Kehonhuolto 17.7.2015

Hyväntuulisten sotureiden aamu

Teksti: Elina Hovinen

Eilen aamulla heräsin loma-aamuksi (ja muutenkin) epätavallisen aikaisin. Olin tehnyt edellisenä iltana myöskin jotain poikkeuksellista, nimittäin laittanut seuraavan päivän kamat valmiiksi reppuun. Aamulla hyppäsin tyttäreni pastellinvärisen Crescentin selkään ja pyöräilin Vallillaan (omat kiiturini odottavat huoltoonpääsyä).

GreenStreetin Johannes oli kutsunut minut TFW-salille aamutreeneihin muutaman muun bloggaajan kanssa. Keskiviikkoaamuna olisi ollut LIFW-treenit, joihin en kuitenkaan päässyt vatsakipujen vuoksi. Molempina aamuina kuitenkin heräsin kukonlaulun aikaan ja totesin, että aikaiset herätykset palkitsee. Päivän aikana ehtii tehdä niin paljon enemmän. Aamuissa on jotakin taikaa.

En ole muutamaan vuoteen oikein jaksanut herätä aikaisin. Lasten ollessa pieniä heräsin anivarhain, että pääsin tekemään lenkin ennen muiden heräämistä. Tuolloin mä ymmärsin aamujen hienouden, mutta viime aikoina mukavuudenhalu on sitten estänyt mua heräämästä aikaisin. Tähän voisi vaikka tulla muutos, nimittäin mun karpaasi herää joka aamu aikaisin ja on opettanut minut myös menemään aikaisin nukkumaan. Elämään on Ramin myötä tullut ihan toisenlaista rytmiä ja särmää. Lämmin ruoka joka ilta yhdessä syötynä hitsaa jengiä mukavasti yhteen. Lisäksi kunnolliset yöunet tekee musta jo itsessään paljon onnellisemman. Perusasioita ehkä monelle, mutta itselläni oli rytmit ja työajatkin ennen ihan sekaisin. Saatoin blogata puolenyön jälkeen ja käsitellä kuvia auringonnousuun.

Eilen olin niin täynnä onnea ja hyvää fiilistä ja kiitän siitä kyllä tuota aamutreeniä. Treeni itsessään oli aika simppeli, mutta tehokas. Treenijengi oli ihanan hyväntuulista ja kannustavaa. Tuolla TFW-salilla on ihan poikkeuksellinen ilmapiiri. Siellä kannustetaan toisia ja ohjaaja Hatsolo-Johannes piti meille herättelevän puheenvuoron siitä, miten pitää aina pistää kaikki peliin ja mikä merkitys toisen kannustamisella on.

Treeni koostui sprinteistä ja vatsalihasliikkeistä, mutta kun treenin tekee parin kanssa kimpassa toista kannustaen, hommaan tulee ihan eri tavalla meininkiä ja yrittämistä. Mä ylitin itseni niiden sadanmiljoonan vatsalihasliikkeen kanssa ja parini Janne pisti myös kaiken peliin ja treenin lopuksi hieman kalpeana hoiperteli pukuhuoneeseen suihkuun. Kiitos kannustuksesta, Janne! Sprintteihin en uskaltanut jalan takia ladata kaikkia peliin, mutta tulihan tuota juostua muutama lyhyt veto. Kyllähän se sattui penikoihin, mutta yllättävän vähän. Tänään sattuu vähän enemmän.

Treenin lopuksi istahdimme fiilistelemään ja Johannes kaivoi kylmälaukusta herkullista Snickers-raakakakkua. <3 Toinen Johannes puolestaan keitti meille kahvit. Ihana aamu! Pyöräilin treenistä onnellisena keskustaan.

Kaiksesta siitä keskivartalon rääkkäämisestä taisi olla hyötyä, nimittäin illalla tapahtui mun selän kanssa jotakin kummaa. Mun alaselkä on ollut nyt useamman viikon tosi jäykkä ja kipeä. En ole kyennyt taivuttamaa selkää taakse juuri lainkaan. Se ei vain ole taipunut ja lisäksi se on ollut tosi kipeä. Tätäkin vaivaa on tietysti hoidettu Tuukan vastaanotolla. Tuukka on saanut selän pariin kertaan rusahtamaan, jonka jälkeen liikkuvuutta on tullut lisää. Joku nikama siellä tuppaa vähän nousemaan väärään asentoon ja estää liikkuvuuden. Eilen illalla menin taas kentälle Ramin mukana tekemään kehonhuoltoa. Siinä kiertoliikkeitä maassa tehdessä selästä kuului rusahdus ja kohta huomasin, että alaselkään ei satu yhtään. Taivutin varovaisesti taakse, taivutin enemmän ja kohta tein sillan. Ei mitään kipuja! Kyllä se treeni vaan kannattaa – ja kehonhuolto! 🙂 Samanlaista ihmeparantumista odotellaan jalallekin tapahtuvaksi.

Kiitokset treenistä ja kuvista GreenStreet!

Kommentit (4)

Hauskaa oli, todellakin! Sä tykkäisit ihan varmasti!

Moi, kiva postaus treeneistä! Musta oli kans tosi kivat treenit ja samoja juttuja kerroin omassa blogissanikin. Tänään kyllä tuntuu vatsalihaksissa, huhhu! Oli kyllä hyvät rutistukset kaikilta, oli hauskaa 🙂

Kävin lukemassa postauksen, uusi tuttavuus sun blogi. Tuun toistekin. 🙂

Ei meitä kyllä helpolla päästetty ja hyvä niin.

Ai että, kuulostaa hauskalta ja herkulliselta! Mulla ei ollut kotona ehkä ihan noin kovat eikä kivat treenit tuona aamuna, ja ”jälkkärinkin” sain tehdä ihan itse 😀 Mutta parempi kun ei mitään!

Hauskaa oli, todellakin! Sä tykkäisit ihan varmasti!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *