Matkailu

Mikä saaristoidylli! Myrskyluodon Maijaa kuvataan Ahvenanmaalla maisemissa, joihin hurauttaa Maarianhaminasta bussilla

Myrskyluodon Maija sai alkunsa Ahvenanmaan saariston sileiltä rantakallioilta, jossa tunnettua tarinaa on kuvattu tänä vuonna myös elokuvaksi. Getan ja Vårdön maisemissa ymmärtää saariston lumon.

Teksti:
Sanna Wallenius
Kuvat:
Sanna Wallenius

Ahvenanmaan pääsaaren pohjoispuolella sijaitseva Silverskär muodostuu neljästä saaresta, jotka ovat avoinna tilausryhmille.

Myrskyluodon Maija sai alkunsa Ahvenanmaan saariston sileiltä rantakallioilta, jossa tunnettua tarinaa on kuvattu tänä vuonna myös elokuvaksi. Getan ja Vårdön maisemissa ymmärtää saariston lumon.

Auringon lämmittämää rantakalliota tekee mieli silitellä, niin tasainen se on. Lasse Mårtenson tuumi ehkä samoin sanoittaessaan kaunista Myrskyluodon Maija -laulua. Meri on lyönyt jälkensä täälläkin: se on hionut Ahvenanmaan pääsaaren pohjoisosassa sijaitsevan Getan punaisiin rantakallioihin halkeamia, uria ja kuoppia.

Tänään aallot vyöryvät rantaan lempeästi ja merituuli tuntuu lämpimältä. Ahvenanmaan maisemissa sai 1960–70-luvuilla alkunsa myös Myrsky­luodon Maijan tarina, kun saaristossa koko elämänsä asunut Anni Blomqvist kirjoitti viisiosaisen Myrskyluoto-romaani­sarjansa. Kirjoittaminen oli Annin tapa purkaa surua: hänen miehensä ja poikansa hukkuivat myrskyssä.

Kesällä Ahvenanmaa on jokaisen matkailijan ja elokuvantekijän unelma: täynnä reheviä jalopuita, villiorkideoita ja rantalehtoja perhosineen.

Tänä vuonna Myrskyluodon Maija on herätetty uudelleen henkiin, kun Tiina Lymin ohjaamaa ja käsikirjoittamaa elokuvaa on kuvattu Ahvenanmaalla. Getan kallioille on noussut kokonaisia rakennuksia, ja vanhat purjelaivat koristavat rantoja. Talvikuvauksia varten tuotantoyhtiö joutui tosin tekemään lunta selluloosasta, sillä maa pysyi tammi-helmi­kuussakin sitkeästi mustana. Lauhat talvet ovat täällä tyypillisiä.

Kesällä Ahvenanmaa on jokaisen matkailijan ja elokuvantekijän unelma: täynnä reheviä jalopuita, villiorkideoita ja rantalehtoja perhosineen.

Myrskyluodon Maija -elokuvan kuvauspaikka Getassa, Ahvenanmaalla.
Myrskyluodon Maija -kirjan tarina sijoittuu syrjäiselle luodolle Ahvenanmaalla, mutta elokuvan kuvauspaikka on Ahvenanmaan pääsaarella. Tiina Lymin ohjaamaa Myrskyluodon Maija -elokuvaa kuvataan tänä kesänä Getassa. Elokuva tulee ensi-iltaan alkuvuodesta 2024.

Loma Ahvenanmaalla? Vieraile myös Maarianhaminan ulkopuolella

Moni näkee Ahvenanmaasta vain pienen siivun hypätessään ulos laivasta Maarian­haminassa. Minullekin kaupunki Pommern-laivoineen on tuttu, joten olen innoissani päästessäni tutkimaan pääsaaren pohjois- ja itäosia.

Liikkuminen hyväkuntoisilla teillä on helppoa eikä vaadi välttämättä omaa autoa. Saarella liikennöi viisi bussilinjaa, ja yhdensuuntainen kyyti maksaa vain 2,5 euroa, vaikka kulkisi päätepisteeseen saakka. Aikatauluja ja paikkoja voi katsastaa Ålandstrafikenin nettisivuilta.

Saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Getaan ajaa Maarianhaminasta kolmessa vartissa. Matkalla ohitamme pelloilla laiduntavia lehmiä, punaisia puutaloja ja valtavia omenatarhoja. Yli 70 prosenttia Suomen mantereen puolella myytävistä kotimaisista omenoista tuleekin Ahvenanmaalta. Sääolosuhteet ovat otolliset muuhunkin viljelyyn: tilastojen mukaan Ahvenanmaa on kesäkaudella Pohjoismaiden aurinkoisin paikka.

Omenapuu Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaa tunnetaan rehevistä omenatarhoistaan, joiden sato kuljetetaan syksyllä Manner-Suomen puolelle.
Slovakialainen Matej Sachy kasvattaa mehiläisiä ja tuottaa hunajaa Getassa. ”Olemme viihtyneet täällä jo neljä vuotta.”
Slovakialainen Matej Sachy kasvattaa mehiläisiä ja tuottaa hunajaa Getassa. ”Olemme viihtyneet täällä jo neljä vuotta.”

Lämmöstä pitävät myös mehiläiset, joiden surina täyttää pitkän pesärivistön Getan kirkonkylällä. Mehiläistarhaajat Matej Sachy ja Marcela Sacha muuttivat Getaan Slovakiasta neljä vuotta sitten.

– Maailmassa on vain muutamia paikkoja, joissa mehiläistarhojen riesana eivät ole varroapunkit, ja Ahvenanmaa on yksi niistä. Tämä saari on onnistuttu pitämään erillään tuholaisista, Matej kertoo.

Kun Ahvenanmaan omenapuut kukkivat keväisin, Matej vie mehiläiset herkuttelemaan niiden mettä. Lopputuloksena syntyy täyteläinen ja kullankeltainen hunaja.

– Kasvatamme täällä myös uusia mehiläiskuningattaria, joita myymme Islantiin, sillä heillä se ei ole mahdollista sääolosuhteiden vuoksi, Matej kertoo.

Lähiruokaa Vårdössä – ”Parasta täällä on yhteisöllisyys”

Ahvenanmaalla tuntuu usein siltä kuin olisi irrallaan muusta maailmasta. Kiire jää mantereen puolelle, ja jo muutaman päivän irtiotto tuntuu viikon lomalta. Tuhansista pienistä saarista muodostuva alue elää omaan tahtiinsa. Talvikauden hiljaiselo muuttuu viimeistään kesäkuun puolivälissä matkailijoiden virraksi, kun lomalaiset ja sesonkityöntekijät saapuvat.

– Kesällä emme ehdi pitää itse lomaa ollenkaan, sillä matkailijoita tulee bussilasteittain ja kaikki aika menee töissä, kertoo Hanna Vetriö. Hän pyörittää miehensä Timo Vetriön kanssa kahvila-ravintola Kallas Skärgårdia Ahvenanmaan itäpuolella, Vårdössä.

Timo ja Hanna Vetriö, Kallas Skärgård.
Timo ja Hanna Vetriö perustivat Vårdön saarelle Kallas Skärgård -ravintolan. Vanhan tilan upea puutarha on jo nähtävyys.

Kun Vetriöt muuttivat Ahvenanmaalle Turusta vuonna 1989, he suunnittelivat viipyvänsä saaristossa vain hetken. Toisin kävi. Neljä vuotta sitten Maarianhaminakin vaihtui maaseutuun ja kauniiseen tilaan Vårdössä. Kallas Skärgård on avioparille sekä työ että koti.

– Parasta täällä on yhteisöllisyys: Vård­össä on aktiivista yhdistystoimintaa, jonka vuoksi saamme nauttia sesongin ulkopuolellakin konserteista, teatterista ja ohjatusta liikunnasta.

Yhteisöllisyyden voima näkyy myös ravintolan ruokalistalla, joka täyttyy kesällä lähiruoasta. Perunat, vihannekset ja marjat saadaan paikallisilta viljelijöiltä ja kalastajat tuovat Vetriöille saaliinsa tuoreeltaan. Alkukesästä lautasella on usein suussasulavaa siikaa ja peukalonkokoisia uusia perunoita.

Hannaa naurattaa, kun utelen Ahvenanmaan täydellisten puutarhojen salaisuutta. Miten on mahdollista, että pihoilla ei tunnu rehottavan ainoatakaan rikkaruohoa?

– Ihmiset käyttävät täällä paljon aikaa puutarhatöihin. Huomaan, että itsekin tekee mieli lähteä heti ajamaan nurmikkoa, jos naapuri on ehtinyt parturoida oman pihansa.

Puutarhapatsas.
Ahvenanmaalaisten huolitellut puutarhat ovat täynnä kauniita yksityiskohtia.

Ahvenanmaalla majoitus kannattaa varata ajoissa

Majoituksen varaaminen Ahvenanmaalta ei ole välttämättä helppo juttu. Saariryhmän 15 hotellia täyttyvät kesäkaudella nopeasti, ja yöpymishintakin hipoo helposti 200 euroa vuorokaudelta. Edullisempia vaihtoehtoja voi löytyä leirintäalueilta tai yksityisistä vuokramökeistä.

Trendikäs glamping eli luksustelttailu on yleistynyt täälläkin. Hyvin varusteltuja telttoja löytyy esimerkiksi Länsi-Getan alueelta Snäckö Canvas -hotellista. Sen yhteydessä toimii kajakkivuokraamo ja herkullinen rantakahvila, Lolo’s Seaside Café.

Länsi-Getassa sijaitseva Snäckö Canvas vuokraa mukavuudenhaluisille lomalaisille luksustelttoja.
Länsi-Getassa sijaitseva Snäckö Canvas vuokraa mukavuudenhaluisille lomalaisille luksustelttoja.
Ahvenanmaan pannukakku on suosikkiherkku myös Lolo’s Seaside Cafessa. Maku syntyy mannasuurimoista ja kardemummasta.
Ahvenanmaan pannukakku on suosikkiherkku myös Lolo’s Seaside Cafessa. Maku syntyy mannasuurimoista ja kardemummasta.

Matkalla vierailemme Bomarsundin linnoituksen raunioilla, jotka muistuttavat, että elo täällä ei ole ollut aina pelkkää laineiden liplatusta. Ahvenanmaakin joutui Venäjän vallan alle Suomen sodassa vuonna 1808. Puolustusta varten Venäjä rakennutti Bomarsundiin jättimäisen linnoituksen, joka tosin tuhoutui rajuissa Oolannin sodan taisteluissa vuonna 1854.

Ahvenanmaalaisten sitkeydestä ja itsenäisyyden kaipuusta saa hyvän käsityksen Bomarsundin uudessa vierailukeskuksessa, jossa historia kerrotaan mukaansatempaavasti virtuaalitekniikkaa hyödyntäen.

Sodat unohtuvat, kun koukkaamme viimeisenä iltana Manner-Ahvenanmaan pohjoispuolella sijaitsevaan saariparatiisiin, Silverskäriin. Meri aaltoilee kesä­illassa samettisen pehmeänä ja tiirat tekevät syöksyjään.

Voisinpa jäädä tänne koko kesäksi.

Bomarsundin uusi vierailukeskus tarjoaa kiehtovan aikahypyn Ahvenanmaan historiaan. Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 8 euroa.
Bomarsundin uusi vierailukeskus tarjoaa kiehtovan aikahypyn Ahvenanmaan historiaan. Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 8 euroa.
Klobben-saari Ahvenanmaalla.
Klobben-saarella lomaillaan ilman sähköä mutta ylellisesti kokin kera. Saaren lähellä merenpohjassa on samppanjasäilö.
Getan kirkko Ahvenanmaalla.
Getan kivikirkon arvellaan olevan 1450-luvulta. Kirkko on avoinna vierailijoille kesäaikaan.

Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 7/2023.

X