Juoksu 5.9.2012

Hemmottelupäivä

Teksti: Elina Hovinen

Juoksin kuin juoksinkin tänään töihin. Ei ollu helppoa, ei sitten ollenkaan. Juoksu tuntui hankalalta alusta loppuun. Nyt, jos joskus, pitäisi tajuta palautella. Mikä siinä onkin, että se tuntuu vaikealta? Tekee mieli treenata ihan täysillä, mutta kroppa ei ole siihen vielä valmis.

Tahmeasta juoksusta huolimatta tämä on se juttu (kuva yllä), miksi en yhtään tykkää kulkea bussilla tai autolla töihin. Maratonin jälkeen menin muutamana päivänä autolla töihin. Onhan se helppoa ja jollakin tavalla tuntee itsensä normaalimmaksi. Tunnen olevani itseni ihmiseksi, kun haen tytön päiväkodista autolla enkä aina trikoissa ja hikisenä. Mutta on se vaan niin, että päivä alkaa niin paljon paremmin, kun aloittaa sen liikkumalla. Ihanaa kun saa olla ulkona ja ihmetellä luontoa ja sen muutoksia. Suvi tajuaa, tiedän.

Työmatka on neljän kilometrin verran sama kuin maratonreitti.

Matka: 7.89 km
Kesto: 48 min
Syke: keski – 160 bpm, max – 174 bpm
Kalorit: 462 kcal

Kesken työpäivän kävin hieroja-Juhalla leivottavana. Oon ihan tosi pahasti jumissa ja päänsäryt johtuu mitä todennäköisimmin kireistä kallonpohjalihaksista. Varasin heti seuraavaksi viikoksi taas uuden ajan. Olkapäävaivakin saattaa olla kireiden epäkkäiden aiheuttamaa. Joku on laiminlyönyt lihashuoltoa.

Työpäivän jälkeen menin suoraan keskustaan kampaajalle. Nyt pelkästään värjättiin hiukset. Tyvestä tuli tumma ja hiukset vaalenevat hyvin huomaamattomasti latvaa kohti. Tosi luonnollinen lopputulos. Oon tosi tyytyväinen. Siskokin sattui samoihin aikoihin Puren toiselle kampaajalle. Leppoista ja ihanaa. Kuvia päästä ehkä joskus. Nyt turvaudun pelkästään kännykkäräpsyihin eikä tuostakaan ota selvää. Fiilis on tärkein ja se on hyvä.

Kampaajan jälkeen menin vielä hakemaan työpaikalta pyörän ja pyöräilin kotiin.

Matka: 8.0 km
Kesto: 20 min
Syke: keski – 147 bpm, max – 158 bpm
Kalorit: 169 kcal

Huomenna olis meikitön päivä, mulla oli aikomus osallistua, mutta osaanko mä mennä töihin ilman meikkiä? Jos edes vähän valokynää, niin en näyttäisi niin väsyneeltä. Mitä ajatuksia tämä herättää? Osallistutteko?

Päivän biisi (joka päivä vähintään kerran)

[spotify id=”spotify:track:19HKlXmZufh0YPeYo3TkfM” width=”300″ height=”380″ /]

Kommentit (9)

Sanna: Mullakin oli ennen, mutta nykyään mä en jotenkin enää osaa.

Elisa: Ei farkut jalassa voi pyöräillä. Sitä paitsi ne menee pilalle, ku housujen takamukseen tulee penkin kuva.

Laura: En mäkään sit kuitenkaan pystynyt. Pyöräily on niin ihanaa, hyviä työmatkoja! 🙂

Pauliina: Hemmottelupäivät on ihan parhaita! 🙂

Mau: Joo ei sitä ensimmäisenä koulupäivänä voi mennä ilman meikkiä. 🙂

Raitis ilma tekee ihmeitä! 🙂

Suvii: Kannattaa mennä hierojalle! Se on ihanaa! Kiitos biisistä! Tykkään todellakin! Kuuntelin koko levyn. 🙂

Terhiliini: Auts! Voi sua! Toivottavasti toivut äkkiä ja korvaavat treenit rupeaa tuntumaan mukavalta. Pyöräilystä on tullut mulle juoksun rinnalla yksi suosikkilajeista, vaikka se oli alkuun vain juoksun korvike.

Kyllä mun pitää nyt ihan tosissaan antaa kropan palautua, ettei se kostaudu.

Aion osallistua meikittömään päivään, mutta sellainen mulla on muutenkin melkeinpä joka päivä. 😉 Eli ei poikkea mun normaalista päivästä mitenkään. Mietinkin, että pitäisikö mun sitten tehdä päinvastoin ja pitää kerrankin meikillinen päivä. 😀

Oot kyllä mielettömän reipas, kun jaksat aamulla juosta töihin! Ei onnistu ihan joka tyypiltä… 🙂

Tiedän tunteen 😀 tuntuu, että kaikki kattoo vähän oudosti mun työharjoittelupaikalla, kun aina tuun urheilupöksyt jalassa.. Mut en vaan tykkää pyöräillä farkut jalassa. YH, niin epämukavaa! Naamakin tietysti vähän paljastaa, vaikkei mulla ole mun 10-15min matka pyörällä eikä naama muutenkaan tuu helposti punakaksi..

siis KUN 10-15min piti kirjottaa! Ei enään ajatus kulje tähän aikaan.. eikä lukutaito pelaa.

Mä en kyllä pysty meikittömyyteen, että kumarrus niiden suuntaan jotka pystyy! 🙂 Musta on kiva kans pyöräillä töihin, oonkin ihan intona nyt kun mulla on uuteen työpaikkaan jopa melkein viis kilsaa. Aiempiin on ollut pari hassua kilometriä niin ei siinä ehdi edes innostua. 😀

Aaaw! Hemmottelupäivät on niin jees 🙂 Niitä pitäis olla useammin, kiitos! Osallistun kans meikittömään, ehdottomasti! Aurinkoki onneks vähän paistaa, joten ehkä meikittömyys ei haittaa mun kanssaihmisiä 🙂 hih!

Laitoin blogin pystyyn hetkeksi, kun siivoilen vaatehuonetta. Laitan sinne myös urheiluvaatteita. Käy vilkasemassa mikäli innostut. http://www.vaatehuoneentyhjennys.blogspot.com

En aio tänään osallistua meikittömään päivään, koska mun pitää kouluun, eka päivä! 🙂 mutta mulla oli eilen meikitön pvä .. ja sitä edellisenä ja sitä edellisenä.

Mulla on 7 km työmatkaa, jonka pyöräilen töihin. Töissä on ihana käydä suihkussa ja vitsit, kyllä se raitis ilma ennen töitä vaan tekeekin hyvää!

Mulla on kamala ikävä noita aamuja! Siis että lähtee vaikka pyörällä töihin. Apua, varmaan pakko mennä joku päivä, kunhan paranen tästä vuosituhannen pisimmästä flunssasta.

Tänään mun aamu oli ihanan aurinkoinen, mutta kello olikin jo 12 kun nousin sängyn pohjalta 😀 WHAAAT! PIkavauhtia vaatteet niskaan ja koiran kanssa lenkille. Nauratti tuolla yksin kävellessä, kun mietin ”Mäpäs heräsin tossa 10 minuuttia sitten.” 😀

Mmm, hieroja. En oo koskaan vielä käynyt, ehkäpä pian pääsisin!

Ihanat noi sun hiukset, niin paksut! <3

Ihanaa viikkoa! Kuuntele tämä ja sano tykkääktkö, mä oon ihan hullaantunut tähän!

http://open.spotify.com/track/51WhRXGdk3zlqeWTSvu5Zf

Tiedän tunteen, miten vaikea on olla treenaamatta. Itsellä todettiin pari viikkoa sitten lonkan rasitusvamma = juoksukielto päällä. Jatkotutkimukset meneillään, kun ei särkylääkekuuri auttanut. Ihan kamalaa olla treenaamatta (=juoksematta), vaikka olenkin fillaroinut töihin silloin tällöin ja käynyt pari kertaa kevyessä jumpassa. Korvaava harjoittelu sucks. Se tässä eniten pelottaa, että jos ei ongelma ala helpottamaan ja joutuu olemaan vieläkin pidempään juoksematta. Ja kun itsellä on kielto päällä, niin nyt niitä lenkkeilijöitä vasta näkyykin. Niin ja lehdet on täynnä treenivaate ja lenkkarimainoksia!! 😉

Eli kyllä sunkin kannattaisi yrittää ottaa nyt levon kannalta. Maratonista ei hetkessä toivuta ja siihen sitten vielä HMR perään. Voi homma mennä muuten ojasta allikkoon (niikuin mulla..). Itse juoksin puolimaran kesäkuussa ja elokuussa lomien jälkeen innostuin treenaamaan täysillä; siitä vissiin vamma sitten aiheutui. Nyt saa haudata haaveissa olleet Ruissalojuoksut, snif.

PS: Meikitöntä päivää en viettänyt, kun en sitä muistanut 🙂 Pari viikkoa sitten pidin jo sellaisen, kun unohtui meikkipussi kotiinaamuisen töihin fillaroinnin yhteydessä. Kukaan työkavereista ei sanonut mitään, mutta silmäpussit ja punoitus olivat vertaansa vailla.. 😉

Sanna: Mullakin oli ennen, mutta nykyään mä en jotenkin enää osaa.

Elisa: Ei farkut jalassa voi pyöräillä. Sitä paitsi ne menee pilalle, ku housujen takamukseen tulee penkin kuva.

Laura: En mäkään sit kuitenkaan pystynyt. Pyöräily on niin ihanaa, hyviä työmatkoja! 🙂

Pauliina: Hemmottelupäivät on ihan parhaita! 🙂

Mau: Joo ei sitä ensimmäisenä koulupäivänä voi mennä ilman meikkiä. 🙂

Raitis ilma tekee ihmeitä! 🙂

Suvii: Kannattaa mennä hierojalle! Se on ihanaa! Kiitos biisistä! Tykkään todellakin! Kuuntelin koko levyn. 🙂

Terhiliini: Auts! Voi sua! Toivottavasti toivut äkkiä ja korvaavat treenit rupeaa tuntumaan mukavalta. Pyöräilystä on tullut mulle juoksun rinnalla yksi suosikkilajeista, vaikka se oli alkuun vain juoksun korvike.

Kyllä mun pitää nyt ihan tosissaan antaa kropan palautua, ettei se kostaudu.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *