adidasheimo 16.5.2014

Endorfiinipölly

Teksti: Elina Hovinen

Keskiviikkona oli adidasheimon avoimet treenit Kaivopuistossa. Oli niin siistiä! Ainakin jälkikäteen.

Meidän treenit eivät ole kertaakaan olleet iisit tai kevyet. Joka treeneissä on opittu jotakin uutta ja haastavaa. Tälläkään kertaa edessä ei ollut helpot treenit. Olin saanut värvättyä kaksi kaveria mukaani, samat kuin HCR:n lähtöviivalla. Lyöttäydyttiin suurella itseluottamuksella nopeimpaan alkuverryttelyryhmään. Virhe. Enhän mä ollut vielä lainkaan palautunut HCR:stä ja olen pyöräillyt joka päivä työmatkat. Alkuun vauhti tuntui jopa ihan siedettävältä n. 5’15 min/km, mutta vauhti kiihtyi lopulta alle neljän minuutin kilometrivauhtiin. Jäätävää. Sinne mä jäin perää pitämään. Onneksi matka ei ollut kovin pitkä, joten sain itseni hilattua muiden joukkoon heti perässä.

Seuraavaksi oli luvassa hermotusta (tai jotain). Juostiin muutama kymmenen metriä eri tyyleillä – polvet ylös, kukonaskelia, jalat peppuun – ja palautellen muutaman kymmenen metriä normihölkkää. Sen jälkeen vasta alkoi varsinainen treeni. 

Oivoi. Luvassa oli taas sellaiset treenit, että ihanalle heimon omalle mussuttajalle sanottiin etukäteen, että ”nyt tulee sellaiset treenit, että säkin hiljenet”. 😀 Ei Tuijaa ihan hevillä hiljennetä. Näissä treeneissä mussuttaja tsemppasi mua, kun mulle treeni tuntui aika tiukalta. <3

Aurinkoinen Tuija

Ai mitä me tehtiin? Me spurtattiin 100 metrin matkaa eri tekniikoilla lukemattomia kertoja. Huuuh! Kuinka vaikeaa juoksu on, kun tekniikat tiedostaa? Voin kertoa, että vaikeaa. Ainakin minulle. ”Polvet ylös, Elina, polvet ylös. ” ”Anna anteeksi, en mä osaa.” 😀 Miten näitä tukkireisiä pitäisi pystyä nostamaan? En mä vaan tajua. Jos saan polven ylös, niin muu tekniikka hajoaa. Jo muistan kädet, unohdan jalat. Jos muistan polvet, unohdan kädet ja päkiäaskelluksen jne. Aivan hirveän vaikeaa! Mutta minähän tykkään haasteista, joten innostuin tietty opettelemaan ja jatkaa opettelua.

Hanna oli tuonut janoisille juoksijoille Dropp-vettä. 

Kaikki treenaajat samassa kuvassa! Mikä posse! Mikä fiilis!

Kannattaa ehdottomasti tulla mukaan seuraaviin avoimiin treeneihin! Takaan, että se tulee olemaan hauskaa!

Mielettömistä kuvista kiitos: adidas / Pasi Salminen

Kommentit (1)

Oli kyllä ihan huiput treenit!Olin vielä seuraavana aamunakin ihan sairaan fiiliksissä.Ja sitä seuraavana aamuna olin edelleen vähän fiiliksissä mutta jalat täysin tönkkönä 😀 Tietääpä ainakin juosseensa.

Oli kyllä ihan huiput treenit!Olin vielä seuraavana aamunakin ihan sairaan fiiliksissä.Ja sitä seuraavana aamuna olin edelleen vähän fiiliksissä mutta jalat täysin tönkkönä 😀 Tietääpä ainakin juosseensa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *