Elämä 14.10.2017

Ihana arki

Teksti: Elina Hovinen

En enää juurikaan ota kännykkäkuvia, vaikka kännykässäni on älyttömän hyvä kamera. Otan nykyisin enemmän videoita Instagramin tarinoiden puolelle ja muutenkin arkea tulee enemmän taltioitua videoiden muodossa. Ennen otin paljon kuvia niin oikealla kameralla kuin kännykälläkin. Aina oli kamera mukana. Nykyään haluan elää hetkiä läsnä enkä aina etsimen tai kännykän takaa. Olen kuitenkin ikävöinyt niitä ihan arkisia kuvia, joita on kiva katsella jälkikäteen. Juuri niitä aitoja siloittelemattomia kuvia, ei mitään viimeisen päälle hiottuja ja teknisesti virheettömiä kuvia, siksi olen yrittänyt taltioida joitakin hetkiä.

Eniten rakastan meidän arkea silloin kun tytöt ovat meillä. Vaikka arki lasten kanssa on todella hektistä, niin se on sitä parasta arkea. Joskus oli niin, että se arki ahdisti eniten ja lomat ja muut spesiaalit jutut oli niitä, joita odotti. Arki on elämä. Arjen pitää olla sellaista, jossa viihtyy ja josta nauttii.

Tässä muutamia ihan arkisia kuvia, joita on tullut läheteltyä ystäville ja perheryhmiin tai otettua itselle muistoksi (nyt näköjään myös teille).

Meidän arkea rytmittää treenit. Kolme kertaa viikossa noin neljän aikaan piipahdamme tunnin tiukan rypistyksen verran salilla. Sen jälkeen on loppuilta aikaa puuhailla (ja jatkaa vielä töitä).

Villiinnyin ostamaan itselleni vaatteita kolmen vuoden tauon jälkeen ja nämä. Kengät. Eivätkä ne ole lenkkarit. Kuvan arvoinen tilanne.

Harmaita hiuksia. Ensin olin vähän kriisissä. Sitten olin, että ihan sama. Kasvakoot rauhassa. En ole kolmeen kuukauteen värjännyt hiuksia ja nyt tuntuu, etten ehkä värjää enää ollenkaan.

Rakas kotikylämme. Viimeiset seitsemän ja puoli vuotta on tullut tällä kylällä pörrättyä, tuskin osaan koskaan muuttaa muualle. Lintukoto. Melkein toivon, ettei se Länsimetro koskaan tule, jos se rikkoo meidän rauhan.

Keskimmäinen tyttö oli fudistreeneissä, me muut lähdimme vähän ottamaan kuvia Otaniemeen.

Tämä näky hellyttää aina. Pieni käy omatoimisesti bussilla sellotunnilla Helsingin keskustassa. <3

Olen pystynyt taas pitkästä aikaa juoksemaan edes pieniä pyrähdyksiä. Nautin.

Testasin Suunnon uutta pienempää ranteesta mittaavaa sykemittaria, Traineria. Kätevä ja kivan pieni!

Juoksu! Tätä olen kaivannut.

Kävin Akvamariinin bloggaajapäivillä ja päällä oli muuta kuin trikoot. Piti ottaa ihan kuva.

Joonas kirjoitti kirjan! (Vielä kun ehtisin lukemaan sen.)

Matchy matchy.

Nämä hetket.

Ja nämä. Atlantin yli -ohjelma on parasta tv:tä hetkeen.

Meillä oli ihanan #evokegoesjukola-jengin karonkka Nuuksiossa. Kävimme kiipeilemässä köysiradalla, saunoimme ja söimme hyvin.

Treenaan nykyisin pitkää sarjaa keyvillä painoilla. Tykkään! Vaikka tuntuukin melko pahalta.

Heidin kanssa terapialenkillä. <3

Nuo kaksi ovat mulle ihan älyttömän rakkaita. He ovat kulkeneet mukana läpi tuulten ja tuiskujen. Viime viikon tiistaina suunnistimme yhdessä.

Etätöiden paras puoli – treenit kesken päivän.

Nautin treeneistä tällä hetkellä tosi paljon!

Syksy <3

Tänään tytöt valitsivat mulle vaatteet, kun olimme lähdössä shoppailemaan. Ihmisvaatteet päällä, olisin itse valinnut varmasti jotain mukavampaa, kuten ne aina yhtä ihanat trikoot.

Aika kiva arki, vai mitä? Vaikka usein tulee valiteltua kiirettä ja stressiä, niin kyllä saan olla monesta kiitollinen.

Kommentit (1)

Sulla on ihana arki <3. Itsekin elättelen toivoa vielä omannäköisestäni arjesta, ilman turhaa negatiivisuutta, stressiä, ahdistusta ja huolta. Ehkä jokaisen vaan pitää elää vähän hankalaa elämää, että sitten osaa arvostaa oikeasti sitä hyvää elämää :).

Olet inspiroiva <3. Ihanaa että treenit kulkee ja kolotukset on vähentyneet (?).

Sulla on ihana arki <3. Itsekin elättelen toivoa vielä omannäköisestäni arjesta, ilman turhaa negatiivisuutta, stressiä, ahdistusta ja huolta. Ehkä jokaisen vaan pitää elää vähän hankalaa elämää, että sitten osaa arvostaa oikeasti sitä hyvää elämää :).

Olet inspiroiva <3. Ihanaa että treenit kulkee ja kolotukset on vähentyneet (?).

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *