Juoksu 16.7.2013

Epäonnistunut pitkä lenkki

Teksti: Elina Hovinen

Eilisen pitkä lenkki ei sitten mennyt niin kuin piti. Sain omasta mielestäni penikat Stadikalla istuessa auottua ihan riittävän auki. Yritin taas ajoittaa tankkaukset oikein, mutta jotain meni syömisten kanssa pieleen. Tai tiedänhän mä. Söin tuoretta patonkia, omenaa ja rippijuhlissa kakkua. Maha päätti 12 kilometrin juoksun jälkeen, että nyt riitti. Sanoin siskolle ja siskon miehelle, että mä en vain kertakaikkiaan pysty enää juosta, menkää te. Jäin kävelemään ja kävelin 5 kilometriä kotiin. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun piti vatsan takia jättää lenkki kesken. On vatsa ennenkin kiukutellut, mutta ei näin pahasti. Ei voi mitään, mutta opinpahan sen, että turha pelleillä mahan kustannuksella, jos haluan juosta lenkin hyvällä fiiliksellä. Mittariin tuli kilometrejä yhteensä 17 ja aikaa meni kaksi tuntia. 


Kuva

Matka: 17 km
Kesto: 1 h 54 min
Syke: keski – 128 bpm, max – 152 bpm
Kalorit: 670 kcal

Tänään penikat ovat olleet aivan järkyttävän kipeät, enemmän oikea jalka, mutta vasemmassa on myös tuntemuksia. Yritin juosta tänään tien yli ja tuntui, että pohje halkeaa eikä jousta yhtään. Au! Sain varattua keskiviikolle hieronta-ajan. Tiedossa on 45 minuuttia silkkaa kidutusta. 


Kuva

Mulla on nyt aika ankeat fiilikset kaikkeen treenaamiseen, koska vasen käsi kipeytyy salitreenistä ja penikat juoksemisesta. Mua piristää nyt kuitenkin se, että mulla on kiikarissa maantiepyörä, josta saan perjantaina lisäspeksejä. En meinaa nahoissani pysyä, koska tähän mennessä saadut tiedot kelpuutan riemusta kiljuen. Tähän saumaan parasta lääkettä epäonniselle treenaamiselle olisi juuri tuo maantiepyörä. Pyöräily tuntuu tällä hetkellä olevan ainoa laji, mistä en saa paikkoja kipeäksi tai rikottua enempää.


Kuva


Kuva

Kommentit (17)

Mä juoksen pitkät lenkit enimmäkseen maastossa/kivituhkalla. Kyllä mä nämä jalkaongelmat vielä selätän. Oon päättänyt niin. 🙂 Juoksukoulu voisi olla kyllä hyvä vaihtoehto!

Voi tylsyyden tylsyys. Tiedän fiiliksen. Olen itse joutunut hyppäämään pitkältä lenkiltä ratikkaan, kun vatsa on kiukutellut. Siinä tulee mietittyä useamman kerran, josko nyt kuitenkin… mitä jos otan iisimmin…
Tarkoituksenani oli lähteä tänään aamujuoksulle, sillä muu perhe on sukulaisissa ja mulla olisi ollut loistomahdollisuus alkaa totuutella syksyn juoksukoitokseen (maratonin startti klo 9 aamusta). Vatsa pisti kuitenkin vastaan. Lähden siis juoksemaan illalla ja kokeilen aamuvarhaisella juoksua viikonloppuna.

No älä! Oon ihan turhautunut kaikkiin näihin vastoinkäymisiin. Nyt PMS:n aikoihin ei paljoa naurata. 😛

Aika tiukka tuo maratonin aamustartti. Mikä maraton? Tsemppiä treeneihin ja itse koitokseen!

Berliini. Tallinnassa viime syksynä startti oli samaan aikaan. Ei ole mun juttuni, ei.

Voin kuvitella, että tuo on aika vaikea aika maratonin lähdölle. Mutta Berliinistä olen muuten kuullut paljon hyvää.

Niin nytkö tarkemmin muistelen, niin kyllähän sitä taidettiin aamutuimaan aamupuuroa hotellihuoneessa väsätä 😉 Joo aikaan olin enemmän, kun tyytyväinen :).Joskus vaan kaikki menee nappiin ja juoksu kulkee.Ilma oli viileä ja satoi vettä.Puolen välin jälkeen en tarvinut mitään juomaa tai syötävää.Ja muistan, kun oli 3 km jälellä niin hoin itselleni, että nauti nyt täysin rinnoin, kun kohta tämä loppuu, ku tuntu et vois juosta vielä lisääkin siinä hurmoksessa. 🙂

Ai onkos Berliinin lähtö noin ajoissa.Itse siellä olin 3 vuotta sitten juoksemassa, mutta ei oo yhtään jääny mieleen, et startti olis ollut tohon aikaan.Oli kyllä huippu maraton mulle.Se olis mun 3. maraton ja aika oli 3.36 🙂 Se oli kyllä niin flow- juoksu ja kaikki meni nappiin 🙂 Tsemppiä sulle juoksuun. -S-

Suvi mieletön aika! Ja vielä parempi, kun siitä jäi loistava fiilis.
Toivon, että olen autuaan väärässä starttiajan suhteen.
Kiitos tsemppauksesta 🙂

Wau mikä aika!

Olin unohtanut blogisi piiiitkäksi aikaa, kunnes viime yönä näin unta komeasta miehestäsi. 😀 Ai kauhee! Unessa olin Espoon Röylässä ja odottelin samalla pysäkillä bussia miehesi kanssa. Katsahdin hänen kenkiään, jotka oli terveyssandaalit + sukat. Sun miehes kysyi, että etkö tykkää mun kengistä. Vastasin:”Eeeei ku siis sua vaan katoin että kun siis luen sun vaimon blogia” Juteltiin koko bussimatka ja sain kutsun seuraavaksi päiväksi teidän esikoisen synttäreille. Sinne sitten pamahdin ja sä et oikein pitänyt siitä. Hahah, mikä uni! Piti sitten pitkästä aikaa tulla lukemaan sun blogia, joka on aivan ihana! Vaikutatte oikeesti niin unelmaperheeltä ja tätä lukiessa alkaa itelläkin juoksujalkaa vipattaa vaikka lenkkeily näin kesällä onkin jäänyt.

Mä niin nauroin tälle kommentille aamulla. Piti näyttää miehellekin, mutten ehtinyt. 😀

Terveyssandaalit ja sukat. 😀 Ja kaikki. 😀 Jään jännityksellä odottamaan ilmestytkö tyttöjen synttäreille elokuussa. 😀 😀

Voi että 🙁 Saat kyllä kaiken myötätunnon, mitä täältä lähtee! <3

Ja toivottavasti pyöräkaupat natsaavat!! Tiedän, että tulet NIIN rakastamaan maantieajoa 🙂 Isojen poikien neuvo on, että kannattaa testata etukäteen pyörää, jos vaan mahdollista, että on sitten mittasuhteet oikein. Tsemp, toivottavasti saat pyörän pian!

Voi juku 🙁 Niin paljon harmittaa sun puolestas!! En voi ees tajuta, miltä susta tuntuu, mutta tosi kurjalta varmasti… koska mä olin ihan maassa, kun oli jalka kipeä muutaman päivän ajan penikkakipuna. :S

Ja toi mahajuttukin on ikävä!! Saa kyllä olla tarkkana, jos on noin herkkä maha! Pöh!

Mut pyöräasia on iloinen ja ihana, kerro toki lisää sitten kun tiedät enemmän ja mahdollisesti kotiutat uuden tulokkaan 😉

Kiitos myötätunnosta, Hanna! Mä kerron ihan varmasti lisää pyörästä heti kun saan vaan lisätietoa. En malta odottaa!

Täältäkin löytyy kokemusta juoksun aikaisista vatsaongelmista… Turhauttavaa. 🙁
Haluaisitko kertoa miten pyrit tankkaukset ajoittamaan ennen juoksua ja mitä ruoka-aineita pyrit syömään ja miten nesteyttämään ennen pitkää lenkkiä?
Itse en ole oikeaa vastausta vielä tainnut löytää… Aikaisemmin olen todennut, että päivällistä en voi syödä ennen lenkkiä, vaikka se olisi kuinka kevyt. No sitten viime lauantaina olin vetänyt oikein kunnon perunamuusi-lihapullapäivällisen jälkkäreineen (en alunperin ollut menossa lenkille) ja pari tuntia siitä lenkkari nousi ripeämmin kuin koskaan pitkälle lenkillä. Taitaa olla niin henkimaailman juttuja nämä, että liekö mitään joka tilanteessa toimivaa settiä edes on olemassa… 😀
Mutta siis olisi mielenkiintoista lukea muidenkin kokemuksista, on kuitenkin pohjimmiltaan asia joka vaikuttaa juoksuihin todella paljon.

Tosi turhauttavaa. Mä pyrin syömään jotain sellaista, jota maha sietää, jotain kevyehköä ja helposti sulavaa. Oon tullut siihen tulokseen, että nuo iltalenkit ei oo mun juttu niinkään, uskoisin, että ajanohdallakin on väliä ja aamupäivä sopisi mulle paremmin. Kesällä aamupäivällä on vain liian kuuma juosta.

Nämä on todellakin ihan henkimaailman asioita. Välillä menee ihan metsään, vaikka ”paperilla” valmistautuminen on ollut täydellistä. Voisin yrittää tehdä tästä aiheesta jäsennellymmän postauksen.

Vatsaongelmat ja juoksu ovat tuttuja täälläkin.
Jalkapulmiin liittyen, oletko harkinnut siirtää osaa lenkeistä maastoon? Itse olen loukkaantumisten jälkeisten selkä- ja jalkaongelmien jälkeen lopettanut asfalttijuoksun kokonaan ja siirtynyt maastoon. Siellä juoksu on vaihtelevampaa ja lenkistä tulee luonnollinen koordinaatioharjoitus kestävyystreenin lisäksi. Lisäksi kannattaa harkita juoksutekniikan tarkastamista lajin tuntevan fyssarin kanssa ja miettiä, onko matalaprofiilinen kenkä ja päkiävoittoinen tekniikka vai tuetumpi tossu ja kanta-astunta itselle parempi. Tsemppiä kesän lenkkeihin!

Mä juoksen pitkät lenkit enimmäkseen maastossa/kivituhkalla. Kyllä mä nämä jalkaongelmat vielä selätän. Oon päättänyt niin. 🙂 Juoksukoulu voisi olla kyllä hyvä vaihtoehto!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *