Ajatuksia 26.11.2012

Huomenna taitaa olla kotipäivä

Teksti: Elina Hovinen

Aamu alkoi hyvin. Aamupala kynttilänvalossa.

Rauhallisen aamupalan jälkeen hyppäsin pyörän selkään ja pyöräilin töihin läpi tiheän sumun.

Esikoinen soitti töihin ja kertoi, että vatsa on kipeä. Tyttö kuulosti kuitenkin niin reippaalta, että vähän ehdin jo miettiä mahtaako oikeasti olla. Tyttö pyöräili reippasti koululta kotiin ja kotoa soitti, että saako ottaa kaakaota. Hmm.

Kotimatkalla oli aivan upea auringonlasku. Taivas näytti siltä kuin siinä olisi ollut iso ovi. Oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan. Joku toinenkin pyöräilijä tuli samalle laiturille ihmettelemään näkyä.

Kotimatkalla taas soi puhelin ja nyt esikoisen ääni kuulosti jo ihan kipeän lapsen ääneltä. ”Voitko tulla äkkiä kotiin?”. Sitä ennen piti koukata vielä kuopus päiväkodilta.

Annoin pikkuiselle otsalampun päähän. Tyttö vilisti pimeässä metsässä mun edellä ja mä tulin perässä kompastellen omiin jalkoihini.

Kotona odotti aika säälittävä näky. Pieni-iso käpristyneenä nojatuoliin kuumepuna poskilla.

Keskimmäinen sai kiukkuhepulit, kun kuuli ettemme voikaan lähteä uimaan niin kuin olimme sopineet. Piti laittaa tyttö saunaan jäähylle. Menin päästämään tyttöä jäähyltä, niin löysin hänet nukkumasta sieltä. Uni oli vienyt kiukun pois ja lauteilta heräsi hymyilevä neiti.

Loppuilta meni tässä sohvannurkassa kuumepotilaalle (ja loppuillasta myös oksupotilaalle) seuraa pitäessä. Katsottiin yhdessä eilen missattu Tanssii Tähtien Kanssa -jakso ja otettiin rennosti.

Huomenna jatkuu pyjamahousuissa hengailu. Toivottavasti muut pysymme terveinä!