Nainen, pidä huoli omistasi! – Miten jakaa pariskunnan menot

Älä ole parisuhteessa kiltti raha-asioissa – vaikka olisit löytänyt elämäsi rakkauden. Liian moni nimittäin päätyy vieläkin tilanteeseen, jossa tienaa miestä vähemmän, mutta maksaa yhteisiä menoja enemmän. Miten perheen eurot sitten pitäisi jakaa?

Ensin pihaan ilmestyi harrikka, josta vaimo ei tiennyt etukäteen mitään. Sitten traktori ja lopulta jenkkiauto.

Tunnelma kotona kiristyi.

– Miehelläni on sellainen käsitys, että kun hän on hoitanut asuntolainan lyhennyksen ja sähkölaskun, loput rahat ovat vapaasti hänen käytettävissään, Tiina sanoo.

Tiinalla ja hänen miehellään Harrilla on kaksi lasta ja yhteinen yritys, mutta heidän taloutensa ovat lähes täysin erilliset. Tiina maksaa yksin muun muassa ruoat, lasten menot, harrastukset ja koirista koituvat kulut.

Järjestely ei kuulosta reilulta, joten ei ihme, että Tiina ja Harri riitelevät rahasta. Mutta niin tekee moni muukin pariskunta. Ja sitä enemmän riidellään, mitä kauemmin ongelman annetaan jatkua.

Miten perheen raha-asiat oikein kannattaisi hoitaa?

”Auta, mies!”

Taas on mentävä kauppaan. Riikan ja Juhan ruokamenot ovat isot, sillä heillä on kolme 2–10-vuotiasta lasta. Riikalla ja Juhalla on omat tilit, ja näin on ollut koko 20 vuoden yhteiselämän ajan.

Riikka hoitaa perheen pienintä kotona ja tekee osa-aikatyötä. Hän maksaa ruokakulut ja lasten menot, Juha asumisen, auton kulut ja tarpeen mukaan muutakin. Käytäntö on muotoutunut pikkuhiljaa.

– Asunto on puoliksi molempien, vaikka Juha maksaakin lainanlyhennykset, Riikka kertoo.

Juha tienaa 4 000 euroa kuussa, Riikka noin 1 600 euroa. Juha maksaa kuitenkin yhteisiä menoja aina, kun Riikka pyytää.

Raha-asioissa pariskunnalla on hyvä keskinäinen luottamus, koska molemmat ovat tarkkoja. Välillä raha-asiat kuitenkin huolettavat Riikkaa, jolle on tärkeää, että tilillä on rahaa. Se luo turvallisuutta. Tili tyhjenee joka kuukausi, ja jos mies ei pysty auttamaan, Riikka maksaa luottokortilla.

”Reilu jako”

Mitä sanoo asiantuntija? Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Raija Järvisen mielestä Riikalla ja Juhalla on hyvä tilanne, koska he omistavat asuntonsa puoliksi. Joskus pariskunnat jakavat asunnon omistusoikeuden sen mukaan, kuka lyhentää lainaa. Toinen saattaa laittaa lyhennyksen suuruisen summan muihin yhteisiin menoihin, mutta hänelle ei kerry siitä varallisuutta.

– Kun on omat tilit, rahankäytössä säilyy tietty yksityisyys. Moni ei halua jakaa kaikkia asioita edes kumppaninsa kanssa, Raija Järvinen sanoo.

Erillisissä tileissä on kuitenkin riskinsä. Maksut voivat jakautua epätasaisesti, ja riitoja voi tulla siitä, kumpi maksaa mitäkin. Jos toinen ei yhtäkkiä kykene hoitamaan raha-asioitaan, voi tulla käytännön vaikeuksia, kun esimerkiksi yhteinen lasku jää maksamatta.

Entä mitä mieltä Raija Järvinen on siitä, että Riikka joutuu maksamaan perheen menoja säännöllisesti luottokortilla?

– Luottokortista tulee usein ylimääräisiä kuluja, joten sitä kannattaa välttää.

Rakkaus riittää?

Eivätkö rakastuneet voisi jakaa kaiken, tilinkin? Ei, mikäli Järvistä on uskominen. Hänen mukaansa vain pienellä osalla pariskunnista on yhteinen tili, jonne talletetaan molempien palkat ja josta maksetaan kaikki menot.

– Yhteisessä tilissä on se hyvä puoli, että salaisuuksia ei ole. Riitoja voi kuitenkin syntyä, jos toinen käyttää rahoja tarkoitukseen, jota toinen ei hyväksy. Riskinä on myös se, että vain toinen hoitaa aktiivisesti raha-asioita.

Jos talousvastaava sairastuu tai kuolee, ollaan isojen ongelmien edessä. Puoliso ei välttämättä hallitse edes nettipankin käyttöä. Sekin aiheuttaa vaivaa, että kuolemantapauksessa pankit usein sulkevat väliaikaisesti yhteisen tilin.

– Kannattaa opetella hoitamaan raha-asiansa, seurata menojaan ja tarkastaa tiliote kuukausittain.

Ihana itsenäisyys

Itsenäisyys ja oma valinnanvapaus. Niitä Marjo arvostaa. Hän on järjestänyt asiansa niin, että kuluttaa rahansa miten tahtoo.

– On ihanaa, ettei tarvitse esimerkiksi perustella jonkin vaateostoksen tarpeellisuutta toiselle.

Homma toimii näin: Marjolla ja Jukalla on kaksi yhteistä tiliä, arkitili ja asuntotili. Arkitililtä maksetaan ruoat ja lasten menot, asuntotililtä asumismenot. Niiden lisäksi molemmilla on omat säästötilit. Jos tehdään jokin isompi hankinta, molemmat ottavat tileiltään saman verran rahaa. Omaan kulutukseen heillä on omat tilinsä.

Marjo ja Jukka tietävät toistensa omista tileistä sen verran, ettei yllätyksiä tule. Yhteisen tilin ostokset maksetaan aina kortilla, jolloin osto näkyy tietoineen tilitapahtumissa.

– Tämä järjestely on toiminut hyvin. Siirrämme kumpikin kuukausittain saman summan yhteiskäyttöön. Jäljelle jääviä rahoja voi sitten käyttää niin kuin itse haluaa, Marjo sanoo.

Marjon bruttopalkka on noin 3 500 euroa ja Jukan noin 4 500 euroa. Koti ja asuntolaina ovat molempien nimissä. Molemmilla on autot, Marjolla vanhempi ja Jukalla uudempi ja kalliimpi.

Automenojen jälkeen kummallekin jää käyttöön saman verran.

Mutta onko reilua, että mies ajaa paremmalla autolla?

”Älä ole liian kiltti”

Marjon ja Jukan järjestely on suomalaisille tyypillinen, ja toimiva, sanoo Järvinen.

– Yhteinen tili helpottaa kulujen tasaamista, ja on kätevä tapa hoitaa esimerkiksi asuntolainaa.

Tässäkin on kuitenkin riskejä.

– Riitoja voi syntyä, jos kumppanit ovat rahankäyttäjinä erilaisia ja toinen kuluttaa johonkin muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen, Järvinen sanoo.

Naisten täytyisi muistaa pitää puolensa. Järvisen mukaan useimmat pariskunnat maksavat saman verran yhteiselle tilille – palkkaerosta huolimatta.

– Naisen euro on kuitenkin vain 80 senttiä. Onko reilua maksaa saman verran, jos toisella on suurempi palkka? Parempi käytäntö olisi se, että molemmat maksavat yhteistilille vaikka 50 prosenttia tuloistaan.

Marjoa ei haittaa miehen kalliimpi auto. Tämä on Järvisen mukaan naisille tavallinen asenne.

– Naiset ovat usein raha-asioissa miehiä ”kiltimpiä”, he maksavat esimerkiksi useammin lasten menot. Parasta olisi jakaa yhteiset menot suhteutettuna tuloihin.

Pariskuntien nimet on muutettu.

Teksti: Saga Wiklund
Kuva: Colourbox

Anna 15/2014