Matkustus 7.8.2014

Elämyksellinen päivä Turussa

Teksti: Elina Hovinen

Viime viikon lauantaina oli Turun bloggaajamatkan toinen päivä. Toisen päivän tapahtumat meille tarjosi Turku Touring. Perjantaina olimme seuraamassa Partiomestari-ohjelman kuvauksia ja yövyimme Kemiönsaarella teltoissa. Siitä postaus täällä.

Päivä oli aivan huippu aamusta alkaen. Kerron taas päiväkirjatyyliin päivän tapahtumat.

Heräsin aamulla varttia vaille seitsemän teltassani kännykän herätyskellon piipittäessä. Olin ottanut varman päälle, että varmasti herään ajoissa. Päiväohjelma oli aika tiukasti aikataulutettu ja halusin varmistaa, etten varmasti missaa mitään. Olin nukkunut yöni hyvin, vaikkakin hikisesti ja liian vähän aikaa. Herättyäni hain puun oksalla kuivumassa olevat bikinit, vaihdoin ne päälle ja pulahdin mereen. Vesi oli lämmintä, mutta kyllä se sen verran virkisti, että sain energiaa pakata tavarani ja nautittua aamupalan leirinuotin ääressä.

Partiomestari-kilpailija Flowparkissa suorittamassa kilpailutehtävää, oikealla kuvaaja.

Aamupalan jälkeen ajelimme Turun Flowparkiin, missä Partiomestari-kilpailijat suorittivat yhtä tehtäväosuuttaan. Me bloggaajat pääsimme vapaasti kiipeilemään ratoja ilman kilpailupainetta. Bloggaajajengi vahvistui lauantaipäiväksi kahdella bloggaajalla. Saimme seuraamme kaksi ihanaa naista Elinan ja Mirkan (lukekaa naisten blogeista kertomukset tästä päivästä). Flowpark on ihan huikea paikka! Se on seikkailupuisto, jossa on rakennettu korkeisiin puihin eri vaikeustasoisia tehtäväratoja. Flowparkeja on Turussa, Vierumäellä, Ähtärissä ja Lappeenrannassa. Kirjoittelen Vierumäen Flowparkista kokemuksia seuraavaan postaukseen. Olimme saman viikon torstaina käyneet Vierumäen Flowparkissa, joten tyttäreni oli aivan innoissaan, koska osasi jo systeemit ja kiipeili radoilla kuin vanha konkari.

Parin tunnin kiipeilemisen jälkeen lähdimme lounaalle Daphneen. Daphne sijaitsee jokirannassa Turun linnan läheisyydessä ja ravintolan edustalla parkkeeraa Suomen Joutsen, se hieno purjealus. Taisin olla tässä vaiheessa niin nälkäinen, etten saanut ainuttakaan kuvaa otettua. Buffet-pöydässä oli vaihtoehtoja joka lähtöön, myös pikku keliaakikolleni löytyi vaihtoehdot nopeasti ja omat leivät ja jälkiruoat tulivat pöytään ystävällisen hymyn kera. Kiitos jälleen. Usein keliaakikon vanhemapana saa tuntea olevansa jotenkin hankala tai vaativa kysellessään valmistusmenetelmistä ja ruokavaihtoehdoissa, mutta tässä paikassa sitä fiilistä ei tullut. Turku Touringin ihana Miia oli myös vertaistukena. Hänkin on keliaakikon vanhempi.

Lounaalta hurautin taksilla kahden esiteinin kanssa JukuParkiin polskimaan, muut bloggajat lähtivät Ruissaloon melomaan. Pieni kateus hiipi tässä vaiheessa mieleeni, koska olen halunnut jo pitkään päästä kokeilemaan melontaa, mutta tärkeintä oli, että lapset nauttivat reissusta, joten suuntana JukuPark. Ja olihan se mahtava paikka! En laskenut vesiliukumäkien määrää, mutta paljon niitä oli. Tytöt ehtivät kahdessa tunnissa koluta jokaisen niistä läpi. Päivä oli tuollaiseen aktiviteettiin juuri sopivan helteinen. Mä olin aikaisesta herätyksestä ja aamun aktiviteeteista sen verran väsynyt, että nukahdin aurinkotuolille.

Mun seuraneidit 🙂

JukuPark on kyllä paikka, johon täytyy ehdottomasti tulla koko perheen voimin kokonaiseksi päiväksi. Jukuparkista löytyy myös ruokapaikkoja, mutta eipä tullut täydellä vatsalla selvitettyä olisiko sieltä saanut gluteenitonta ruokaa. Päivälippu yhdeltä henkilöltä on 21 euroa ja perhelippu neljältä hengeltä 79 euroa, alle neljävuotiaat pääsee ilmaiseksi. Ei paha.

Pulikoinnin jälkeen otimme taas taksin ja menimme takaisin keskustaan. Ihan keskustassa jokivarressa on aivan satumainen sisäpiha, olimme sopineet treffit sisäpihan kahvilaan muun porukan kanssa. Paikka on apteekkimuseon kupeessa ja kahvila nimeltään Cafe Qwensel. Tuo kahvila-alue ja se sisäpiha on aikamatka 1700-luvulle. Qwenselin talo (tai talot) olivat ainoita, jotka säästyivät Turun palossa.

Tässä vaiheessa päivää saimme seuraamme myös Turku Touringin oppaan, jonka kertomana Turku oikein heräsi henkiin. Mulla oli vuoronperään kylmät väreet ja kyyneleet silmissä.

Kaiken visuaalisen herkun lisäksi kahvilasta sai herkullisia vastaleivottuja piiraita. Kaikki leivonnaiset on tehty lisäaineettomasti ja lähiruokaperinnettä kunnioittaen.

Kahvittelun jälkeen lähdimme opastetulle Turkukierrokselle.

Turun jokivarren kahvilakulttuuri elää ja hengittää.

Opastettu kierros oli kaikkien elämyksien rinnalla vähintäänkin yhtä hieno elämys. En mä saisi kaivettua kaikkea sitä tietoa millään mistään googlesta, koska en tietäisi edes etsiä mitä etsiä. Teimme lyhennetyn version kierroksesta, jonka aikana opas kertoi Turun kujista ja salaisista tarinoista. Opas sensuroi herkän tyttäreni takia raaimmat tarinat pois. Mulle mieleenpainuvin tieto oli 90-luvun lopulla löytynyt maanalainen kaupunki keskeltä Turkua. Argeologiset kaivaukset ovat jatkuneet 90-luvulta tähän päivään ja edelleenkin kaivauksista löytyy jatkuvasti uutta.

Opas kertoi sen verran mielenkiintoisesti ja mielenkiintoisia tarinoita, että luonteeltaan hieman kärsimätön tyttärenikin jaksoi kuunnella tarinoita herkeämättä.

Kierros sai minut kyllä ihastumaan Turun kaupunkiin ja olen ihan varma, että palaan sinne vielä lomailemaan. Saaristoon nyt menen ainakin, mutta kaupunkiinkin. Opastettuja kierroksia saa tilattua Turku Touringin kautta. Suosittelen kyllä lämpimästi! Saa ihan eritavalla asioita irti. Elämys muiden joukossa.

Ihana päivä huipentui vielä päivälliseen Smörissä. Ihana tunteikas lapseni huokaisi, että ”nyt olemme kuin taivaassa”. Kaikkien niiden elämysten jälkeen vielä hyvää ruokaa. Minä olin ihan samaa mieltä.

Smörissä olin kiitollinen siitä, ettei heillä ollut lasten menua erikseen, vaan tyttö tilasi samalta listalta kuin me kaikki muutkin. Hän luki listaa hieman järkyttyneenä ja katsoi annoksia alkuun epäluuloisesti, mutta sitten suusta tuli: ”jänniä ja outoja makuja, mutta hyvää”. En tykkää sienistä -tyttö oikein etsi annoksesta kanttarellit suuhunsa. Myös tässä paikassa gluteenittomat annokset hoitui vaivatta. Tytöllä riitti siskoille ja isälle kerrottavaa reissusta.

Suuret kiitokset reissusta Turku Touringin Miialle ja Innastuksen Inna-Pirjettalle! Kiitos myös loistavasta matkaseurasta Sofia, Hanne, Leila, Elsa, Viivi, Satu, Katja, Elina ja Mirka. Kiitos myös kaikille partiolaisille ja tuotannon porukalle. Oli mahtava reissu ja erityisen onnellinen olen siitä, että tytär pääsi kokemaan kaiken tämän.

Ps. Meripartiot lähialueelta kartotettu ja ilmoittautumislomakkeita täytelty.
Pps. Yritän vastailla teidän kommentteihin mahdollisimman pian.

Kommentit (3)

Kiva postaus, sain uusia idiksiä seuraavalle Turun reissulle <3

Moi! Tosi kiva postaus ja hienot kuvat! Kiva kun kävitte, terveisiä tytöille!
Miia

Näköjään mun nuorimmainenkin pääsi sun kuviin siellä Café Qwenselin pihalla 🙂

Kiva postaus, sain uusia idiksiä seuraavalle Turun reissulle <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *