Työ ja raha

Lasinpuhaltaja Anna Schroderus: yrittäjä ja taiteilija

Teksti:
Anna.fi

Koti ja työhuone Suomenlinnan saarella, työnä käyttöesineiden suunnittelua ja valmistamista, osallistumista taidenäyttelyihin, itse itsensä työllistämistä – kuulostaako houkuttelevalta? Helsinkiläinen lasinpuhaltaja Anna Schroderus sanoo, ettei haluaisi luopua elämäntavastaan.

Vanhat työmenetelmät kiehtovat

Schroderus valmistui vuonna 1997 muotoilijaksi ja lasinpuhaltajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. ”Taidekäsityöläisen ammatista tuli ihanne opintojen loppuaikana”, hän kertoo. Schroderus perustikin oman yrityksen, toiminimen, heti valmistuttuaan. Hän työskentelee Hytti ry:n lasistudiossa Suomenlinnassa ja jakaa työhuoneen muutaman muun käsityöläisen kanssa.

Anna Schroderus suunnittelee ja valmistaa ensi sijassa käyttöesineitä: muun muassa juoma-, viini- ja samppanjalaseja, erikokoisia ja -näköisiä kulhoja ja maljakoita. ”Töissäni näkyy funktionalistinen ihanne: hyvä muotoilu on yksinkertaista, käytännöllistä ja eleetöntä. Suunnittelen esineitä, jotka on helppo sijoittaa kotona jo olevien esineiden joukkoon”, hän esittelee.

Ideat lasitöihin syntyvät pitkälti vanhojen käsityömenetelmien perusteella. ”Valmistan useimmat esineet ilman muottia, vapaasti puhaltamalla. Jokaisella esineellä on oma uniikki muotonsa. Kaikki esineiden viimeistelyä myöten tapahtuu mahdollisimman käsityömäisesti.”

Lasinpuhaltajan työajasta suuri osa menee oman perustuotannon valmistamiseen. ”Uudet ideat muhivat siinä sivussa. Kokeilen uusia asioita ja mietin esimerkiksi mittasuhteita muun työn ohessa”, Anna Schroderus kertoo. ”En revittele niinkään esineiden muodoilla, vaan väreillä. Vaikka en varsinaisesti seuraa trendejä, joskus trendi vaikuttaa siihen, mikä väri näyttää hyvältä. Toisinaan teen perustuotannossa olevia esineitä poikkeuksellisen värisinä asiakkaan toiveesta.”

Monikerroksinen työ

”Identifioidun enemmän taidekäsityöläiseksi, mutta minulla on yrittäjän status”, Anna Schroderus sanoo. Hänestä rasittavinta on se, että pitää revetä samanaikaisesti moneen suuntaan: kehittyä lasinpuhaltajana ja muotoilijana, päivittää nettisivuja ja suunnitella esitteitä, hallita valtava määrä erilaisia asioita. Schroderus on myös mukana kahden taidekäsityökaupan toiminnassa: Suomenlinnassa olevan B34:n sekä Kiseleffin basaarissa sijaitsevan Okran. Okra on kymmenen taidekäsityöläisen omistama osakeyhtiö, ja Anna Schroderus on tällä hetkellä sen hallituksen puheenjohtaja.

Schroderus myy esineitään myös käsityömessuilla, ja toisinaan hänen töitään on esillä näyttelyissä. Lasinpuhaltaja myöntää, ettei näyttelyihin osallistuminen ole aina kovin taloudellista liiketoimintaa: esimerkiksi tilavuokrat ja näyttelyavajaiset kutsuineen maksavat. Näyttelyt ovat kuitenkin tapa saada julkisuutta ja ne kehittävät ammattitaitoa. ”Näyttelyitä varten voi suunnitella uniikimpia esineitä, ja uusista ideoista ja tekniikoista hyötyy siten perustuotantokin. Näyttelyt toimivat myös takarajana uusille tuotannoille; ideoista on synnyttävä esineitä määräpäivään mennessä.”

Omalta tuntuva elämäntapa

Pienet, muutaman ihmisen lasialan yritykset ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa, vaikka ne ovatkin yleistyneet 90-luvulta lähtien. Anna Schroderus arvelee, että yhtenä syynä yrittäjien harvalukuisuuteen on se, että lasihytin perustaminen on melko kallista, sillä jo energiakustannukset nousevat suuriksi. Hänen mukaansa omaa lasiuunia voisi verrata myös lehmiin navetassa, sitä on käytävä katsomassa joka päivä.

Sille, joka haluaa elättää itse itsensä, on kuitenkin Schroderuksen mukaan nykyisin tarjolla hyvin tietoa ja koulutusta. Hän on itse käynyt Nuorten yrityspisteen yrittäjäkurssin ja hänen opiskelupaikassaan Taideteollisessa korkeakoulussa olisi tarjolla jatkokoulutusta.

”Minun kunnianhimoni ei kuitenkaan suuntaudu niinkään yritystoiminnan hienouksiin, vaan ammattitaidon kehittämiseen ja taidekäsityön ja designin edistämiseen”, Schroderus pohtii. Hän haaveilee parantavansa työhuoneensa varustetasoa sekä hankkivansa lisää oppia lasikursseilta. Toistaiseksi Schroderus treenaa käsityötaitoaan itse, tekemällä omia töitään.

”Tässä ammatissa taito kehittyy hitaasti, joten motivaatiota on oltava paljon. Uuden esineen puhaltamista pitää opetella päivätolkulla. Välillä työ muistuttaa urheilusuoritusta, kun samaa liikesarjaa on harjoiteltava jatkuvasti”, Anna Schroderus kertoo ja vakuuttaa, että hänen kärsivällisyytensä riittää jatkuvaan harjoitteluun. ”Sekä työ että työhuoneeni ovat minulle rakkaita. Taidekäsityöläisyys on elämäntapa, josta en haluaisi luopua.”

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy
Kuvat: Anna Schroderus

Suurien kuvien kuvatekstit:
Ylin kuva: Kesäyö-kulhot. Vapaasti puhallettu lasi, hiekkapuhallus.
Alempi kuva: Pore-maljakko. Vapaasti puhallettu lasi.

Okra
Unioninkatu 27, 00170 Helsinki.
(09) 624 250. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16.

B34, Viaporin taidekäsityöläisten kesäkauppa
Suomenlinna B34, 00910 Helsinki
Avoinna toukokuusta elokuun loppuun päivittäin kello 11-18.

X