Juoksu 13.3.2014

Edistystä!

Teksti: Elina Hovinen

Jalka oli maanantaisen lenkin jälkeen alkuun vähän arka, mutta huomasin, että lämmittely ja pienet venytykset helpottaa oloa. Tänään kävin työpaikkahierojalla, että saisin päänsäryn pois. Samalla hieroja pyöritteli lonkat auki ja teki jotain ihme sisäelinhoitoa joka sattui ihan saateristi, mutta jotakin siinä tapahtui, koska olo oli fyysisesti ja henkisesti kuin uudestisyntynyt sen käsittelyn jälkeen. 

Näkymät työmatkalta. Mä nautin!

Tiedän, ettei hieronnan jälkeen ole suositeltavaa treenata, mutta mun pää kaipasi treeniä. Lisäksi mun oli päästävä korkkaamaan mun uudet trikoot. Harkitsin pitkään juoksemista, vaikka aikatauluongelman vuoksi jouduin jättämään adidasheimon avoimet treenit väliin. Jalka tuntui käsittelyn jälkeen ihan superhyvältä ja muutenkin maanantain jälkeen olen ollut ihan varma, että vaiva alkaa olla todellakin voiton puolella. Päätin kuitenkin vielä ottaa iisimmin ja menin salille tekemään jalkatreenin! Huutomerkki siksi, koska edellisen jalkatreenin tein yli kuukausi sitten. 

Tein aika kevyesti maastavedot, jalkaprässit, etukyykyt ja yhden jalan boksillenousut, lisäksi vatsoja ja köysien heiluttelua.

Huomenna olisi vuorossa palauttelua ja putkirullausta.

Ihana fiilis! Treenin jälkeenkin jalka tuntuu hyvältä. Mä suunnittelen tässä jo viikonlopulle juoksulenkkiä.

Kommentit (10)

Onpa kiva kuulla! 🙂 Hyvää kevättä sinullekin!

Ihanaa, että oot päässyt treenien makuun taas! Niin kovin toivon, että sun vaivat alkaa olla selätetty, ja pääset nauttimaan upeista kevätkeleistä myös juoksulenkeille! 🙂

Hienot trikoot! Oliko hyvät?

Ei tämä vaiva vielä kyllä ole ihan selätetty, mutta vähitellen… Odotan innolla, että pääsen kirmailemaan.

Trikoot on hyvät! Kuin toinen nahka. 🙂

Ihanaa ja onneksi olkoon, että pääset jälleen juoksemaan. Ymmärrän ja samaistun täysillä tilanteisiisi nim. Suurinpiirtein saman kokenut tosin selän kanssa. Ihana myös tämä blogisi, sulla on kiva tyyli kirjoittaa. Mervi

Kiitos Mervi! 🙂 Kärsivällisyyttä tämä toipuminen vaatii…

Mahtavaa! Jeee 🙂 Hyvin pystyy samaistumaan, kun on itsekin joskus joutunut jättämään juoksun ja lenkit muutenkin ”pitkäksi” ajaksi (pitkäksi juoksun kannalta, elämän mittakaavassa lyhyt aika). Taas mun päässä alkaa huutelemaa ne käskyt, että venyttele 😀 Oon parantanut venyttelyssä paljon, mut edelleen on petrattavaa rutkasti! Hyvä muistutus jälleen..

Se venyttely on kyllä oikeasti tärkeää, kun ikää tulee. Enää ei palaudukaan tuosta noin vain. Siitähän nämä vammat kertoo…

heippa.

otahan rauhassa palautumisen kanssa. parempi huilata nyt viikko, kuin kunnolla rikkinäisen jalan kanssa kuukausikaupalla. tiedän, että se ei ole helppoa. reenittömyys. mutta levossa kehittyy ja muuta fiksua. tai ainakin paranee.
itsekin tuossa innostuin alkuvuodesta huhkimaan vähän liikaa ja olin vissiin jo aika väsynyt, kun yritin flunssan jälkeen lenkille, niin sykkeet takoi pk-lenkillä 170 tuntumassa. nyt olen sitten vähän rauhoittanut tahtia. ja yritän muistaa, että muukin elämä rasittaa. ei pelkkä urheilu.
ja vielä toive: voisitko tehdä jutun siitä rullailusta? kuvineen ja ohjeineen? hankin semmoisen kun sitä on hehkutettu siellä sun täällä, mutta vielä ei ole taivas avautunut. en siis osaa käyttää sitä.

tsemppiä ja kevättä!

Hyvä muistutus! Ja tarpeellinen. Mä yritän kovasti malttaa. Ei vain ole helppoa. 🙂

Voisin toteuttaa postauksen foamrollailusta. Mä oon kokenut, että se on tosi hyvä. Vielä kun saisi kotiin sellaisen hommattua.

Saan aina uutta treeni intoa sun blogista ja käyn kurkkaamassa päivittäin uusi postauksia. Jatka samaan tapaan 🙂 Hyvää kevättä!

Onpa kiva kuulla! 🙂 Hyvää kevättä sinullekin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *