Uncategorized

Meditointijuoksu

21.3.2013 Teksti: Elina Hovinen

Juoksin eilen töistä kotiin. Voi että mä nautin. Yllä kimmelsi kuu ja miljoona tähteä. Luureista kuului Ekkon rauhoittava albumi. Lenkki sujui ihanan kevyesti ja mä iloitsin joka hetkestä. Tuota juoksua voisi sanoa meditoinniksi, sen verran rauhoittavaa menoa se oli.

Matka: 10,6 km

Kesto: 1 h 3 min

Syke: keski – 150 bpm, max – 169 bpm

Kalorit: 516 kcal

Pakko juosta tällä viikolla vielä yksi lenkki, sitten sitten seuraavan kerran juoksen toivottavasti toukokuun lopulla.

Vasen olkapää, joka venähti maanantaina, on rauhoittunut. Mä vaan säikähdin ja kunnolla säikähdinkin.

Tänään sain puhelun sairaalasta. Mun pitää olla siellä maanantaiaamuna klo 8.30 helposti puettavissa mukavissa vaatteissa suihkun raikkaana ja edellisen kerran olen saanut syödä kuusi tuntia aikaisemmin. Nyt rupes jännittämään!

Kävin tänään ostamassa kolmet legginsit ja yhdet versut, että on missä hengata leikkauksen jälkeen. Farkkuja on ihan turha yrittää kiskoa päälle, ei niitä yhdellä kädellä saa puettua, eikä kyllä riisuttuakaan. Olen kokeillut. Viime viikolla postilaatikosta tuli tilaamani kolmet bandeau-rintsikat. Spurguvillatakit pitää vielä pestä ja sit on kaikki valmista leikkauksen jälkeistä aikaa varten. iPhonen otinkin jo käyttöön, koska sitä pystyy näpytellä yhdellä kädellä Samsungia ei. Vielä pitää värvätä joku tiistaiksi mun seuraksi kotiin, mies on leikkauspäivän mun seurana. Urheilupukeutuminen on vielä ratkaisematta, koska hikoilemaan mä aion lähteä heti kun saan siihen luvan. Tätä mietin joka kerta kun vedän urheilutopin pään yli. Joka kerta leikattava olkapää vihlaisee.

Oikeasti mä en edes tajua, että huomenna on viimeinen työpäivä ennen leikkausta. Järkyttävää. Kuuden viikon sairasloma on pidempi kuin kesäloma. Toivottavasti ei koko kuutta viikkoa tarvitse lepäillä ja pääsisin aikaisemmin töihin.