Juoksu

Ei se kunto ihan niin huono ollutkaan

17.9.2016 Teksti: Elina Hovinen

Tänään juoksin puolimaratonin Espoon Rantamaratonilla. En ole pitkään aikaan jännittänyt puolimaratonin juoksemista noin paljon. Tosin ensimmäinen puolimaraton taisi jännittää hiukan enemmän, ja ensimmäinen täyspitkä maraton, mutta silti, tämä tuntui uudelta ja tuntemattomalta, koska en oikein tiennyt mikä mun kunto tällä hetkellä on.

Juoksin maanantaina 11 kilometriä hiipien. Keskivauhti oli 6’33 min/km ja lenkin keskisyke oli 148. Juoksu tuntui tahmealta ja epämiellyttävältä. Tuota edeltävän juoksulenkin juoksin heinäkuun lopussa ja sitä edellinen kesäkuun alussa, muuten kesä on mennyt salitreenien ja pyöräilyn parissa. En siis osannut yhtään arvioida, miten juoksu kulkisi tänään.

Asetuin realistina starttiviivalle hiukan taemmaksi ja lähdin juoksemaan täysin omaa juoksuani ja tunnustellen oloa. Maanantain perusteella ajattelin, että 6 min/km -vauhti voisi olla liikaa tässä tilanteessa. Lähdin juoksemaan sitä vauhtia mikä hyvältä tuntuu. Samassa kohtaa matkaan lähti Karoliina, jonka selkää katselin ensimmäiset pari-kolme kilsaa, kunnes hän lähti menemään menojaan. Päätin, etten katso sykelukemia koko juoksun aikana, vaikka vauhti, syke, kesto ja mitä vielä, näkyy koko ajan samalla kellon näytöllä. Yritin vain pitää katseen kellon vasemmassa ylälaidassa, jossa näkyi vauhti. Lähdin aika varovaisesti liikkeelle. Ensimmäiset viisi kilsaa vain viuhahti ohi. Tämähän kulkee. Ihmettelin vauhtia kellossa, se näytti 5’20 min/km tai jopa alle. Tuntui ihmeellisen hyvältä enkä uskaltanut kiihdyttää vauhtia yhtään. Jokaisen kilometritolpan kohdalla mietin, että ihanaa kun vielä on helppoa ja kivaa, paina mieleen tämä tuntemus. 

Kymmenen kilometrin tolpan jälkeen ajattelin, että nyt voin aloittaa nautiskelun. Tänään on hyvä juoksupäivä, voin rentoutua ja nauttia matkasta. Yhdentoista kilometrin paikkeilla reitin varrella seisoi tuttu hahmo – mun oma rakas mies kameran kanssa hymyilevänä. ❤️  Tuttu hahmo tuntuu yllättävänkin mukavalta nähdä kesken juoksun. Kaikki kannustukset tuntuvat kivalta, yritän aina hymyillä jokaiselle kiitokseksi. Hymyilinkin pitkälti koko juoksun ajan ihan jo siitä onnesta, että juoksu kulkee.

Puolivälissä matkaa lopetin pelkäämisen, että reissu jäisi kesken. Ei se jää, nyt tuntuu hyvältä, anna mennä.

Rami ilmestyi aina reitin varrelle kameroineen. Westendissä, noin 4 kilometriä ennen maalia, pyörään nojaili mun äiti. Huutelin äitille, että täältä tullaan. Äiti kannusti isoon ääneen ja pyöräili jonkin matkaa vierellä. Juoksu kuulemma näytti hyvältä ja että hänkin haluaisi taas juosta. 😀

Viimeiset kaksi kilsaa alkoi tuntua pohkeissa ja vauhti meinasi hiukan hiipua. Keskivauhti painuikin lähemmäksi kuutta minuuttia kilometriä kohden. Kiristin kuitenkin jonkinlaisen loppukirin ja pääsin maaliin ajassa 1:53 ja joitain sekunteja.

Juoksu tuntui hyvältä ja tuntui erityisen hyvältä se, että kunto ei ollutkaan ihan niin huono kuin pelkäsin sen olevan. Toki tekemistä on, jos mistään enkkareista haaveilisi, mutta aivan huippu suoritus tähän saumaan. Täytyy olla tyytyväinen!

Espoon Rantamaraton oli jälleen kiva kokemus. Kyllä kotikaupungin tapahtumassa on voimaa! Tämä juoksutapahtuma on hyvään aikaan, koska ei ole enää kuuma, vaan sää oli paras mahdollinen. Tapahtuma oli vimpan päälle järjestetty: oli bajamajoja riittävästi ja juomapisteitä sopivin välein. Tapahtuma on myös vielä kivan pieni. Yksi yllättävän kiva juttu oli kerrankin sopivan kokoinen kisapaita ja kisapaidan värikin on mun mieleen. Tämä taitaa olla ensimmäinen juoksukisapaita, joka jää käyttöön.

Juoksin neitsytlenkin noilla kuvissa näkyvillä New Balance Vazee -juoksukengillä, jotka ostin 50 eurolla kisaexposta edellisenä päivänä! Saman mallin kengillä olin juossut jo aiemmin, mutta tuo väri houkutteli mut ostamaan kengät kotiin. Hyvin kulki myös kenkien puolesta.

Nyt vain seuraavia treenitavoitteita miettimään… Mitä ne voisi olla?

*Tapahtuman osallistumisen mahdollisti New Balance, kiitos!

 

 

Kommentit (14)

Haha, no niinpä. Sitä vaan alkaa epäilemään kaikenlaista, kun en päässyt normaaliin tapaan valmistautumaan kisaamiseen.

Mä tykkään tuosta Spartanista tosi paljon. Yllättävän kiva ja iso asia on se, että kellon näytöllä näkyy kaikki kerralla, ei tarvitse vaihtaa näyttöä nähdäkseen eri asioita. Pitääkin kirjoittaa mittarista vaikkapa heti tällä viikolla tarkemmin. Spartan Sport ei ole niin arvokas kuin tuo Ultra, tosin akun kesto on vähän heikompi, mutta kun muistaa latailla, niin ei varmasti ole ongelma.

Heijastava juoksutakki on muuten fiksu hankinta. Viime syksynä H&M:n mallistossa oli yksi aika hyvän hintainen… Toivottavasti tänäkin vuonna on. Turvallisuuteen kannattaa satsata. 🙂

Tosi hyvä! Mä jotenkin arvasin, että kyllä pyöräily on pitänyt juoksukuntoakin sulla yllä. Mun mielestä oon juossu tosi paljon ja haaveilen vaan noista alle 2h ajoista. Isopyllynen etana kun olen. ?

Ramikin sanoi, että tiesi mun olevan ihan hyvässä kunnossa. Itse en uskonut. 🙂

Sä mikään isopyllyinen ole. 😀 Vauhtia tulee intervallitreeneillä. Yks kevät kun treenasin Jouni Leppäsaajon johdolla, niin tapahtui kummia ja tein silloin enkkarijuoksun. Kannattaa kaivaa googlesta Sykesport goes HCR, sieltä löytyy hyviä treenivinkkejä, jos haluat vauhtia parantaa. 🙂

Jee onnittelut hyvästä juoksusta! Ja sitä paitsi vaikka olisi mennyt hitaammin en usko, että sulla silti olisi huono kunto ollut. Oot nopea ja juoksukengät on tosi hienot. =)

Kiitos Jaana! 🙂 Totta. Huono kunto on subjektiivinen käsite välillä.

Mä tykkään mun juoksukengistä ihan hulluna! 🙂

Reenitavoitteisiin liittyen tuli mieleen, että oletko ajatellut kokeilla swimrunia? Itse vasta löysin lajin, ja hurahdin siihen täysin ja jo parin reenikerran jälkeen uskaltauduin ilmoittautumaan ekaan kisaan, joka on jo ensi viikolla solvallassa.

