Työ ja raha

Tunteet pelissä töissä

Teksti:
Anna.fi

Tunteet jylläävät myös työpaikalla. Niitä ei voi peittää edes järjen ja tahdon voimalla. Viisainta on ottaa ne peliin ja valjastaa koko työyhteisön voimavaraksi.

Tunteet pelissä töissä

1. Miksi meillä on tunteet?

Alun perin tunteet on luotu nopeaa selviytymistä ja sopeutumista varten. Tunteet suuntaavat huomiotamme ja antavat nopeasti alkukantaista tietoa tärkeistä asioista ympärillämme ja parhaista toimintatavoista hyvinvoinnin kannalta. On parempi pelästyä käärmeen muotoista keppiä kuin olla pelästymättä oikeaa käärmettä. Tunteilla on myös sosiaalinen rooli. Ne välittävät ilmeiden ja eleiden kautta nopeasti informaatiota siitä, mikä on oma tai toisen sisäinen vointi. Tunteet ovat siis keskeinen viestinnän väline.

2. Mikä on tunteiden paikka työelämässä?

Tunteita on mahdoton siirtää syrjään työelämässä. Voimme yrittää peittää niitä, mutta emme ole siinä niin hyviä kuin kuvittelemme. Meillä on kymmeniä lihaksia ja tuhansia ilmeitä, jotka paljastavat meidät. Järki ja tunteet ovat yhteistoiminnassa keskenään jo aivojen rakenteen tasolla. Meillä on kolmikerroksiset aivot, joista matelijan aivot ylläpitävät ruumiin perustoimintoja, tunneaivot käsittelevät monimutkaisempaan selviytymiseen liittyviä tunteita, ja aivokuori yhdistää näitä toimintoja ja käynnistää tietoista, suunniteltua toimintaa. Me tarvitsemme tunteita päätöksenteon tueksi. Tunteet antavat järjelle tehtäviä ratkaistavaksi. Ne ohjaavat toimintaa vaikuttamalla motiivien, tavoitteiden ja jopa puhtaan tiedonkäsittelyn taustalla. Tunteiden tieto on ikivanhaa, joten ne voivat usein ohjata meitä myös vääriin reaktioihin ja toimintamalleihin.

3. Mitä tarkoittaa tunneäly?

Se on tunteiden tunnistamiseen, ilmaisemiseen, ymmärtämiseen ja käyttöön liittyvää osaamista, joka on yhteydessä yleisälykkyyteen ja tiettyihin persoonallisuustekijöihin. Jokainen voi kehittää omaa tunneosaamistaan aivan kuten motorisia taitojaankin.

4. Millaisia tunteita työyhteisöissä liikkuu?

Siellä liikkuu perustunteita (ilo, suuttumus, suru) sekä sosiaalisia tunteita (kateus, häpeä, mustasukkaisuus). Tukahdetut tunteet ovat pinnan alla läsnä äänen sävyissä, pienissä ilmeissä ja kehonkielessä. Tukahduttaminen kuormittaa sekä peittelijän että läsnäolijoiden autonomista hermostoa ja on uhka terveydelle.

5. Mitä voi tehdä, jos työpaikan tunneilmasto on painostava?

Tunnekissa kannattaa nostaa pöydälle silloin, kun se syntyy ja on vielä helposti kesytettävissä. Tärkeää on ensin huolehtia omasta tunnetasapainosta, että pystyy puhumaan objektiivisesti ja rauhallisesti tunneilmastoon liittyvistä ajatuksistaan.

6. Saako työpaikalla ilmaista negatiivisia tunteita?

Saa, kunhan muistaa, että puhuu vain omasta puolestaan eikä syyllistä muita. Kaikkien tunteiden ilmaiseminen on aina yhteydessä tilanteeseen, ilmaisun voimakkuuteen, kestoon ja vastaanottajaan. Myös sillä on merkitystä, mikä on kielteisten ja myönteisten tunteiden suhde. Yksilötasolla terveyttä näyttäisi edistävän 3:1 eli kolme myönteistä tunnetta yhtä kielteistä kohti. Parisuhteessa myönteisten tunteiden osuuden pitäisi olla 5:1 ja tiimityöskentelyssä jopa 6:1.

7. Miten tunteet vaikuttavat työyhteisössä?

Myönteiset tunteet, kuten ilo ja tyytyväisyys, edistävät sosi-aalista kanssakäymistä. Toisaalta vaikeiden tunteiden ei-häiritsevä jakaminen lisää luottamusta ja empatiaa. Eli kaikilla tunteilla on sijansa
oikein ajoitettuna ja ilmaistuna. Määrällisesti kiusallisia
tulisi silti olla vähemmän.

8. Miten tunteita voi käyttää fiksusti?

Kiinnostus ja positiivinen asenne kaikkiin tunteisiin on hyvä pohja niiden hyödyntämiselle. Fiksuus on järjen ja tunteen yhdistämistä niin, että ne täydentävät toisiaan. Helpointa on vaikuttaa omiin tunteisiin, niiden kestoon ja voimakkuuteen. Oikopolkua oppimiseen ei ole, vaan emotionaalinen kasvu on elinikäinen prosessi. Ihminen voi säädellä tunteitaan ajattelun, toiminnallisten keinojen ja
sosiaalisen tuen avulla. Esimerkiksi erilaisten kehollisten tekniikoiden, kuten mietiskelyn ja meditaation, säännöllinen harjoittelu edistää tunnetasapainoisuutta.

9. Mitä hyötyä tunnetaidoista on työpaikalla?

Tutkimusten mukaan myönteiset tunteet lisäävät työtyytyväisyyttä, sitoutuneisuutta ja edistävät tuloksellisuutta. Pelkojohtaminen voi saada ihmiset tekemään enemmän lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkässä juoksussa laatu kärsii ja poissaolot lisääntyvät. Tunnetaitavat ihmiset tekevät muun muassa lyhyempiä työpäiviä. He ovat paremmassa toimintakunnossa ja hakevat elämäänsä voimavaroja eri sektoreilta.

10. Mikä on pomon tunnetaitojen merkitys?

Esimies on eräänlainen liikkuva tunnebarometri, johon suunnataan paljon tunteita, ja joka myös heijastaa niitä ympäristöönsä. Jos hän on kylmän rationaalinen eikä kykene luomaan myönteistä vuorovaikutusilmastoa, se aiheuttaa vetäytymistä ja kriittisyyttä. Esimiehen tulisi tukea ja antaa myönteistä palautetta eli lihottaa tunnesäästöpossua. Hänen pitäisi pystyä rauhoittamaan nopeasti alkaneet hämmingit.

Lisää aiheesta

Lauri Nummenmaa: Tunteiden psykologia. Tammi 2010.
Marja Kokkonen: Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PS-Kustannus 2010.
Sensitiva

Asiantuntijana tunnetutkija, psykologi Mikael Saarinen

Teksti: Ritva-Liisa Sanneman

X