Hyvinvointi

Itsetuntemus paremmaksi – Laput pois silmiltä

Teksti:
Anna.fi

Omaan itseen tutustuminen unohtuu helposti: tutustumme kiireellä uusiin, mielenkiintoisiin ihmisiin, mutta unohdamme, että aivan lähellä on juuri se ihminen, jonka perinpohjaisesta tuntemisesta olisi paljon hyötyä ja iloa. Itsetuntemuksen parantaminen ei kuitenkaan tunnu aina ihan helpolta hommalta. Miten itsetuntemustaan voisi kehittää?

Itsetuntemus paremmaksi – Laput pois silmiltä

Työnohjaaja ja liikkeenjohdon konsultti Jukka Korhonen lähestyy itsetuntemuksen käsitystä leveältä pohjalta. Hän on perehtynyt itämaisen lääketieteen filosofiaan ja tekee myös asiakastyötä, jota hän kutsuu kehon tasapainottamiseksi. Tässä työssään hän käyttää sidekudoshierontaa, lihas- ja luukalvojen käsittelyä sekä jäsenkorjausta.

Kehossa itsetuntemuksen alku

”Itsetuntemus on hyvin laaja käsite. Ehkäpä ensin olisi tärkeintä ymmärtää oman kehonsa toimintaa. Monet itämaiset liikuntamuodot, kuten taiji, jooga ja chikung ovat suositeltavia, sillä niiden avulla syntyy ymmärrys kehon ulottuvuudesta ja liikkuvuudesta”, Korhonen aloittaa.

”Jännitys hartioiden alueella tai jaloissa on luonnollista, mutta hämmästyttävää on, että emme tee asialle mitään. Lievän jännityksen voi poistaa venyttelemällä sekä kiihdyttämällä hieman aineenvaihduntaa. Monet hierojat, osteopaatit ja fysioterapeutit huomaavat, että ihmiset eivät tee sitä mitä heille suositellaan. Olemme siis tavallaan oman tekemättömyytemme vankeja.”

Ja kehon jälkeen käyttäytymisemme ja persoonallisuutemme tunteminen on tärkeää. ”Moni huomaa samojen asioiden toistuvan elämässään jatkuvasti. Voimme toki syyttää omasta kurjuudestamme maailmaa, mutta jos oikeasti haluamme muuttaa jotain, on itsetuntemus apuvälineistä paras. Meillä kaikilla on kyky arvioida tapahtuneita asioita, mutta haasteena on pääseminen puolueettomaan tarkkailuasemaan omien tunnetilojemme yläpuolelle. Vaativissa tilanteissa ulkopuolinen apu on tarpeen, sillä omiin käyttäytymismalleihimme liittyvät tunnetilat saattavat olla niin vahvoja, että puolueettomaan tarkkailuasemaan on mahdotonta päästä.”

Itsetuntemus paremmaksi – Laput pois silmiltä

Kehomme viisaat vinkit

Keho on osa luontoa, ja Korhosen mukaan sillä on oma identiteettinsä. Keho elää myös omassa ajassaan: tietyiltä osin nopealla rytmillä ja pääsääntöisesti paljon hitaammin kuin kuvittelemme. ”Ei keho yhdestä suklaalevystä tai karkista pahastu. Pitkään jatkuva epätasapainoinen käyttäytyminen alkaa näkyä muun muassa painon nousuna sekä kudoksien ja sisäelimien tukkeutumisena.”

”Kehon tasapainottaminen pohjautuu kiinalaisen lääketieteen toteamukseen siitä, että kun kehoon palautetaan sen luonnollinen tasapaino, vaivat häviävät. Kiinalaisessa lääketieteessä, ayurvedassa ja muissa itämaisissa opeissa itsetuntemus ja tunneheijasteet ovat olennainen osa hoitomuotoa. Tunneheijasteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tiettyä vaivaa kärsivillä ihmisillä on samanlaisia käyttäytymismalleja ja tunnetiloja.”

Tasapainottamistyössä Korhonen tarkkailee asiakkaidensa kehoa. ”Pyrkimykseni ei ole parantaa kenenkään itsetuntemusta, vaan asioita tapahtuu asiakkaiden omien oivalluksien myötä, usein vasta päivien tai jopa viikkojen jälkeen. Sekä työnohjauksessa että kehon heijasteiden tulkinnassa kerron asiakkaalle aluksi, että puhun asioista yleisellä tasolla. Jos tulkitsen hänen kehossaan olevaa jännitystilaa, kerron mihin tunnetiloihin ja ajatusmalleihin se yleisellä tasolla liittyy. Annan myös useita vaihtoehtoja, jotta asiakas ei takertuisi sanoihin tai käsityksiin.”

Korhosen mielestä kehon tulkitseminen on niin helppoa, ettei sitä tarvitse opetella. ”Kokonaiskuvan luomiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä sekä kirjaamisvälineitä. Käyn joka maanantai vaa’alla, merkitsen painolukeman kalenteriin – ei sen enempää. En ole huolissani kilon tai kahden heitosta, mutta jos painoni alkaa nousta säännöllisesti, kohdistan ajatukseni enemmän siihen mitä syön. Haasteenani on kiire, joka suistaa pois terveistä ruokailutavoista.”

Itsetuntemus paremmaksi – Laput pois silmiltä

Itsetuntemusprojekti kotijoukoin

Voisiko kotona laittaa perheen tai parisuhdekumppanin kanssa yhteisvoimin itsetuntemuksen parantamisprojektiin käyntiin?

Puolueeton asioiden tarkastelu niin parisuhteessa, perheen kuin myös työyhteisöjen kohdalla on Korhosen mukaan ehdottoman tärkeää, eikä kehitystä ilman sitä tapahdu. ”Ilman oikeita pelisääntöjä joudumme kuitenkin tilanteisiin, joissa oivalluksien asemesta koemme, että läheisemme syyttelevät tai arvostelevat meitä.”

Korhonen myöntää, että parisuhteessa objektiivinen tarkastelu saattaa olla vaikeaa. ”Erään haastavan asiakkaan kohdalla otin Muumi-hahmot avuksi. Sovimme, että toinen hahmoista on asiakas ja toinen hänen miehensä. Muumi-hahmo kädessäni toistin sen, mitä asiakas oli juuri kertonut sanoneensa miehelleen. Hän katsoi näytelmää hämmästyneenä ja totesi jälkeenpäin, että kylläpäs Muumi sanoi tyhmästi toiselle. Nauroimme todella makeasti koko jutulle ja olen melkoisen varma, että asiakas oppi ymmärtämään sanojensa merkityksen huomattavasti aikaisempaa paremmin.”

Itsetuntemuksen suuri haaste

Miksi itsetuntemuksen syventäminen sitten tuntuu niin vaikealta? Voisi kuvitella, että olisi helppoa tarkastella omaa itseä, joka on koko ajan läsnä.

”Opimme pääsääntöisesti matkimalla. Kertaantuvat tapahtumat muuttuvat ajan saatossa rutiineiksi ja siirtyvät tiedostamattoman mielen puolelle ikään kuin käyttövarannoksi, joka auttaa meitä selviämään vaativista tilanteista. Prosessi on hieno ja todella tarpeellinen, mutta ei täysin toimiva”, Korhonen toteaa.

”Autokouluaikana polkimet olivat hukassa, tie tuntui järjettömän kapealta ja mittareiden tarkkaileminen vei kohtuuttoman paljon huomiota. Kokemuksen myötä autolla ajamisesta tulee rutiini, voimme puhua ajamisen ohessa ystäviemme kanssa tai puhelimessa, eikä meidän enää tarvitse kiinnittää huomiota ajamiseen kuten alkuvaiheessa”, Korhonen kuvaa.

”Vakiintuneiden rutiinien myötä tulemme ikään kuin valmiiksi, aikuisiksi ja jo kaiken oppineiksi. Luonnossa kehitys ja oppiminen on jatkuvaa. Meidän tulisi ymmärtää tämä myös omalla kohdallamme ja antautua jatkuvan oppimisen tilaan. Näin asiat alkavat näyttämään kiinnostavilta ja asenteemme muuttuu avoimemmaksi.”

Kysymykseen itsetuntemuksen kehittämisen vaikeudesta Korhonen toteaa, että on vaikeaa muuttaa sellaista, mitä ei tunne. ”Matkimisoppiminen johtaa siihen, että lapsi oppii ympäristössään vallitsevat käyttäytymismallit omakseen ilman tarkempaa arviointia siitä, ovatko ne hänelle sopivia vai ei. Minusta jokainen yksilö on vastuussa itsestään, ja tässä suhteessa itsetuntemuksen opettamiseen tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.”

Itsetuntemus paremmaksi – Laput pois silmiltä

Itsetuntemus on jatkuva prosessi

Matkalla parempaan itsetuntemukseen voi olla myös jokunen sudenkuoppa. ”Itsetuntemus on matka suureen tuntemattomaan, joten tunne valmiiksi tulemisesta tai jonkin saavuttamisesta on huolestuttava. Aistimme ottavat tietoa vastaan suhteellisen kapealla alueella, ja aivojemme kyky luoda käsitteitä on rajallinen, joten olemme pohjimmiltamme kehittymisen tilassa. Olisi virhe määritellä tämä kehitysaste kokonaisuudessaan täydelliseksi. Täydellinen se on ainoastaan siinä suhteessa, että se luo olosuhteet, joissa on rajaton määrä mahdollisuuksia.”

”Itsetuntemuksen alkuvaiheessa ihminen perehtyy oman persoonallisuutensa piirteisiin. Ensin on vaikeaa hyväksyä omia puutteitaan ja miltei yhtä vaikeaa on hyväksyä omia vahvuuksiaan. Itsetuntemuksen syventymisen myötä persoonallisuuden piirteet muuttuvat rooliasuiksi, joita valitsemme kulloinkin eteen tulevan tilanteen mukaan”, Korhonen sanoo.

”Elämä muuttuu aikaisempaa huomattavasti helpommaksi, kun ei tarvitse taistella kaikkia tuulimyllyjä vastaan. Muinainen elämänpuun filosofia sanoo, että kun persoonallisuus tasapainottuu, ihmisestä tulee aito yksilö, joka sellaisenaan on kykenevä yhteisölliseen toimintaan. Minusta tämä on mielenkiintoista.”

Lue lisää: JukkaKorhonen.fi

Teksti: Anne

X