Rokotus vai ei? – 10 kysymystä
Sikainfluenssarokotusten jälkeinen narkolepsiakohu säikäytti monen suomalaisen. Uskaltaako rokotteita enää ottaa?
1. Voiko rokotteisiin liittyä haittoja?
Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas tai sataprosenttisen turvallinen. Kullakin rokotteella on omat tyypilliset haittavaikutuksensa, mutta niitä tulee vain osalle rokotetuista.
Vakavia haittoja tulee äärimmäisen harvoin. Valtaosa haitoista on lieviä ja häviää muutamassa päivässä. Tavallisimpia ovat punoitus, turvotus ja kuumotus pistoskohdassa, lämmönnousu, päänsärky, ärtyneisyys, huonovointisuus, sairauden tunne ja lihassäryt.
2. Mitä haittoja rokotteet aiheuttavat?
Vakavia, harvinaisia haittoja voivat olla esimerkiksi verihiutaleiden määrän väheneminen MPR-rokotuksen jälkeen, korkea kuume ja kuumekouristukset hinkuyskärokotuksen jälkeen, luutulehdus BCG-rokotuksen jälkeen tai uutena ilmiönä narkolepsia tehosteainetta sisältävän pandemiarokotuksen jälkeen. Näitä oireita esiintyy enintään yhdellä kymmenestätuhannesta rokotetusta.
Rokotukseen liittyvä yliherkkyysreaktio, joka saattaa aiheuttaa hengityspysähdyksen, verenpaineen romahtamisen ja sokkitilan, on äärimmäisen harvinainen. Sen yleisyys on yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohden. Siihen on kuitenkin varauduttava kaikissa rokotustilanteissa, jotta potilaan hoito voidaan aloittaa ripeästi. Siksi on hyvä odotella noin vartti rokotuksen jälkeen ennen kuin lähtee liikkeelle.
3. Miksei riskeistä puhuta?
Vakavat haitat ovat niin harvinaisia, että terveydenhoitajat eivät ehkä halua pelotella rokotettavia tai rokotettavien lasten vanhempia. Lääkkeiden kohdalla on osoitettu, että yksityiskohtaiset merkinnät mahdollisista haitoista voivat pelästyttää ihmiset niin, että lääke jää ottamatta.
Toisaalta monella hoitajalla ei ole kovin tarkkaa käsitystä rokotteiden hyötyjen ja haittojen suhteista eikä välttämättä kokemusta siitä, miten puhua niistä. Tämä on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aiheuttama ongelma, kun emme ole näistä asioista kovin suurella innolla nettisivuillamme kirjoittaneet. Enemmänkin olemme korostaneet rokotusten hyötyjä ja rokottamatta jättämisen riskejä.
4. Kuinka pitkän ajan kuluttua haittoja voi ilmetä?
Niitä voi joskus harvoin tulla jopa kuukausia rokottamisen jälkeen. Tästä on esimerkkinä narkolepsia, jonka lisääntymiseen Pandemrix-sikainfluenssarokotus myötävaikutti Suomessa.
Jos haitat ilmaantuvat pitkän ajan kuluttua rokottamisesta, niiden tutkiminen vaikeutuu ja syy-seuraussuhteen osoittaminen on hankalaa. Tutkimuksia tehdään väestötasolla, ja yksittäisen ihmisen kohdalla voi olla mahdotonta jälkikäteen osoittaa, onko rokotus myötävaikuttanut haitan syntyyn.
5. Miksi Pandemrix-rokotteen vakuutettiin olevan turvallinen?
Tämä on tulkittu mediassa väärin. Asiantuntijat vakuuttivat, että rokote on riittävän turvallinen sen tiedon valossa, mitä oli käytössä, ja suhteutettuna siihen vaaraan, mitä sikainfluenssaan sairastuminen aiheuttaisi. Kukaan ei luvannut, että harvinaisia haittoja ei olisi. Laajoja tehotutkimuksia, joissa myös harvinaisia haittoja voisi tulla esille, ei oltu vielä ehditty tehdä.
6. Miten Pandemrix-rokote erosi muista rokotteista?
Pandemrix-rokotteessa oli tehosteaineena niin sanottua ASO3-adjuvanttia. Tehosteaineiden avulla rokotteet saadaan paremmin vasta-aineita synnyttäviksi ja siten tehokkaammiksi niitä tauteja vastaan, joilta niiden pitäisi suojata.
Vastaavaa tehosteainetta ei ole tavallisissa kausi-influenssarokotteissa eikä muissakaan Suomessa käytettävissä rokotteissa.
7. Miten rokotteiden turvallisuudesta huolehditaan?
Ennen kuin rokote saa myyntiluvan, se käy läpi tarkat lääketieteelliset kokeet, joissa turvallisuudella on iso merkitys. Tämä on yksi syy siihen, miksi kehittelytyö kestää niin kauan, keskimäärin 12 vuotta.
Ensimmäisessä ihmisillä tehtävässä tutkimusvaiheessa selvitetään rokotteen turvallista antamista, ja siihen osallistuu kymmeniä tutkittavia. Toisessa vaiheessa tutkitaan turvallisuuden lisäksi sitä, miten hyvin rokote synnyttää vasta-aineita.
Tutkittavia on kymmenistä useisiin satoihin. Jos rokote osoittautuu turvalliseksi eikä aiheuta vakavia haittoja ja synnyttää riittävästi vasta-aineita, ryhdytään tutkimaan laajempien kenttäkokeiden avulla, suojaako rokote todella halutulta taudilta. Kolmannen vaiheen tehotutkimuksiin osallistuu yleensä tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä.
Harvinaisemmat haitat eivät silti välttämättä tule esiin tässä kehittelytyössä. Rokotteen vaikuttavuuden tutkimista jatketaan myyntiluvan jälkeen, kun sitä annetaan suurille väestöjoukoille.
8. Onko into rokotteiden ottamiseen vähentynyt?
Kausi-influenssarokotusta ei ole otettu niin aktiivisesti kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi pienistä lapsista rokotettiin aiemmin 30 – 40 prosenttia, kaudella 2010–2011 luku laski noin kymmeneen prosenttiin.
Muiden rokotusten kohdalla ei ole todettu merkitsevää vähentymistä. Esimerkiksi neuvolarokotuksia on otettu hyvin, vaikkakin ihmiset kyselevät niistä paljon. On hyvä muistaa, että kansalliseen rokoteohjelmaan päässeiden rokotteiden turvallisuus on hyvin tiukasti tutkittu.
9. Miten luottamus rokotteisiin saataisiin takaisin?
En usko, että luottamusta voidaan palauttaa niiden kohdalla, joilla on tunteenomainen tai rokotuksia vastustava ”uskonnollinen” maailmankatsomus. Epäröiviä ihmisiä sen sijaan voidaan auttaa tekemään järkeviä rokotuspäätöksiä jakamalla puolueetonta ja kiihkotonta tietoa rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Kysymys on siitä, minkälaista riskiä kukin on valmis sietämään.
Yhtä lailla jokainen joutuu punnitsemaan riskejä muillakin elämänalueilla. Myös rokottamatta jättäminen on päätös ja sairastumiseen liittyvä haittojen riski on useimmiten moninkertainen rokottamiseen verrattuna.
10. Mitä sanoisit ihmisille, jotka luottavat välttyvänsä tartunnalta?
Tällaiset ihmiset pärjäävät usein sairastumatta laumaimmuniteetin ansiosta Suomessa, mutta heidän tautiriskinsä lisääntyy oleellisesti, kun he menevät maihin, joissa laumaimmuniteettia ei ole huonomman rokotuskattavuuden vuoksi.
Mielestäni jokaisella on oikeus maailmankatsomukseensa, mutta kun vanhempi päättää jättää lapsensa rokottamatta ja siten altistaa lapsen taudeille ilman, että lapsi itse saa siitä päättää, ollaan vaikeiden kysymysten ääressä. Itse näen, että jokaisella lapsella on oikeus saada riittävän turvalliseksi tiedettyjen rokotteiden antama suoja.
Asiantuntijana erikoistutkija Hanna Nohynek, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Teksti: Pirkko Tuominen
Kommentit
Mikään lääke eikä rokote jne ole täysin ja 100% aukoton. Et varmaan antaisi lapselle särkylääkettäkään (parastamol) koska siinäkin on harvinaisia sivuvaikutuksia.
Muutenkin kirjoituksesi oli perinteistä ”rokotevastaista” soopaa pullollaan. Nyt ne magneettimedian nettisivut kiinni ja rupea etsimään luotettavaa tietoa. Myytit mitä viljelet eivät ole totta vaan moneen kertaan kumottuja valheita. 2017 vuonna pitäisi pystyä jo muuhunkin.
Kommentit
Monet rokotteet pitävät sellaista tavaraa sisällään kuin elohopeaa mitä niissä ei missään nimessä pitäisi olla. Saksan virallisista papereista voidaan lukea että hallutuksella ja armeijalla on omat ”puhtaat” versiot joka rokotteesta. Kansalle tungetaan likaiset vaaralliset normaali versiot. Rokotteet ovat tänä päivävä uhka imiskunnalle sellaisenaan mitä suurin osa niistä tänä päivänä on. Suosittelen jokaisen tutkimaan tilastoja ja tulette huomaamaan hyvin ikäviä asioita. Omassa perheessä rokotekielto päällä.
