Kotimaa matkalaukussa − Mitä Suomesta kannattaa pakata mukaan maailmalle?

Suomalaiset on tehty koivunoksista, taivaan sinestä, lempeistä löylyistä. Mökkitien hiekkapölystä, tervan tuoksusta, pitkästä kuumasta kesästä. Päättymättömistä sadepäivistä, lumikiteistä ja lämpimistä villapaidoista. Kun synnyinmaan rantasaunat ja koivulehdot jäävät taa, syntyy ulkosuomalaisen dilemma. Se tarkoittaa vaikeutta päättää, mitä Suomesta tulisi ottaa mukaan uuteen kotimaahan.

Kotimaa matkalaukussa − Mitä Suomesta kannattaa pakata mukaan maailmalle?

Salmiakkipussit, puolukkapurnukat ja greippilonkerot saa ahdettua laukun perälle, varsinkin jos suuntana on ilmasto, jonne on turha raahata tiiviskudoksisten villapaitojen kokoelmaa. Ruisleipiäkin voi pienellä panostuksella leipoa itse, kunhan kohdemaasta löytyy terveystuotteisiin erikoistunut myymälä tai Suomi-seuran kahvila, josta saattaa bongata ruisjauhoja.

Mutta se, mitä Suomineito tulee todella tarvitsemaan etenkin Keski-Euroopassa, tulee pakata sydämeensä. Mitä siis pakata henkiseen matkalaukkuun?

Pakkaa mukaan: muistoja luonnonmetsästä

Vasta täyteen rakennetussa Länsi- ja Keski-Euroopassa käy selväksi, kuinka metsäläistynyt jopa kaupungissa kasvatettu suomalaissielu on. Metsäläistymisellä tarkoitetaan tässä puiden latvoihin tuijottelua, luonnon äänien huomaamista, saunapöllien hakkaamista, alasti uimista sekä puhtaan veden ja ilman arvostamisesta. On aivan eri asia hakeutua symmetrisen tarkkaan istutetun leppämetsikön siimekseen kuin rämpiä läpi vapaasti rehottavan kuusimetsän.

Huom. keskusteluja metsän käsitteestä on syytä välttää, jollei ole tarkoituksenmukaisesti hakeutumassa umpikujaan.

Kotimaa matkalaukussa − Mitä Suomesta kannattaa pakata mukaan maailmalle?

Pakkaa mukaan: valmiutta apaattisen hilpeään sanailuun

Vieraan kielen hallinta mahdollistaa kielikuvan jos toisenkin viljelemisen, mutta missään muussa maailmankolkassa ei ole mahdollisuutta yhtä yksiselitteiseen itseilmaisuun kuin perinteisesti vähäpuheisten pohjalaisten mailla. Kuivan huumorin synnyinsijoilla saa pienillä nyansseilla kommunikoitua valtavan paljon enemmän kuin maratonkeskusteluilla puheripulimaissa. Suomen kieli on myös usein luovempi ja huimasti monipuolisempi kuin moni Euroopan valtakieli.

Toisaalta ulkosuomalaisella on otollinen tilaisuus järjestää itsensä toistuvasti pulaan, jos uusi elinympäristö ei ole virittäytynyt samalle kuivan läpänheiton aallonpituudelle. Sinut otetaan vakavasti silloin, kun siihen ei olisi aihetta − ja tuumillesi hirnutaan hetkinä, joina yrität tosissasi tuoda esille arvokkaan panoksesi firman ideariihessä.

Kotimaa matkalaukussa − Mitä Suomesta kannattaa pakata mukaan maailmalle?

Pakkaa mukaan: rehtiä ja rehellistä meininkiä

Suomessakin on tietysti varkaita ja vilunkityyppejä, mutta vain synnyinmaassamme voi varauksetta luottaa kohteliaisuuksiin. Niitä kun harvemmin saa osakseen.

Lisäksi suomalaisten tavat saapua tapaamisiin ajallaan, tehdä se mikä on luvattu ja noudattaa yleisimpiä liikennesääntöjä ovat kullanarvoista ja harvinaista herkkua. Ainoastaan suomalaisen suurkaupungin keskustassa saatat hiljaisena sunnuntai-iltapäivänä nähdä autottoman risteyksen pielessä kiltisti punaisen valon vaihtumista odottavia kansalaisia.

Kotimaa matkalaukussa − Mitä Suomesta kannattaa pakata mukaan maailmalle?

Pakkaa mukaan: tilaa ja aikaa

Keskieurooppalaiset eivät vietä pitkiä kesälomia. He ovat mestarillisia rakentamaan talonsa ja tieverkostonsa mahdollisimman tiiviiseen tilaan. Kuukausi tai pari keskellä kapeita kaistoja ja ylihinnoiteltuja homehuoneistoja saattaa heikkohermoisimmilla johtaa klaustrofobiseen oirehtimiseen.

Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden, kaikki puhuivat ”meidän voitosta”. Tähän ylpeän patrioottiseen puhetapaan kiteytyy niin sisä- kuin ulkosuomalaisuuden ydinsanoma: Meitä on vähän, mutta tässä tapauksessa laatu korvaa määrän.  Pienestä pohjoismaisesta kansastamme hohtaa ainutlaatuinen yhtenäisyyden tunne. Suomalaisen voi viedä pois Suomesta mutta Suomea ei voi viedä pois suomalaisesta.

Kirjoittaja on asunut Amsterdamissa ja Lontoossa.

Teksti ja kuvat: Anna Kelhu

Kommentointi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *