Elämä 3.5.2011

Kommellusten aamu

Teksti: Elina Hovinen

Tämä päivä lähti joiltakin osin hyvin käyntiin, joiltakin osin taas ei. Lapset kanssa aamu sujui aika kivasti. Pukemiset sujuivat vaivatta edellispäivänä valmiiksi laitettujen vaatepinojen ansiosta. Keskimmäinen nautiskelijaluonne päätti kuitenkin aloittaa vinkumisen jokaisesta pikku asiasta. Piti sitten kiristää: ”Otan tarrataulusta tarran pois, jos et tottele.” Jokaisella tytöllä on oma tarrataulu, johon saa tarran, jos käyttäytyy nätisti, nukkuu omassa sängyssä koko yön tai auttaa kotitöissä. Kymmenestä tarrasta saa pienen palkinnon ja sitten kun tarrataulu on täynnä, pääsee Huimalaan. 

Olimme jo melkein päiväkodilla kun muistin, että kameran muistikortti jäi koneeseen kiinni. Vein lapset ja palasin kotiin muistikorttia hakemaan. Illaksi oli sovittu pari kuvauskeikkaa, jonne piti mennä suoraan töistä. Pyöräilin töihin, kävin suihkussa, puin farkut jalkaan ja sit kävi näin:

Nauroin ja ihmettelin, että hups heijakkaa. Hetken siinä kikattelin yksikseen ja mietin, että mitäs ihmettä mä nyt teen. Vedin kulahtaneet ja reikäiset legginsit jalkaan ja onneksi mulla oli pitkä paita ja pitkä neuletakki mukana. Leikin, että asukokonaisuus oli suunniteltu ja pinkaisin stadiin hakemaan housut. Housut löytyivät nopeasti ja palasin takaisin töihin.

Ilta meni valokuvatessa ja kahta sukulaispoikaa hoidellessa omien lasten lisäksi. Huh, mikä väsymys nyt. Siispä pehkuihin.