”Mielestäni jokaisella on oikeus maailmankatsomukseensa, mutta kun vanhempi päättää jättää lapsensa rokottamatta ja siten altistaa lapsen taudeille ilman, että lapsi itse saa siitä päättää, ollaan vaikeiden kysymysten ääressä”. Aika syyllistävä lause. Entäpä jos rokote aiheuttaakin vakavan sivuoireen tai jopa pahempaakin.. Tällöinhän myös vanhempi on tästä vastuussa, eikä lapselta ole kysytty, haluaako hän myrkkyjä itseensä!
Tuo suomalaisten laumasuojakin on myytti.. Lisäksi täkäläiset rokotteet eivät suojaa välttämättä ulkomailla, koska siellä tautien kannat voivat olla merkittävän poikkeavat.
Nykyajan parantunut hygienia ja elinolot antavat meille parhaimman laumasuojan! Lisäksi tiedetään useiden vakavien tautien saaneen alkunsa alunperin rokotuksista!
En ole täysin rokotevastainen, mutta kyse on riskien ja haittojen tasapainosta. Rokotetestauksetkaan eivät ole aukottomia!
Mikään lääke eikä rokote jne ole täysin ja 100% aukoton. Et varmaan antaisi lapselle särkylääkettäkään (parastamol) koska siinäkin on harvinaisia sivuvaikutuksia.
Muutenkin kirjoituksesi oli perinteistä ”rokotevastaista” soopaa pullollaan. Nyt ne magneettimedian nettisivut kiinni ja rupea etsimään luotettavaa tietoa. Myytit mitä viljelet eivät ole totta vaan moneen kertaan kumottuja valheita. 2017 vuonna pitäisi pystyä jo muuhunkin.
THL tekisi itselleen suuren palveluksen, mikäli mediassa oman maineensa ryvettäneet asiantuntijat ja johtajat siirtyisivät muihin tehtäviin THL:n ulkopuolelle. Suomessa näyttäisi olevan tällä hetkellä melko suuri joukko ihmisiä, jotka eivät enää usko mitään mitä THL sanoo.
Suurempi ongelma on kun kuka tahansa saa lisääntyä ja kasvattaa jälkikasvunsa pelkojensa ja traumojensa käskystä.
Lapset kärsii eivätkä saa päättää millainen trauma pari häntä ”opettaa” elämän vastuulliseksi kansalaiseksi.
Meillähän ei uskalleta puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja hyssyttely riippuvuuksista ja sairaasta käyttäytymisestä on kaikkien tiedossa.
Yliymmärretään ja päätä silitellään, hyväksytään tosiasiat kun emme uskalla ottaa vastuuta edes omasta kasvusta.
Rokotetaanko vai ei on mitätön asia tamän pelkuri kansan asioista.
Naapuria ja toista ihmistä tuomitaan ja syytetään ja MINUSSA kun ei ole mitään korjattavaa.
Minä saan juoda, raiskata ja hakata.. huutaa kenelle haluan ja niin kauan kun ääni kestää.
Rukoilen lasten ja muiden heikkojen puolesta!
Viisas artikkeli. Osa ihmisistä on vajonnut keskiaikaista humpuukiuskomusten tasolle ja muistutus faktoista on aina tarpeen.
Hyvät ihmiset, ajatelkaa omalla maalaisjärjellä jos lapselle laitetaan ensimmäisen vuoden aikana niin paljon rokotteita.
Joka vastaa että 130 kg aikuiselle laitettaisiin yhden päivän aikana noin kolmekymmentä rokotetta suhteutettuna lapsen painoon.
Niin en ihmettele että toisten lasten elimistö ei vain kestä …
Hyvät ihmiset, ajatelkaa omalla maalaisjärjellä jos lapselle laitetaan ensimmäisen vuoden aikana niin paljon rokotteita.
Joka vastaa että 130 kg aikuiselle laitettaisiin yhden päivän aikana noin kolmekymmentä rokotetta suhteutettuna lapsen painoon.
Niin en ihmettele että toisten lasten elimistö ei vain kestä …
Hyvät ihmiset, ajatelkaa omalla maalaisjärjellä jos lapselle laitetaan ensimmäisen vuoden aikana niin paljon rokotteita.
Joka vastaa että 130 kg aikuiselle laitettaisiin yhden päivän aikana noin kolmekymmentä rokotetta suhteutettuna lapsen painoon.
Niin en ihmettele että toisten lasten elimistö ei vain kestä …
Mitä rukoilet?
Miten sinä tällaiseen tulokseen pääsit? Lapselle ei laiteta 2-3 rokotetta kerralla enempää sen takia ettei immuunijärjestelmä kuormitu. Ihan samalla tavalla se lapsenkin elimistö siinä parin viikon aikana palautuu kuin aikuisenkin, koska lapsella on nopeampi aineenvaihdunta. Onko magneettimediasta haettu laskukaava sulla tässä taustalla?
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous