Hyvinvointi

Pahanhajuinen hengitys kuriin!

Teksti:
Anna.fi

Meidän jokaisen henki haisee joskus. Mutta mitä tehdä, jos oma hengitys pistää muut huoneessa olijat haukkomaan henkeään ja saa välttämään kohta kokonaan muiden elollisten kohtaamista? Kysyimme neuvoa ravitsemusterapeutilta ja suuhygienistiltä.

Suu

Suuhygienisti Anni Antinkaapo Lahden Kulmalan hammaslääkäreistä painottaa hampaiden ja kielen huolellista puhdistusta ja päivittäistä hampaiden lankausta.

”Yleensä paha haju johtuu bakteereista, jotka tuottavat suussa rikkiyhdisteitä. Reiät kannattaa hoitaa säännöllisesti ja plakki poistaa useamman kerran vuodessa.”

Hampaiden huolellisen pesun lisäksi hammasvälit pitäisi päivittäin langata tai tikuttaa siihen tarkoitetuilla kolmion mallisilla hammastikuilla – ei cocktailtikuilla. Kielen puhdistamiseen Antinkaapo suosittelee kertakäyttölusikkaa. Sillä saa kevyesti raaputettua kieltä peittävän valkoisen peitteen. Hammasharja häviää vertailussa kahdestakin syystä: lusikan saa näppärämmin vietyä syvemmälle kielen perälle. Harja on puuhaan melko korkea, ja aiheuttaa monilla yökkäysreaktion. Bakteerit eivät jää hyvin huuhdeltuun muovilusikkaan pesimään ja sen raaskii vaihtaa useammin kuin hammasharjan. Myös apteekkien valikoimaan kuuluu väline kielen puhdistamiseen.

Apteekista löytyy myös purskutteluvesiä, joissa on bakteereihin tehoavia aineita, kuten klooriheksidiiniä. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää pitkään, ne värjäävät hampaat. Ja jos hammaskiveä ei ole poistettu, purskuttelu ei auta kuin hetkellisesti.

Haisulit nielussa

Joskus paha haju ei tulekaan suusta, vaan jostain syvemmältä.

”Toki se voi johtua nielustakin. Nielurisat voivat olla röpelöiset, jos on vaikka sairastanut useasti angiinan. Se on aiheuttanut arpikudosta, jonka kraattereihin bakteerit voivat pesiytyä.”

Bakteerien lisäksi kraattereissa voi olla myös mätäneviä ruuan tähteitä, jotka luonnollisesti haisevat. Yleensä elimistö putsaa itse itseään, ja möykyt tulevat itsekseen ulos syljen mukana. Pallerot ovat suuontelossa, nielussa niin syvällä, että niitä ei voi kukaan toisen puolesta sörkkiä kuin nukutuksessa. Ellien keskustelupalstalla kuitenkin kerrotaan vinkkejä, miten niitä voi itse kaivella vaikkapa hiuspinnillä. Katso tästä!

”Ne kannattaa ottaa itse pois, jos vain saa”, Antinkaapokin neuvoo.

Hän kehottaa myös puhumaan rohkeasti vaivasta hammaslääkärille tai suuhygienistille.

Ruokitko bakteereita?

Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti puolestaan vastaa, että pahanhajuisen hengityksen taustalla voi olla myös huonosti sulavat ruoka-aineet.

”Heikon ruoansulatuksen seurauksena syntyneet kaasut saattavat purkautua ruoansulatuskanavan molemmista päistä ja aiheuttaa hajuhaittoja”, hän kertoo.

Huonoon ruuansulatukseen voi olla syynä esimerkiksi kiireessä syöminen, ruuan huono pureskelu, mahahapon tai ruoansulatusentsyymien puutos tai suoliston muuttunut bakteerikanta.

Hengityksen voi saada haisemaan myös liiallinen eläinkunnan tuotteiden käyttö tai runsas raakaravinnon, kuten nauriiden, lanttujen, retikan tai kaalin nauttiminen.

”Runsas hiilihydraattipitoisen ruoan, kuten sokerin, viljan – etenkin valkoisen vehnäjauhon – ja hedelmien syöminen voi aiheuttaa suolistokäymistä ja pahanhajuista hengitystä henkilöillä, joilla suoliston bakteerikanta on häiriintynyt esim. antibioottien tai roskaruoan syömisen seurauksena. Suoliston sekava tilanne heijastuu silloin usein suuhun kielen pinnalla olevana, pahanhajuisena katteena”, Ruuti luettelee.

Hän uskoo, että joillakin hengityksen pahan hajun aiheuttaja löytyy limaneritystä lisäävistä ruoka-aineista.

”Osalla ihmisistä maitotuotteet aiheuttavat nielussa tai nenäontelossa lisääntynyttä limaneritystä, mikä voi olla pahan hajun lähde. Myös maitosuklaa saattaa lisätä limaisuutta voimakkaasti. Joskus juustot aiheuttavat pahaa hajua ja kahvikin voi olla syyllinen.”

Syö oikein, juo riittävästi

vesil

Voiko sitä sitten enää syödä oikein mitään?

”Usein apu löytyy yksinkertaisista perusasioista, jotka kuitenkin ovat nykyään monelle vieraita. On tärkeää välttää sokeria, valkoisia jauhoja ynnä muuta raffinoitua ruokaa. On tärkeää huolehtia hyvästä ruoansulatuksesta mm. syömällä sopiva määrä kunnon ruokaa suht säännöllisen rytmin mukaan”, Ruuti muistuttaa.

Jos hengitys haisee tunkkaiselle, kannattaa tarkkailla myös veden juomista. Riittävä nestemäärä on tärkeä myös suolen hyvälle toiminnalle.

”Juomien määrä riippuu ravinnon laadusta, sillä esim. runsaasti kasviksia käyttävä saa ruoan mukana runsaasti vettä. Terveellistä ruokaa syövällä jano ilmaisee tarvittavan juoman määrän, joka on noin 1,5 – 2 litraa päivässä”, Ruuti laskee.

Lisäksi on hyvä välttää turhia lääkityksiä, etteivät ne turhaan vahingoita ruuansulatuskanavan mikrobikantaa. Suoliston hyvinvointia voi edistää myös syömällä hapatettuja, makeuttamattomia maitotuotteita tai vaikka hapankaalia ja käyttämällä tarvittaessa maitohappobakteerivalmisteita.

”Harvinaisempi, mutta yhä useammin vastaan tuleva ongelma on kosteusvaurioisessa ympäristössä asuneen ja homeille herkistyneen henkilön tilanne, jossa yhtenä oireena monien muiden joukossa saattaa olla pahanhajuinen hengitys. Jos ongelma ei muuten selviä, kannattaa selvittää suoliston tilannetta laajan ruoansulatusanalyysin avulla. Näitä tehdään mm. antioksidanttiklinikoilla”, Ruuti kertoo lopuksi.

Teksti: Emma Suominen

X