Mun on pitänyt kokeilla tätä jo pitkään, ehkä ensi kesänä sitten. 🙂 Saa laittaa mulle tarkempaa infoa vaikka sitten kun näitä tapahtumia järkkäillään taas.

Jee! Hieno juoksu ja parasta ainakin mun mielestä, että jäi hyvä fiilis! ? Oli kiva juosta yhdessä ekat kilsat ja vaihtaa tunnelmat vielä juoksun jälkeen! Nähdään toivottavasti pian taas! Yhteislenkki vois olla aika jees vaikka joku vkonloppu aamu?

Parasta on todellakin se hyvä fiilis ja liikunnan riemu. 🙂 Oli tosi kiva nähdä! Sä oot kyllä huikean hyvässä kunnossa ja hyvin palautunut synnytyksestä. Täytyy nostaa hattua !:)

Otetaan ihmeessä yhteislenkki joku viikonloppuaamu! Laitetaan viestiä. 🙂

Hienosti juostu! Kun noin paljon alle kahden tunnin juoksee, niin ei silloin tosiaan huono kunto ole. Tsemppiä seuraaviin haasteisiin!

Kiitos Piia! 🙂 Eipä kyllä.

Mikäs se haaste voisikaan olla…

Onnittelut hienosta juoksusta! Kuntosi ei todellakaan ole huono. Pääasia kuitenkin, että juoksusta nautit. Espoon paidoista olen minäkin aina tykännyt. Edelleen ovat käytössä. Tsemppiä tuleviin haasteisiin!

Kiitos Janna! 🙂 Tärkeintä on tosiaan liikunnan ilo! Oli ihana juoksu ja tuli taas lisää intoa treenaamiseen. 🙂

Haha jee – mihin se hyvä pohjakunto olisi hävinnyt? 😉 Lauantaina minäkin kävin pitkällä lenkillä ja ajattelin kokoajan Espoossa juoksevia ja olin ikään kuin hengessä mukana ja keli oli mitä täydellisin! 🙂
Hei ootko minkälaisena kokenut tuon Suunnon Spartanin? Itseltäni löytyy Ambit 2, joka on käytössä sekä siviilissä että juostessa ja seuraan siitä lähinnä sykettä, kilsoja ja aikaa ja olen vähän kahden vaiheilla, että onko tälläisen etanavauhtisen metsähöntsäilijän edes viisasta käyttää sykemittaria lain – saati sitten tuollaista kallista hankkia lähinnä siksi, että se on niin nätti 😀
Syksyllä kun on synttärit on hyvä vähän kyttäillä niin takkeja kuin kellojakin 😉 Tällä hetkellä tarvetta olisi heijastavalle juoksutakille, ensi kaudella uusille kengille (pitänee mennä kokeilemaan NewBalanceja kun kaikki niitä hehkuttavat) mutta himo uudelle kellolle 😀 Onneksi meillä on syynissä toivon mukaan talonrakennus, jonka myötä pankki omistaa meidät – eipä tarvii enää miettiä himo-ostoksia 😀

Haha, no niinpä. Sitä vaan alkaa epäilemään kaikenlaista, kun en päässyt normaaliin tapaan valmistautumaan kisaamiseen.

Mä tykkään tuosta Spartanista tosi paljon. Yllättävän kiva ja iso asia on se, että kellon näytöllä näkyy kaikki kerralla, ei tarvitse vaihtaa näyttöä nähdäkseen eri asioita. Pitääkin kirjoittaa mittarista vaikkapa heti tällä viikolla tarkemmin. Spartan Sport ei ole niin arvokas kuin tuo Ultra, tosin akun kesto on vähän heikompi, mutta kun muistaa latailla, niin ei varmasti ole ongelma.

Heijastava juoksutakki on muuten fiksu hankinta. Viime syksynä H&M:n mallistossa oli yksi aika hyvän hintainen… Toivottavasti tänäkin vuonna on. Turvallisuuteen kannattaa satsata. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *