaikessa. Selitys sairastumiselle voi löytyä yhtä hyvin psyykkiseltä kuin fyysiseltäkin puolelta. Älä jää jumiin ruokavalioon vaan tutkaile, voisiko syy sairastumiseen painottua henkiselle osastolle.

5. Jos sairastumisen yrittää kieltää, prosessi yleensä pitkittyy

Jos torstaina tuntee tulevansa kipeäksi, kannattaisi perjantaina jäädä kotiin lepäämään eikä kuvitella, että yön aikana tapahtuu mystinen ihmeparantuminen. Sinulla ei ole sellaisia taikavoimia, joilla voisit ohittaa kehossasi ilmenevän levon tarpeen. Joogareppua ei siis kannata pakata sellaisena iltana, kun tuntee itsensä puolikuntoiseksi. Pettymys tuo vain lisää mielipahaa, kun aamulla huomaa, ettei vieläkään ole kunnossa.

6. Aito usko ihmeparantumiseen voi tosin auttaa paljonkin

…jos on lipsahtanut vahingossa tilanteen ulkoistamiseen ja negatiiviseen ajatteluun. Sairaana ollessa mieli usein notkahtaa ja kurjuuden maksimointi voi napsahtaa päälle vaivihkaa. Sekin on inhimillistä. (”Miksi aina minä?”, ”typerä flunssa!”, ”hemmetin takatalvi!”, ”työkavereiden vika…”) Sen sijaan, että kirjoittaisi tulikivenkatkuisen valituksen facebook-seinälleen ja levittelisi pahaa mieltä lähipiirilleen, kannattaa mantrata itselleen nopeaa paranemista ja ajatella elimistöään rakkaudella.

7. Siitä puhe, mistä puute

Sairastaessa syntyvät usein ne kauniimmat oivallukset terveydestä ja hyvinvoinnista. Mieti, mikä voisi olla syy sairastumiseesi – saatat oivaltaa jotain. Sairauksilla ja vammoilla on usein myös kohdennettu viesti. Jos flunssamörkö on tehnyt täsmähyökkäyksen ja vienyt esimerkiksi äänesi, on ehkä tarkoitus, että prosessoit asioita itseksesi ja olet hetken aikaa aivan hiljaa? Kynä ja paperi ovat tässä tapauksessa hyvä keino jäsentää ajatuksia.

8. Olipa tilanne mikä tahansa, ratkaisevinta on se, miten siihen suhtaudut

Ota sairastelu kiitollisuudella vastaan ja mieti, mitä voisit siitä oppia. Iloitse jokaisesta parane-pian-viestistä jonka saat, tai siitä, että sinulle rakas henkilö jaksaa tuoda sinulle koko ajan lisää nenäliinoja ja kysyä, tarvitsetko jotain. Ole kiitollinen myös siitä, että hän täyttää mitä ihmeellisimmätkin ruokatoivomuksesi. Se on todellista rakkautta.

9. Sairastamisesta voi parhaimmillaan tehdä itsensä onnellistuttamisen taidetta

Sen jälkeen, kun olet hyväksynyt levon tarpeen, päättänyt rakastaa räkäistä(kin) olemustasi ja antautunut tilanteelle, voit ryhtyä nauttimaan siitä. Lempielokuvien katselu, matkaoppaiden selailu tai vaikka aarrekarttapuuhat toimivat erinomaisesti. (Musiikilla on myös parantava voima, mutta älä kuuntele mitään sellaista, mikä luo pakottavan tarpeen tanssia ja villiintyä.) Viihdyttävä tekeminen vie fokuksen pois stressaavista ajatuksista, niin triviaalilta kuin se kuulostaakin. On turhaa miettiä, miten siellä työpaikalla nyt pärjätään, kun kehosi on päättänyt jo puolestasi, että et voi juuri nyt tehdä töitä. Huolistasi ei ilostu kukaan, eivätkä ne hyödytä ketään, päinvastoin. Hidastat vain parantumistasi ja työkaverisi taakka vain kasvaa.

10. Jaa oivalluksesi, puhu niistä ääneen

On helppoa unohtaa kiitollisuus terveydestä, kun sairaus poistuu paikalta. Olipa foorumisi sitten kahvipöytäkeskustelu työpaikalla työkavereiden kanssa taikka sitten hyvinvointiblogi, ajatuksesi terveydestä ovat tärkeitä keskustelunavauksia.

(11. Note to self: Kirjoitat aina todennäköisesti juuri niistä asioista, jotka ovat itsellesi tärkeimpiä ja joita prosessoit kaikista intensiivisimmin – asioista, joiden sisäistäminen juuri sinulle itsellesi on tärkeää ja merkityksellistä. Jos olet esimerkiksi perustanut blogin nimeltä Lempeä elämä, tarvitset todennäköisesti etenkin omaan elämääsi lisää lempeyttä. Mitä tulee siis hyväksymiseen, itsesi rakastamiseen ja hyvinvointisi edistämiseen, annostele lempeyttä tupla-annoksilla. Muista, että flunssa on pienen mittakaavan sairaus, josta paranee lopullisesti. Ole siitä kiitollinen.)

Kuvat: a life of perfect days -blogi

Jutta