Millaista asuminen oli 50 vuotta sitten ja miten se eroaa nykypäivästä? Entä mitä sisustusvillityksiä vallitsi eri vuosina? Lähde aikamatkalle aina 70-luvusta nykypäivään ja tutustu asumiseen eri vuosikymmeninä.
1970-luku
Oma tupa, oma lupa. 1970-luvulla niistä unelmoi moni, vaikka uusi koti saattoikin olla kerrostaloasunto lähiössä. Muuttoaalto kaupunkeihin oli täydessä käynnissä, ja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa vallitsi asuntopula. Sitä helpottamaan rakennettiin edullisia kerrostalolähiöitä kaupungin laitamille.
Monelle oma asunto oli unelmien täyttymys: olihan se varustettu kaikilla mukavuuksilla, kuten sähköllä, keskuslämmityksellä ja lämpimällä vedellä, jotka eivät tuolloin vielä olleet itsestäänselvyyksiä varsinkaan maaseudulla.
1970-luvun öljykriisin myötä ekologisuuden ajatukset nostivat ensi kertaa päätään asumisessa. Asuntomessuille Vantaalle 1977 rakennettiin ekotalo, jonka energiankulutuksesta puolet tuotettiin aurinkoenergialla.
Kodin sisustuksessa suosittiin lastulevyä sekä muovi- ja kokolattiamattoja. Pesutiloissa oli usein huokeita ja kosteuden kestäviä solumuovitapetteja. Muovi oli muotia.
Väreissä iloteltiin: talossa saattoi olla oranssi tuulikaappi, kirkkaanvihreä eteinen ja kellanvihreä makuuhuone. Olohuoneessa taas leikiteltiin tummanruskealla kellanvihreällä, keittiössä sinipunaisella.
Siitä on pitkä matka 2020-luvun koteihin, joissa värimaailma on pehmeän vaalea tai sisustusvärit on poimittu luonnosta. Muovin sijaan kodeissa suositaan luonnonmateriaaleja, kuten puuta, luonnonkiveä, villaa ja pellavaa.
1980-luku
1980-luvulla kotien varustelutaso nousi, ja sisustaminen alkoi kiinnostaa. Koteihin tehtiin erillisiä lastenhuoneita tytön tai pojan tyyliin sopivaksi. Hankittiin myös muhkeita sohvia, vesisänkyjä ja keittiön varustelutaso kehittyi.
Asuntomessuilla Jyväskylässä 1985 esiteltiin jo ensimmäisiä yhteisöllisiä asumisratkaisuja.
1990-luku
1990-luvun lama näkyi asumisessa maltillisempina ratkaisuina, mutta moni asia asumisessa myös kehittyi.
Vuoden 1991 Asuntomessuilla esiteltiin ensimmäinen älytalo, jossa oli tietoverkko. Myös esteettömyyttä alettiin huomioida esimerkiksi kynnyksettömiä asuntoja rakentamalla.
2000-luku
2000-luvulla kotien koko suureni. Asuntomessuilla Tuusulassa kiinnitettiin huomioita ympäristörakentamiseen, ympäristövaurioiden korjaamiseen ja pohjavesien suojeluun.
Puurakentaminen oli suosittua. Uusinta uutta oli vuonna 2000 Asuntomessuilla Tuusulassa esitelty talo, jonka suunnittelussa huomioitiin luonnonvarojen kuluttaminen koko talon elinkaaren ajan.
2000-luvulla alkoivat yleistyä saarekekeittiöt, jotka rakennettiin osaksi olohuonetta. Myös kotien digitekniikka kehittyi.
2020-luku
Vuonna 2020 yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on tullut asumisessa yhä tärkeämmäksi. Oma koti on vastaus elämäntyylin, -tilanteen tai oman yksilöllisyyden luomiin tarpeisiin. Muhkeat kalusteet ovat vaihtuneet sirompiin ja monikäyttöisiin. Kodin ratkaisujen halutaan toimivan arjen vaihtuvissa tilanteissa ja myös etätyön tarpeissa.
Esteettömyys ja erityisryhmille soveltuvuus on nostettu asumisessa aivan uudelle tasolle. Tänä vuonna Asuntomessuille Tuusulaan rakennettiin talo, jonka kaikki hallintalaitteet ja toiminnot, esimerkiksi valot, lukot, musiikki ja lämpötila, ovat älyohjattuja.
Ekologisuus ja kestävyys ovat nousseet yhä merkittävimmiksi asioiksi asumisessa. Kodin valinoissa ja materiaaleissa painotetaan kotimaisuutta, ja halutaan tietää tuotteiden alkuperä sekä niiden tuottama hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Aurinkopaneelit on integroitu huomaamattomasti kattoon.
Koteihin rakennetaan myös viherkattoja, ja niissä on muita ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ekologiset hirsitalot ovat yleistyneet, ja kierrättäminen huomioidaan kodeissa entistä paremmin.
Vuonna 2020 vietetään Asuntomessujen 50-vuotisjuhlavuotta. Tänä vuonna Asuntomessut järjestetään Tuusulassa, kuten myös ensimmäiset Asuntomessut 50 vuotta sitten.
Tämän vuoden Asuntomessuilla voi havaita, että asumisen väljyyttä arvostetaan edelleen, mutta asumisessa on palattu hieman pienempää mittakaavaan. Kaiken ei tarvitse olla massiivista ja isoa. Rakentaminen on aiempaa tiiviimpää ja pihat ovat pienempiä, mutta toisaalta luontoon pääsemisen halutaan olevan helppoa. Messuille on rakennettu myös kerrostaloasuntoja, joihin on tuotu mukaan aivan uudenlaisia asumisen palveluja.
Ulkotilat ovat tulleet osaksi asumista, ja helppohoitoiset patiot ja parvekepihat ovat suosittuja.
Koti ajatellaan nyt suojapaikkana elämä hektisyyttä vastaan, ja siitä on tullut eräänlainen rauhan linnake. Se tarjoaa henkisen suojan, paikan palautumiselle ja elpymiselle. Sinne luodaan myös paikkoja rauhoittumiseen, liikkumiseen ja hiljentymiseen.
Myös pihoilta löytyy rentoutumispaikkoja. Oman pihan ympäristössä voi olla yleisiä puistoja ja ulkoilupaikkoja asukkaiden käytössä. Myös yhteisöllisyys on nostamassa päätään. Nykyisin kodeissa voi olla myös yhteisiä pihasaunoja, kasvihuoneita, etätyötiloja, aukiomaisia katuja ja viljelypalstoja.
Lähteet: kehitysjohtaja Anne Pallaste Suomen Asuntomessut, projektipäällikkö Riikka Uusikulku Asuntomessut Tuusulassa 2020