Hyvinvointi

Jooga elämäntavaksi

Teksti:
Anna.fi

Ihmiselle, joka on tottunut etenemään pää kolmantena jalkana ja täyttämään kalenteristaan pienimmänkin tyhjän kolon, jooga voi tarjota uuden maailman. Maailman, jossa on hetki aikaa keskittymiselle, omille ajatuksille tai pikemminkin ajattelemattomuudelle ja mahdollisuudelle olla tilassa ja tilanteessa läsnä. Samalla jooga voi olla löytöretki omaan itseensä ja oman kehon tiedostamiseen.

Jooga elämäntavaksi

Hatha eli fyysinen jooga

Joogan muotoja on olemassa hyvin monia. Länsimaissa yksi tunnetuimista on Hatha-jooga. Sana hatha tarkoittaa voimaa, mutta sitä voidaan käyttää myös tarkoittamaan sanoja voimakkaasti tai ”vastoin halua”. Selitys sanan viimeiselle merkitykselle löytyy siitä, että hatha-jooga vaatii lujaa fyysistä ja psyykkistä peräänantamattomuutta. Hatha-joogan fyysisillä harjoitteilla on voimakas yhteys mieleen. Harjoitukset auttavat mielen rentoutumisessa ja opettavat keskittymään. Fyysisesti asanojen (eli vartalon asennot, harjoitteet) vaikutus ulottuu lihasten lisäksi jänteisiin, nivelsiteisiin sekä sisäelimiin ja hermoihin.

Keskittymistä ja rauhoittumista

Jooga-asanat suoritetaan rauhallisella tempolla ja samalla keskitytään hengityksen virtaamiseen. Hengitys onkin merkittävässä roolissa jooga-harjoituksissa. Aloittelijan tulisi myös tarkkailla liikkeiden vaikutusta kehoon; mitkä lihakset jännittyvät työtä tehdessä ja mitkä lihakset voivat rentoutua. Turhaa jännitystä ja lihastyötä tulisi välttää. Harjoitusten edetessä tulisi oppia myös hallitsemaan mieltään ja ajatuksiaan. Jos ajatukset harhailevat liikkeiden ja jooga-asentojen aikana, niin keho reagoi mielen liikkeisiin automaattisesti esim. jännittämällä turhia lihaksia. Mielen hallinta ja keskittyminen auttavat saamaan asanoista kaiken hyödyn irti.

Jokaisen asanan jälkeen rentoudutaan

Jokaiseen harjoitteeseen sisältyy aina loppuun rentoutusvaihe, jossa levähdetään suorituksen jälkeen. Samalla voi tuntea lisääntyneen verenkierron harjoitetulla alueella. Rentoutuksen kestosta ei ole olemassa mitään suositusta; edistynyt pystyy yleensä rentoutumaan aloittelijaa nopeammin. Toisaalta rentoutusaika riippuu myös suoritetun harjoitteen raskaudesta; vaativien liikkeiden jälkeen keho tarvitsee enemmän rentoutusaikaa kuin helpompien harjoitteiden jälkeen. Jooga-harjoitus päätetään lopuksi aina täydelliseen rentoutukseen.

Kuinka usein tulisi joogata?

Yleensä parhaana jooga-ajankohtana pidetään aikaista aamua, jolloin vatsa on tyhjä ja ympäristö rauhallinen. Jokainen voi toki valita harjoitusaikansa omaan päivärytmiin parhaiten sopivaksi. Vanhat intialaiset jooga-oppikirjat sisältävät 84 erilaista jooga-asanaa, joista 32 pidetään erittäin tärkeinä. Yleisesti suositellaan, että päivittäiseen ohjelmaan tulisi valita noin 10-12 asentoa. Aloittelijalta näiden suoritukseen kuluu aikaa noin tunnin verran, mutta edistynyt saattaa käyttää niihin enää puolisen tuntia.

Enemmänkin elämäntapa

Jooga ei ole pelkästään harrastus, vaan pikemminkin elämäntapa. Joogaan yhdistyy terveellinen ruokavalio säännöllisine ruoka-aikoineen sekä riittävä määrä lepoa ja unta. Toisaalta joogaaminen vähentää unen tarvetta, kun ihminen oppii käyttämään paremmin voimavarojaan. Hyvät ajatukset, sanat, teot, tavat, ystävällisyys, epäitsekkyys ja väärän karttaminen kuuluvat myös oleellisesti joogan oppijärjestelmään. Vaikka joogan juuret ovat kaukana menneisyydessä, niin sen rauhoittava sanoma voi tavoittaa myös nykyajan rauhattomuudessa elävän, minuuttaan etsivän ihmisen.

Lähteet:
A. Kuronen: Tie terveyteen, jooga ja nykyaika
E. Petersen: Yoga, step by step

Teksti: Sanna Mönkkönen / tuuli.net 24.8.2005

X