Elämäntyyli 21.8.2014

Arki – uhka vai mahdollisuus

Teksti: Elina Hovinen

Toinen viikko arkikarusellia kohta paketissa. Nyt on kaikki kolme lasta koulussa ja sen vuoksi on vuodatettu kyynel jos toinenkin ja napanuora on venytetty äärimmilleen. Kesäkin vain hujahti ohi. Loma oli ihana ja rentouttava, mutta silti olen jotenkin järkyttynyt, että syksy tuli jo nyt. En olisi vielä ollut valmis. Arkea olisi sitten taas luvassa läpi kaamoksen. Miten sitä jaksaa? Vaikka asenteella, tietenkin. Eihän tässä oikein muu auta. Kaiken maailman pakosuunnitelmat on ollut mielessä, mutta ne vesittyy lasten oppivelvollisuuteen. 😀 No ei oikeasti, mutta kukapa suomalainen ei haaveilisi edes vähän siitä, että pääsisi talveksi lämpimään?


Viime sunnuntaina kävin suorittamassa 10 kilometrin testijuoksun radalla. Vähän alle 52 minuuttia siihen reissuun meni. En oikein yksin juostessa osaa itseäni piiskata paremmin.

Mulla iskee joka vuosi tämä sama syksypaniikki. Toisaalta olen ihan innoissani luonnon kauneudesta ja onhan se kiva vetää villapaitaa päälle, mutta toisaalta olen surullinen kesän loppumisesta ja huolissani siitä, miten pitkän talven jaksaa puskea läpi. Mä vihaan palelemista, mutta rakastan kauniita kuulaita aurinkoisia päiviä ja tunnelmallisia iltoja kynttilänvalossa. Syksy on parasta valokuvausaikaa. <3 Osaan etsiä kauneutta ja iloa ympäriltäni, mutta silti panikoin ja mietin selviytymisstrategiaa. Onhan meillä onneksi viritteillä ystävien kanssa viikottainen viini-ilta, siis tarkoitin neulontapiiri.  😀 Ystäviä, raakasuklaata, punaviiniä, viltti ja kyllä, se neulomus. Siitä on parhaat syys/talvi-illat tehty.


Sain eilen Karhulta testattavaksi nämä kengät ja uhosin, että lähden illalla vanhempainillan jälkeen vielä lenkille testaamaan näitä. Niinhän se oli mentävä, kun kerran oli julkisesti uhonnut. Juoksin leppoisasti 13 kilometriä kaatosateessa. En muistanutkaan miten ihanaa sateessa juokseminen on. Suosittelen kaikille, mutta suosittelen myös pukeutumista oikeanlaisiin varusteisiin.

Tässä selviytysmisstrategiaa hautoessa olen miettinyt miteköhän sitä onnistuu pitämään juoksukuntoa yllä talven läpi. Pitäisikö miettiä jokin lajivaihtelu talven piristykseksi? Miten muut juoksijat hoitavat peruskunnon ylläpidon talviaikaan? Ainakin pitää yrittää pysyä positiivisena, syödä terveellisesti ja liikkua. Liikunta piristää kummasti ja terveellinen ruokavalio auttaa jaksamaan. Jos kaipaat superammattilaisten vinkkejä ruokavalioon liittyvissä asioissa ja mahdollisesti haluat laihtua, kannattaa tsekata ALKU. Alku-valmennuspaketin takana on liikunnan- ja hyvinvointialan uranuurtajat Kukka Laakso ja Sami Sundvik. Nimensä mukaisesti kyseessä on sellainen ruokavalio, jota voi jatkaa lopun elämää nääntymättä ja kärsimättä. Kukan blogi kannattaa ainakin vilkaista, koska Kukka juuri muutama päivä sitten kirjoitti postauksen omista muutoksista ruokavaliotottumuksissa ja minkälaisia vaikutuksia niillä on ollut vointiin, terveyteen ja ulkonäköön.

Tänäkin syksynä saa jakaa kaikki hyväksi todetut vinkit talvesta selviämiseen. Vai oletteko ihan chillisti? Onko muilla vastaavia tuntemuksia?

Kommentit (19)

Ei ollut liian henkilökohtainen. 🙂

Tosi kivat noi kengät!
Mä juoksin kanssa, tosin vaan seiskan. Mun juoksutakki ei ollu ihan kauheen vedenpitävä vaan ihan litimärkänä oli kaikki vaatteet. Mut en muista millon olis ollu noin hauskaa lenkillä! Mä juoksen kyllä talvellakin, mutta varmaan juoksen vaan sen 1-2 kertaa viikossa ja muuten sit spinniä/jumppaa ja salia.

Syksy tuli kyllä jotenkin niin yhtäkkiä. Ei kai tässä muu auta ku sopeutua. Toisaalta nyt syksyllä on tiedossa paljon kaikkea kivaa, niin sen voimalla sit ehkä selviää siitä kaikesta pimeydestä ja sateista.

Kivaa viikonloppua 🙂

Joo, mä tykkään kans noista kengistä.

Syksy jotenkin yllätti tällä kertaa. En ehtinyt yhtään kaivata sitä ja sit se oli jo tässä. Pitää yrittää keksiä kaikkea kivaa ohjelmaa syksyn ja talven varalle, niin jaksaa. 🙂

Jos talvi on yhtään edellistä suotuisampi, niin suosittelen hiihtoa. Toki jos edellisestä kerrasta on vierähtänyt aikaa, kannattaa osallistua tekniikkakursseille ja päivittää välineet. Hiihto on juoksua armollisempaa (ei iskuja), mutta kuormittaa oikean tekniikan löytyessä tehokkaasti myös yläkroppaa ja vatsalihaksia. Motivaatiota treeneihin saa ilmoittautumalla johonkin massahiihtotapahtumaan – järjestelyjen ja perinteiden puolesta voin suositella lämpimästi Pirkan hiihtoa maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina, 60. juhlavuosi.

Hiihtoa mä olen itse asiassa miettinyt. Pitäisi vain ensin ostaa sukset eikä tekniikkakurssi olisi yhtään huono ajatus. Tämä pitää pitää mielessä, koska hiihtämällä peruskunnon saisi pidettyä ja tulisi vaihtelua. 🙂

Aion juosta myös talvella. Tosin tarkoitus olisi juosta vähemmän ja lisätä ohjelmaan salia ja korista. Näin oli kyllä tarkoitus tehdä jo viime talvena, mutta talvi olikin niin leuto etten malttanutkaan kuin juosta.

Täällä ei talvi ahdista, odotan jo että voi vetäistä saappaat jalkaan 🙂 Tsemppiä!

Mäkin olen juossut aina myös talvisin, mutta maksimissaan 15 km lenkkejä.

Ihanaa, toivottavasti mäkin pääsen tuohon fiilikseen!

Aivan kuin omia ajatuksiani olisin lukenut tästä sinun kirjoituksestasi. Itse olen myös vuosi vuodelta enemmän ja enemmän paininut saman ongelman kanssa. Kesän loppuminen ja syksyn vääjäämätön lähestyminen ahdistaa. Vaikka kuinka yritän miettiä taas kaikkea kivaa syksyn varalle, niin nyt juuri tuntuu siltä, että mikään ei jaksa innostaa. Täytyy vaan taas rämpiä tämän vaiheen yli, kyllä fiilis jossain vaiheessa helpottaa.
Tuossa sateessa juoksemisesta tuli mieleeni, että välillä kannattaakin lähteä ulkoilemaan ilmasta riippumatta. Onhan se vaihtelua sekin kun juoksee tai pyöräilee vesisateessa. Saattaa virkistää kummasti enemmän mieltä kuin poutasäässä ulkoilu. Tuleehan siihen vähän sellaista extremen makua mukaan.

Ihan sama juttu, joka vuosi vähän tiukempaa ja vaatii enemmän asennoitumista. Hei, yritetään tsempata toinen toisiamme. Kyl se tästä! Pakko.

Moikka,
Mun oli pakko kysyä, vaikka ehkä hölmö kysymys onkin, että mikä on oikeanlainen varustus sateessa juoksemiseen? Itse innostuin juoksusta noin 1,5 vuotta sitten ja viime syksyn ja talven kävin juoksemassa, mutta sairastelin melko paljon. Usein mietin johtuiko sairastelut mahdollisesti siitä, että varustukseni oli lenkkeillessä huono/riittämätön. Olisikin kiva kuulla vinkkejä siihen mitkä/minkälaiset vaatteet olisi hyvät erilaisille ilmoille.
Kiitos myös innostavasta blogistasi. Ihailen aina kykyäsi saada arkeen mahtumaan 3 lasta ja paljon liikuntaa 🙂 Itse yritän oppia samaan.

En mä tiedä mikä olisi ”oikea”, koska tuskin missään sadeasussa olisi kovin mukavaa juosta. Itse valitsin päälle nuo Karhun uudet kengät, joista vesi valui ilmastointirei’istä nopeasti pois, jaloissa 2XU:n superkevyet ja napakat kompressiotrikoot, jotka eivät tuntuneet päällä märiltä, raskailta tai epämukavilta, vaikka olivatkin märät, takki oli veden- ja tuulenpitävä kevyt Haglöfsin takki. Takki/yläosa on ehkä kriittisin. Millään collegepaidalla ei tietenkään kannata lähteä. Tuo takki oli kiva, kun sade teki pinnasta kivan viileän, muttei kastunut läpi. 🙂

Kiitos palautteesta! 🙂 Onhan tämä välillä taiteilua ja kompromisseja aikataulujen suhteen, mutta elämäntapa meille kaikille, niin se sujuu. 🙂

Voisin suositella ergosoutua juoksijalle vastaharjoitteluksi talvella. Tylsäää on, mutta kun vauhtiin pääsee niin 20km ei ole matka eikä mikään. Tai sit voi tehdä ns.testisoutuja. naisille 30min testisoudussa hyvä tulos on yli 7km saavutettu matka. Olenpa joskus voittanut tässäkin lajissa SM mitalin. Sen lisäksi tietysti sali+juoksu.

Ergosoutu? En ole koskaan kuullutkaan? Ulkonako tämä tapahtuu, vai miten? Ei kuulosta yhtään huonolta tämäkään ajatus. 🙂

Samanlaiset fiilikset täälläkin: syyskelit iski ihan liian aikaisin! Mahtavat helteet oli ennen sitä. 🙂 Mulla kans joka vuosi on vaikea luopua kesästä. Olen niin kesäihminen. Mua helpottaa, kun käyn lähes joka talvi jossakin lämpimässä/ aurinkoisessa kohteessa lomailemassa. Ensi viikolla pääsen (kesä)lomalle ja kaks eri viikon reissua maailmalle tiedossa! 🙂 Mukavaa alkavaa syksyä! 🙂

Miltä teidän arkiviikko nyt näyttää? Miten selviät arjesta? 🙂 Lapsetkin varmasti harrastaa?
Meillä on kanssa kolme lasta, tosin yksi vasta koulussa. Minuuttiaikataulutusta välillä… 🙂

Kirjoittelin jotakin raapaisua postaukseen, jonka jo huomasitkin. Minuuttipeliä tämä välillä todella onkin.

Tuskinpa sitä arkena ehtii yhtenään hyppiä salilla ja loikkia iltalenkkejä, kun perhekin tarvitsisi osansa.

Katohan vaan kuka täällä louskuttaa. Hepa, Tiuku, Niini Pei, HPP, Hepsankeikat, KPP ja nyt sitten Oopee.

Sorry jos kysymys oli liian henkilökohtainen. Aihe vaan kiinnostaa sillä lapsiperheen arkea työn ohessa täälläkin pyöritellään. Oikeastaan juuri siksi sinua seuraankin, että olet loistava esimerkki ”äitikin voi harrastaa” 🙂

Ei ollut liian henkilökohtainen. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *