Julkkikset

Uusperhe-elämään totutteleva Miia Nuutila: ”On luonnollista, että lapset kapinoivat”

Uusperheen muusikko Antti Paavilaisen kanssa perustanut näyttelijä Miia Nuutila jakaa viisi hyväksi havaitsemaansa vinkkiä uusperhearjen haasteisiin. – Lapset, varsinkin teinit, yrittävät helposti päästä väliin loukkaamalla isä- tai äitipuolta. Silloin biologisen vanhemman tehtävä on asettua puolustamaan uutta kumppania.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Paula Kukkonen/Otavamedia

Uusperheen muusikko Antti Paavilaisen kanssa perustanut näyttelijä Miia Nuutila jakaa viisi hyväksi havaitsemaansa vinkkiä uusperhearjen haasteisiin. – Lapset, varsinkin teinit, yrittävät helposti päästä väliin loukkaamalla isä- tai äitipuolta. Silloin biologisen vanhemman tehtävä on asettua puolustamaan uutta kumppania.

Näyttelijä Miia Nuutila erosi puolisostaan talvella 2014 – ja löysi pian uuden rakkauden Jean S. -yhtyeen Antti Paavilaisesta. Nyt Miia ja Antti pyörittävät uusperhettä, johon kuuluu neljä 9–14-vuotiasta lasta.

Miia paljastaa keinot, joiden avulla hän ja Antti ovat saaneet uusperheen arjen toimimaan:

1. Älä päästä lapsia vanhempien väliin

Uusperheessä on erityisen tärkeätä, että vanhemmilla on luja keskinäinen side. Lapset, varsinkin teinit, yrittävät helposti päästä väliin loukkaamalla isä- tai äitipuolta. Silloin biologisen vanhemman tehtävä on asettua puolustamaan uutta kumppania.

On luonnollista, että lapset kapinoivat uudessa tilanteessa, jota he eivät itse ole valinneet. Mutta kapinalle pitää asettaa rajat. Siinä täytyy olla sekä vahva että herkkä. Ilmapiiri tulehtuu myös silloin, jos lapset eivät ollenkaan saa näyttää kielteisiä tunteitaan.

2. Laatikaa yhteiset pelisäännöt

Uusperheessä kohtaavat kahden eri perheen toimintakulttuurit ja yhteentörmäyksiä tulee väistämättä. Puolison lasten kanssa tulee eteen uudenlaisia tilanteita, jolloin on hyvä miettiä omia arvojaan ja kasvatusmetodejaan.

On kaikkien etu, että säännöt ovat suunnilleen samat myös entisten kumppaneiden uusissa perheissä. Jos esimerkiksi kotiintuloajat vaihtelevat, teini-ikäinen yrittää helposti vedättää. Kapinoivakin teini tuntee olonsa lopulta turvalliseksi, kun hänelle asetetaan selkeät rajat.

3.  Ajatelkaa, että olette nyt samaa porukkaa

Uusperheessä ei toimi jaottelu sinun ja minun lapsiin. Pitää ajatella, että olemme nyt kaikki yhtä jengiä. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kasvattaa molempien lapsia.

On luonnollista, että biologinen vanhempi kantaa suuremman vastuun omien lastensa koulunkäynnistä ja harrastuksista, mutta tarvittaessa joustetaan puolin ja toisin. Lapsen pitää myös joskus saada erityishuomiota omalta vanhemmaltaan, vaikkapa kahdenkeskisen iltasatuhetken muodossa.

4. Omalla hoitovuorolla ei vaivata ex-kumppania

Ex-puolisoon ja hänen uuteen kumppaniinsa kannattaa säilyttää hyvät ja korrektit välit, mutta kaikille pitää antaa rauha elää omaa elämäänsä.

Jos lapset ovat biologisilla vanhemmillaan vuoroviikoin, aikatauluista on hyvä sopia mahdollisimman pitkälle etukäteen. Yllättävien menojen ilmaantuessa hankitaan ulkopuolinen hoitaja.

5. Luota siihen, että kaikki sujuu

Etenkin teinien kanssa tulee tilanteita, jolloin huono tuuli tarttuu ja kaikki näyttää toivottomalta. Aikuinen ei kuitenkaan voi lähteä kiukutteluun mukaan. Vaikeina hetkinä vanhemmat voivat tsempata toisiaan vuorotellen. Tärkeätä on säilyttää hyvä asenne ja luottamus siihen, että kaikki järjestyy.

Lue myös:

Ei enää ikinä uusperhettä, kiitos!

Roolit vaihtuvat uusperheessä: hyvä äitipuoli ja paha ex-vaimo

Uudestaan avioitunut Kirsi Piha: ”Lapsen jakaminen avioerossa oli aluksi kauheaa”

Uusperheen äiti Krisse Salminen: ”Oikea kumppani saa minut tuntemaan ylpeyttä itsestäni”

X