Hyvinvointi

Gluteeniton ruokavalio on nyt muodissa

Teksti:
Anna.fi

Gluteenittomasta ruokavaliosta puhuvat nyt kaikki. Mitä, jos vaihtaisi kaurapuuron kvinoaan?

Vielä eilen otsikoissa komeilivat superruuat, antioksidantit ja proteiini, nyt ruokavaliotrendien kuumin tulokas on gluteeniton ruokavalio. Maailmalla gluteenittomuus alkoi puhuttaa suurta yleisöä jo yli kymmenen vuotta sitten – eikä taatusti vähiten sinä päivänä, kun säkenöivä trendipioneeri Oprah Winfrey kokeili gluteenitonta ruokavaliota kehonsa ”puhdistamiseen”.

Ennen vanhaan gluteeniton ruokavalio oli tarkoitettu ihmisille, joilla oli keliakia. Mitä on tapahtunut? Onko kaikista tullut yhtäkkiä yliherkkiä gluteenille – vai olemmeko me aina olleet sitä?

Ohutsuolen ongelma

Gluteeni on viljaproteiini, jota on kaikissa kotimaisissa viljoissa. Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa ihmisen elimistö ei siedä gluteenia, vaan altistus aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa. Oireita ovat vatsakivut, ripuli, ilmavaivat, nivelkivut, väsymys ja yleinen huonovointisuus. Gluteeni vaurioittaa vähitellen ohutsuolen suolinukkaa, ja ravintoaineiden imeytyminen vaikeutuu. Kun gluteenin syöminen lopetetaan, suolisto alkaa korjata itse itseään ja paranee yleensä entiselleen.

Gluteenittomuus tarkoittaa pidättäytymistä kaikesta, jossa on ruista, ohraa, vehnää tai tavallista kauraa. Tilalle suositellaan joko luontaisesti gluteenittomia viljoja, kuten riisiä, hirssiä, maissia ja tattaria, tai viljatuotteita, joista gluteeni on poistettu teollisesti.

Keliakian todisteeksi riittää suoli­nukasta otettu koepala, jossa näkyvät gluteenin aiheuttamat vauriot. Joskus keliakiaa ei kuitenkaan löydy, ja silti gluteenin jättäminen pois ruokavaliosta helpottaa oireita. Tällöin kyseessä voi olla gluteeniyliherkkyys. Se ei vaurioita ohutsuolen limakalvoa, mutta oireet ovat usein aivan yhtä voimakkaat kuin keliakiassa. Jos keliaakikkoja arvioidaan olevan noin kaksi prosenttia väestöstä, gluteeniyliherkkiä saattaa hurjimpien arvioiden mukaan olla jopa joka kymmenes. Eikä kyse ole luulosairaudesta, vahvistaa laillistettu ravit­semusterapeutti Henna Lehikoinen Keliakialiitosta.

‒ Gluteenisensitiivisyys on tiedeyhteisössä tunnistettu tila. Diagnosoiminen on tällä hetkellä vielä ongelma, koska esimerkiksi mitään vasta-ainetestiä ei ole olemassa.

Gluteeniton ‒ uusi VHH?

Mutta miksi yhdellä jos toisellakin tuntuu nykyisin olevan ongelmia gluteeninsiedossa? Lehikoisen mukaan osasyynä on se, että keliakiaa osataan epäillä aiempaa useammin, jolloin myös diagnooseja tehdään enemmän. Mutta keliakia on myös yleistynyt. Sen esiintyvyys on kaksinkertaistunut 20 vuodessa kaikissa länsimaissa. Yhdeksi syyksi tähän on povailtu liian hyvää hygieniaa. Arvellaan, että jos lapsen kehittyvä suolisto ei pääse harjoittelemaan epäpuhtauksien sietämistä, se alkaa pitää normaaleista ruoka-aineista löytyviä ainesosia uhkana.

On olemassa myös toinen teoria. Sen mukaan ihminen on edelleen geneettisesti luolamies, eikä siksi kykene sulattamaan maanviljelyksen myötä ruokavalioon ilmestyneitä viljoja. Väitetään jopa, että viljatuotteet ovat syynä kaikkiin kansan­­­vitsauksiin diabeteksesta sydäntauteihin. Nykyisessä vähähiilihydraattisuusbuumissa tällaiset ajatukset ovat muhevassa mullassa – ja juuri näihin teorioihin perustuu gluteenittoman ruokavalion uusi tuleminen muotidieettinä.

‒ Ainakin gluteeniton ruokavalio laihdutusmielessä on osaltaan jonkinlainen sovellus VHH-ruokavaliosta. Maailman tähtien gluteenittomat ruokavaliot eivät ole samanlaisia kuin mitä keliaakikoille suositellaan.

Gluteenipitoiset viljat on karsittu, mutta niitä ei juurikaan ole korvattu gluteenittomilla viljoilla. Gluteenilakon laihduttavat vaikutukset ovat silmänlumetta, tai oikeastaan kalorivajetta.

‒ Itse gluteeni ei lihota, vaan ne tuotteet joissa sitä on: pullat, pitsat, hampurilaiset. Vastaavat gluteenittomat tuotteet ovat ihan yhtä lihottavia.

Uusi superruokavalio?

Gluteenittomalle dieetille on soviteltu ihmeitä tekevän terveysruokavalion viittaa. Sen huhutaan rauhoittavan ylivilkkautta ja sopivan autisteille ‒ hurjia lupauksia, joille ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Gluteeniton ruokavalio ei myöskään ole mikään ”terveysruokavalio”. Terveellisyys on rakennettava oikeilla valinnoilla.

Gluteenittomissakin tuotteissa on hyviä ja huonoja vaihtoehtoja ‒ kuidun, suolan ja rasvan määrä kannattaa tarkistaa. Ja varsinkin, jos gluteenittomuuteen pyrkii pelkästään välttämällä kaikkia viljatuotteita, on nopeasti edessä kuitu- ja vitamiinivaje.

‒ Myös useimmissa gluteenittomissa viljoissa on vähemmän kuitua kuin tavanomaisissa viljoissa, ja kuidun saanti jää monella keliaakikolla noin 15 grammaan vuorokaudessa. Suositeltavaan 25‒35 grammaan on mahdollista yltää, kun syö gluteenitonta kauraa, runsaskuituista leipää ainakin 5 viipaletta päivässä, puolisen kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä per päivä sekä käyttää kuitulisiä. Gluteenittomat viljat toimivat keliaakikon ruokavaliossa myös raudan ja B-vitamiinien lähteenä.

Kokeilisinko muuten vain?

Yhdellä jos toisella on epämääräisiä vatsaoireita. Kannattaisiko gluteenia välttää varmuuden vuoksi?

‒ Jos on täysin perusterve, niin en näe mitenkään järkeväksi ryhtyä gluteenittomalle ruokavaliolle ’kunhan vain kokeilen’ -ajatuksella. Vatsavaivojen syy kannattaa ilman muuta selvittää, koska samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös vilja-allergia, laktoosi-intoleranssi, ärtyneen suolen oireyhtymä ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

Apteekista saa kotikäyttöön keliakian pikatestejä, mutta virallisen diagnoosin hankkiminen on järkevää ainakin taloudellisista syistä. Keliaakikon ruokakori maksaa keskimäärin 65 euroa tavanomaista ruokakoria enemmän kuussa. KELA maksaa keliaakikoille ruokavaliokorvausta – mutta vain, jos diagnoosi on varmistettu.

‒ Tapaan säännöllisesti keliakiaa sairastavia, jotka ovat aloittaneet ruokavalion ennen tähystystä ja jääneet ilman korvausta. KELA edellyttää suolinukan koepalasta varmistettua diagnoosia. Jos ruokavalio on aloitettu omin päin ennen tutkimusta, ohutsuolen limakalvo on voinut jo parantua, eikä keliakiaa voida enää havaita. Tähystyksen uudelleen tekemiseksi gluteenia pitäisi syödä jälleen noin kolme kuukautta, mikä voi olla hyvin tuskallista.

Käytännössä gluteenitonta ruokavaliota on melko hankala noudattaa. Gluteenia on paitsi viljatuotteissa, myös isossa joukossa muita elintarvikkeita. Mustalla listalla ovat paitsi leipä, myös laku ja olut. Kielletty aine väijyy soijakastikeissa, marinadeissa ja ravintolan salaattiannoksessa. Toisaalta viitseliäs etsijä löytää kyllä kauppojen valikoimista runsaan kimaran gluteenitonta syötävää.

‒ Tuotevalikoima on kehittynyt paljon, ja myös täysjyvätuotteita on yhä paremmin saatavilla. Toki valikoima ei ole yhtä laaja, mutta lähes kaikista tavanomaisista tuotteista löytyy gluteeniton versio, Lehikoinen lohduttaa.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen, Keliakialiitto.
Teksti: Nina Sarell Kuvat

X