Munasolujen pakastaminen – Lisäaikaa lapsentekoon

Sari oli aina ajatellut menevänsä naimisiin ja haluavansa lapsia, ensin vain piti tehdä uraa.  Nyt Sari on 39, hänellä on kaksi yliopistotutkintoa, hyvä työpaikka, takana avioero, ei lapsia. Melkein kaikilla hänen ystävillään on perhe. Sarin biologinen kello tikittää.

Viime kesänä hän kuuli, että munasoluja voidaan pakastaa tulevaisuuden varalle. Sehän voisi olla hänen mahdollisuutensa!

Sari on huomannut, että monilla hänen ikäisillään miehillä on jo lapsia. Jos hän alkaisi seurustella, suhdetta tuskin auttaisi se, että hän olisi ensimmäisenä kiinnostunut hankkimaan lapsen. Siksi oli lohdullista ajatella, että munasolujen pakastaminen antaisi hänelle lisää aikaa. Sari päätti ottaa yhteyttä lääkäriin.

Uutta Suomessa

– Munasolujen pakastaminen on melko uusi asia, kertoo gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Tuija Foudila Felicitas-klinikalta. Suomessa munasoluja on pakastettu omaan käyttöön vasta vajaan vuoden ajan. Parikymmentä naista on käynyt keskustelemassa mahdollisuudesta ja osa heistä on edennyt hoitoon saakka. Suositeltavinta on tehdä hoito alle 35-vuotiaana. Terveysriskit ovat Foudilan mukaan vähäiset.

Sarilta varmistettiin ensin hedelmällisyysklinikalla ultraäänitutkimuksen ja verikokeitten avulla, että munasarjoissa on riittävästi munasolujen alkuja ja ettei lapsen hankkimiseen ole estettä. Koska päätös on iso, Sari kävi
myös psykologin vastaanotolla.

Sarille varmistui, että hän haluaa lapsen, mutta myös se, ettei hän tahdo lasta epävarmaan suhteeseen.

Hän pohtii myös mahdollisuutta hankkia lapsi yksin. Tuntui helpottavalta ajatella, että sekin voisi toimia. Hänellä on hyvä turvaverkosto, hän pärjäisi kyllä.

Ensin hormoneja

Tuija Foudila kertoo, että lääketieteellisesti kyse on samantapaisesta projektista kuin munasolujen luovutus tai koeputkihedelmöityshoito.

– Jotta munasoluja saadaan talteen, joudutaan ensin lisäämään niiden tuotantoa hormonihoidolla, hän kertoo.

– Vatsan ihon alle pistetään kymmenen päivän ajan hormoneja,
ja toistuvalla ultraäänitutkimuksella seurataan, miten munasoluplantaasi edistyy. Usein munasoluja saadaan kasvatetuksi kymmenkunta, joista suurin osa on hyvälaatuisia pakastusta varten.

Munasolut poimitaan emättimen kautta. Poimiminen kestää vain viisi minuuttia, ja jälkikipuja on Foudilan mukaan vähän.

Toimenpide – hormonipiikit, munasolujen kasvatus ja talteenotto – joudutaan tekemään kaksi–kolme kertaa, jotta munasoluja saadaan talteen 15–20 kappaletta.

Munasoluja voidaan säilyttää pakasteessa viidestä seitsemään vuotta, pidemmästä ajasta ei ole vielä kokemusta. Näin raskaus omilla munasoluilla on mahdollinen, vaikka niiden tuotanto olisi iän myötä heikentynyt.

Oikea hetki

Milloin munasolut sitten kannattaa pakastaa?

– Paras tilanne olisi tietysti se, että naiset synnyttäisivät lapset mahdollisimman nuorena, Foudila sanoo. Hän kuitenkin ymmärtää, että urakeskeinen ja kiireinen elämä voi viedä naista.

Yleensä munasolut otetaan talteen Saria nuoremmilta naisilta, mutta koska Sari on hyväkuntoinen ja hänellä oli riittävä munasoluvarasto, toimenpide kannatti tehdä.

– Suomen hedelmöityslaki säätelee lapsettomuushoitoja ja myös munasolujen pakastamista omaan käyttöön. Maailmalla on tapauksia, joissa luovutettuja munasoluja on hedelmöitetty vanhoillekin naisille. Suomessa hoitoja annetaan kuitenkin vain iässä, jolloin naisella on vielä teoreettinen mahdollisuus tulla raskaaksi, kertoo Foudila.

Esimerkiksi Sarilla on harkinta-aikaa korkeintaan viisi vuotta.

– Kouluissa puhutaan ehkäisystä, mutta nuorille ei ehkä opeteta riittävän selvästi sitä, että naisen hedelmällisyys heikkenee 30 ikävuoden jälkeen. Joillekin tuntuu tulevan yllätyksenä se, että nelikymppisenä on huomattavasti vaikeampaa tulla raskaaksi kuin nuorena, Foudila sanoo.

Kallis valinta

Foudila arvelee, että hoidot tuskin yleistyvät kovin paljon. Munasolujen pakastaminen on melko kallista. Hoitoja annetaan vain yksityisklinikoilla, eikä Kela korvaa niitä. Esimerkiksi Sarin hoidon kokonaishinnaksi tulee noin 8000 euroa.

Foudila korostaa, että munasolujen pakastusmahdollisuus on hyvä asia, mutta kyseessä on vain turvaratkaisu, suunnitelma B.

– Monet näistä naisista ehtivät saada parisuhteensa kuntoon ja hankkia lapsen aivan normaalisti, ja se on tietysti paras vaihtoehto. Tieto tallessa olevista munasoluista kuitenkin helpottaa lapsen hankkimiseen liittyviä paineita, Foudila arvelee.

Tärkeä aikalisä

Sari pelkäsi etukäteen hormonihoitoja ja niiden mahdollisesti aiheuttamia mielialan vaihteluja. Myös ajatus itsensä piikittämisestä oli hänestä epämiellyttävää, samoin kuin tieto vatsan turpoamisesta hoidon aikana.

Kaikki meni kuitenkin ensimmäisessä talteenotossa hyvin. Sari pystyi hoitamaan työnsä normaalisti, sairauslomaa hän piti vain yhden päivän. Mitään henkistä romahdustakaan ei tapahtunut.
Sari on kertonut projektistaan avoimesti muutamalle ystävälleen ja esimiehilleen. Hän on saanut paljon kannustusta ja ymmärrystä. Kukaan ei ole tuominnut häntä eikä ihmetellyt asiaa sen kummemmin. Nyt hän odottaa rauhallisin mielin toista hormonikuuria ja munasolujen poimintaa.

Sarin mielestä sijoitus kannattaa. Päätös munasolujen säilömisestä on antanut hänelle lisää itsevarmuutta. Hänellä ei ole nyt tarvetta sännätä liian nopeasti uuteen avioliittoon, ja hän rohkenee viheltää huonon suhteen ajoissa poikki. Hänellä on myös entistä suurempi syy pitää hyvää huolta itsestään.

Tällä hetkellä Sari seurustelee mukavan miehen kanssa. Suhde on kuitenkin uusi, eikä lapsesta ole vielä puhuttu. Hyvä niin. Jos suhde loppuu, tai jos lapsen hankkiminen luomukonsteilla ei onnistu, Sarilla on varasuunnitelma. Hän on saanut muutaman vuoden aikalisän.

Sarin nimi on muutettu.

Teksti: Sanna Wirtavuori
Kuvat: Colourbox