Pukeutuminen 15.2.2013

Haluan juoksemaan!

Teksti: Elina Hovinen

Tämä viikko on ollut tosi väsynyt. Flunssa verottaa, samoin lyhyet yöunet. Flunssan takia en ole pystynyt urheilemaan ja loogisesti olen korvannut urheilut suklaalla. Silmienpyöritystä. Tosi ällöttävä olo. Tänään hain postista uudet lenkkarit ja uhosin jo, että juoksen huomenna. Enää on vain vähän tukkoinen olo ja yskittää vain harvakseltaan. 

Perus meitsi, riivin paketin auki heti autossa, vaikka se oli miljoonaan kertaan teipattu.

Leikkausajatus muhii päässä tosi vahvasti. Olen päättänyt, että menen leikkaukseen, mutten tiedä vielä milloin, koska työn puolesta nyt ei todellakaan ole sopiva ajankohta. Kaiken muun suhteen nyt olisi paras ajankohta, koska ehtisin toipua kesäksi ja mahdollisesti voisin juosta elokuussa maratonin. Käsi on tällä hetkellä huonoimmassa kunnossa kuin koskaan. Olkapää vihloo useita kertoja päivässä ihan normaalissa arjessa. Provosoivat liikkeet olen jättänyt kokonaan tekemättä.

Mietityttää tietysti hirveästi toipuminen ja muut leikkaukseen liittyvät riskit, mutta luotan täysin lääkäriini. Aion mennä tämän kuun lopussa juttelemaan lääkärin kanssa vielä kertaalleen ja sen jälkeen teen lopullisen päätökseni. Sitä ennen pitäisi jutella myös esimiehen kanssa.

Tässä eilisen päivän asu, kun muutakaan kerrottavaa ei oikein ole. Löysin Zaran alesta tuon neuletakin, joka on ihanan lämmin. Kerrankin ei tarvinnut palella töissä.

Hävettää kertoa, mutta menen taas viikonlopuksi töihin. On vaan niin paljon töitä.

 

Kommentit (8)

Sanna: Se kai se on, kun nautintoa pitää jostakin repiä, mutta hyi tätä oloa, kun on vaan möhnöttänyt ja syönyt. Tuntuu kuin aloittaisi alusta.

Moikka! Kävi mielessä, et johtuuko sairastelusi stressistä (työpaikan vaihdos ja uudet kuviot)…? Muistanko oikein, että oot yleensä tosi harvoin kipeänä…?

PäiviP: No mä mietin samaa! Mutta mietin, että oon isompiakin stressejä elämässäni kokenut, mutta aiemmin en ole ollut näin ”herkkä”. Ennen olen väkisin pitänyt itseäni koviksena. Nykyisin olen paljon jotenkin aidompi. Ehkä mä annan itselleni nykyään luvan olla vähän heikompi. 🙂

Aivan ihana tuo villatakki yhdistettynä tohon hameeseen! 🙂

Oot tehny mielestäni hyvän päätöksen mitä leikkaukseen tulee. Varmasti jännittää / pelottaa riskit, mutta kun luotat sun lääkäriin ja muuhun hoitavaan tahoon, niin uskon että kaikki menee hyvin!

Jokainen meistä on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus..eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. 🙂 itse ainakin arvostan aitoja tunteita ja myös herkkyyttä, koska se on sitä vahvuutta. 🙂 Jokainen saa (pitääkin joskus) olla heikko. Oot symppis! 🙂

Hei, älä vaan lähde lenkille ennenkuin olet ollut aivan terveenä n. viikon ajan, et varmasti halua sydänlihastulehdusta, sairaana lenkkeily ja urheilu voi aiheuttaa todella vakavan sairauden.

Tiedän että se on tylsää odottamista mutta terveyden kanssa ei kannata pelleillä. Tsemppiä!

Samaa logikkaa olen itse noudattanut tämän viikon: kun ei voi urheilla,sama lyödä ruokavaliokin ranttaliksi (??) Ompa muuden ihan täydellisen näköiset uudet kengät. Pitäis itekkin hommata,vanhat alkaa jo halkeilla.

Vakkari-lukija, kiitos! Minäkin ihastuin neuletakkiin ja hameeseen, molemmat löytyivät Zaran alesta. 🙂

Kiitos sulle ihanasta kommentista muutenkin! <3

Anonyymi: En mennyt, ei se tuntunut järkevältä ajatukselta kuitenkaan. Kiitos sullekin muistutuksesta! 🙂

Ilona: Mikä siinä on, ettei treenitauon aikana voi syödä puhtaasti? En malta odottaa, että pääsen testaamaan kenkiä!

Mulla on oikeesti ihan sama juttu noiden syömisten ja liikkumisten kanssa!! Nyt kun oon tässä ollut jo kolmisen viikkoa kipeänä enkä ole päässyt kunnolla liikkumaan, olen sitten syönyt senkin edestä kaikkia herkkuja.. Sitten taas kun liikun normaalisti, myös syön terveellisesti enkä kauheasti herkuttele. Jotenkin menee vähän nurinkurin nämä asiat.. Pakko kai se nautinto on sitten aina jostain saada; jos sitä ei saa liikunnasta, se täytyy saada suklaasta. -.- Paranemista sinne!

Sanna: Se kai se on, kun nautintoa pitää jostakin repiä, mutta hyi tätä oloa, kun on vaan möhnöttänyt ja syönyt. Tuntuu kuin aloittaisi alusta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *