Uncategorized 12.6.2013

Arjessa taas

Teksti: Elina Hovinen

Tulin sunnuntai-iltana kotiin umpiväsyneenä kaiken matkustamisen jälkeen. Juna oli puoli tuntia myöhässä ja tulin kotiin vasta kahdeltatoista. Oli ihana tulla kotiin. Halasin ja pusutin nukkuvat mussukat. Tytöt raottivat silmiään pikkuisen kun kuiskasin korvaan, että äiti tuli kotiin. Sain vastaukseksi tiukat rutistukset.

Maanantaipäivä meni selviytyessä. Maailma keinui ja sisäilma tuntui tunkkaiselta viikon ulkonaolon jälkeen. En sentään lähtenyt taloyhtiön pihan puita kaatamaan niinkuin äitini on jonkun pitkän purjehdusreissun jälkeen tehnyt, kun on ahdistanut, ettei näe ikkunasta tarpeeksi kauas (oman pihan, ei taloyhtiön). Kotona pitää olla kestotuuletus, eihän sitä muuten selviä.

Maanantaisen työpäivän jälkeen kotona odotti yllätys. Koululaiset olivat olleet kotona päivän keskenään. Aiemmin kaikki on mennyt hyvin, mutta tällä kertaa ei. Kämppä oli pistetty ihan sekaisin. En jaksa enää miettiä koko asiaa, mutta pitkällisen keskustelun ja anteeksipyyntörulianssin jälkeen päätettiin, että lähdetään viemään tytöt mökille isovanhempiensa luo. Tytöt olivatkin mökille lähdöstä aivan innoissaan. Maanantai-iltana teimme vielä sellaisen kevyen 350 km ilta-ajelun Valkealaan ja takaisin.

Eilinen olikin ihan luksuspäivä. Nukuttiin aamulla pitkään (kasiin), syötiin aamupala rauhassa ja sitten vasta lähdettiin töihin. Sain olla töissä niin kauan kun huvitti ja tulla kaikessa rauhassa kotiin. Kotona tehtiin yhdessä vähän kotihommia ja sitten lähdimme vielä iltalenkille ja saunaan. Ai että. Kyllä tällaisesta nauttii, vaikka vähän harmittaa, kun ehdin nähdä tyttöjä niin vähän aikaa.

Venevaja paloi Liuskasaaressa (uutinen)

Lenkin päälle tein vielä kuminauhajumpan.

Ihanaa on ollut taas urheilla, mutta aina on jotain kremppaa. Mun vasen lonkka on jotenkin tosi kipeä. Se kipeytyi jo purjehtimassa enkä yhtään tiedä mikä on siihen tullut. Ensin tuntui kun siinä olisi mustelma, mutta ei siinä ole. Se on kosketusarka suoliluun kohdalta ja kävellessä siihen sattuu. Toivottavasti menee nopeasti ohi. Lonkka onneksi kestää kuitenkin juoksua ja pyöräilyä.

Mukavaa keskiviikkopäivää!

Kommentit (8)

Mä menen varmuuden vuoksi käymään lääkärissä huomenna, niin ei tarvitse arvuutella ja miettiä mitä tehdä tai olla tekemättä. 🙂

Mun lempparilenkkihoodeilla!

Tuo on kyllä ihana reitti!

Teillä on kyl sulonen tyttö-tiimi, mut voin kuvitella että keskenään voivat keksiä monenmoista. 🙂 Oli kiva seurata sun purjehdusfiilistelyä! 🙂 täälläkin arkeen palattu loman jälkeen. Ei niin paljoa harmita, kun sateista ollut viime päivinä. 🙂

Hehe, kyllä ne keksii ja varmimmin silloin, kun mukana on vielä muitakin kuin omia lapsia.

Hei,

Oli kiva lueskella purjehdusreissustanne. Itse harrastan sitä perheeni kanssa (mies ja kaksi lasta), heinäkuussa taas mennään vesille, ihanaa!

Tuli mieleen tuosta lonkastasi, ettei olisi vain bursiitti (=limapussin tulehdus)? Mulla oli sellainen rasitusvammana oikeassa lonkassa viime syksynä ja parin särkylääkekuurin ohella sain täyden juoksukiellon, kunnes rauhoittui. Kävin jumpassa ja pyöräilin, mutta esim. hyppyjä en voinut tehdä. Itse asiassa kesti aika kauan ennenkuin parani – heti, kun aloin rasittaa juoksulla lonkkaa, se perhana tuli takaisin. Piti siis vain malttaa olla juoksematta (ja se oli vaikeaa). No, toivotaan parasta, ettei sinulla olisi sitä, mutta tuo ’mustelmatunne’ suoliluun kohdalla vain kuulostaa kumman tutulta 🙁

Mukavia kesäpäiviä!

Tuota bursiittia itsekin epäilin. Aamulla lonkka tuntui hyvältä, mutta aamulenkin jälkeen taas sattuu. 🙁 Pitäisi ehkä lääkäriaika varata tai ottaa heti alussa jo lepoa ja Burana-kuuri.

Hei taas,
Mulla oireena oli nimenomaan kipuilu juostessa, pyöräily oli ihan ok. Kannattaa pitää kunnolla taukoa, jos vaiva osoittautuu bursiitiksi. Mulla diagnoosin teki ihan työterv. lääkäri. Sain sellaisen vahvemman särkylääkkeen (Arcoxia) ja tosiaan juoksukiellon. Lähdin kuitenkin rehkimään liian varhain, eikä se parantunut. Uusi kuuri ja kävin jopa röntgenissä, jossa osoittautui, että tulehtuneeseen limapussiin oli muodostunut kalsifikaatiota (eli siis mineraalisakkaa). Olisi pitänyt siis malttaa levätä! Joillakin olen kuullut tuota hoidetun kortisonipistoksilla, mutta mun tapauksessa se olisi vain pahentanut tilannetta.
Toivotaan, että asia selviää ja saat hoidon. Tiedän kuinka kenkkua on olla juoksukiellossa, kun se on se liikuntamuoto, josta kaikkein eniten nauttii 🙁

Mä menen varmuuden vuoksi käymään lääkärissä huomenna, niin ei tarvitse arvuutella ja miettiä mitä tehdä tai olla tekemättä. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *