Kuntoutus 26.6.2013

Ihanaihanaihana treeni!

Teksti: Elina Hovinen

Tänään oli ihanin treeni pitkään aikaan. Arvaako joku jo mitä ruumiinosaa tänään väännettiin? Jalkoja tietenkin. Tein mä hauiksia ja ojentajiakin, mutta jalkojen treenaamisesta sain parhaat kiksit. Mä pääsin vihdoinkin tekemään maastavetoa. Ensimmäinen 15 toiston sarja meni 50 kilolla, seuraava 60 kilolla ja viimeinen taas 50 kilolla. Olen iloinen, että sain noinkin paljon nousemaan! Edellisestä kerrasta on vähintään kolme kuukautta aikaa. Mun treeniasenne on jotenkin muuttunut. Nykyään treenaan, jos vaan mahdollista, vielä kovempaa ja haastan itseäni enemmän. Ennen helposti tuudittauduin aiempiin painoihin enkä haastanut itseäni tekemään asioita toisin ja kovempaa. En tiedä miksi tämä muutos on tapahtunut tai mitä mä tällä haen, mutta itseni haastaminen tuntuu nyt hyvältä. Vaikka en mä vielä ihmeitä voi tehdä varsinkaan yläkropalla, mutta voin mä tuon kuntoutustreenin painoja lisätä sitä mukaa, kun voima palautuu. Voiman palauttelu jatkuu vielä elokuulle, jonka jälkeen saan uuden ohjelman. Siihen asti väännetään tätä käsiohjelmaa + tänään saatua räjähtävyystreeniä (plyometriaa), jonka tarkoituksena on saada käden reaktiokyky palamaan.

Päivän treeni
12 min juoksua (2 km)
Jalkaprässi 3 x 15, 100 kg + kelkka (paljon se painaa)
Jalkojen nosto käsien varassa 3 x 15
Maastaveto 3 x 15, 50 kg, 60 kg, 50 kg
Varpailleennousut Smithissä 3 x 15, 60 kg
Yhden jalan kyykyt TRX-narujen avulla 3 x 10/jalka
Keskitetty hauiskääntö 3 x 15, 5 kg, 5 kg, 7,5 kg
Ojentajat niskan takaa seisten (en nyt saa päähän liikkeen nimeä) 3 x 15, samat painot kuin hauiksissa
Hauiskäännöt alataljalla 3 x 15, 30 kg, 25 kg, 25 kg
Ojentajat naruilla 3 x 15, 30 kg, 25 kg, 25 kg
Vatsat taljan naruilla kontallaan 3 x 15, 60 kg
Sivuvatsat penkissä – levypainon siirto puolelta toiselle ja ylös 3 x 15, 10 kg

Kesto: 1 h 5 min
Syke: keski – 140 bpm, max – 168 bpm
Kalorit: 484 kcal

Tänään kävin leikkauksen jälkitarkastuksessa lääkärillä ja sen jälkeen vielä fysioterapiassa. Leikattu käsi on lääkärin mukaan kuntoutunut ennätysnopeasti ja käden kanssa menee hyvin. Tämän hetkisen tilanteen perusteella voisi kuvitella, että kädestä tulee täysin terve, mutta varmaksi sitä ei koskaan voi luvata. Lupasin taas lääkärille, että juoksen sen kokomaratonin tänä vuonna, joten en todellakaan voi enää jänistää. Fysioterapiassa sain tosiaan plyometriaohjeet ja tsempit jatkaa punttijumppaa. Jälleen kerran hyvällä fiiliksellä lähdin Omasairaalasta. Jos teillä lukijoilla on joskus ongelmia olkapään kanssa, niin muistakaa ortopedi Vesa Savolainen ja fysioterapeutti Sami Niskanen. Ihan varmasti maan parhaita muidenkin kuin mun mielestä!

Sitten pieni varjopuolikin oli lääkärikäynnillä. Nyt tutkittiin vihdoinkin viikkoa ennen leikkausta vahingoittunut vasen olkapää. On se vaan ollut oireinen vieläkin. Rasittuu kuntoutustreeneistä enemmän kuin leikattu käsi. Käsi ei ole mitenkään älyttömän kipeä, mutta en mä ole vielä ehtinyt treenata kummallakaan kädellä täysillä, joten ehkä koko totuus ei ole vielä paljastunut. Kädessä ei välttämättä ole mitään, mutta sain lähetteen magneettitutkimukseen, jonka tarkoituksena on poissulkea SLAP-vaurion mahdollisuus. Nyt odottelen vakuutusyhtiöstä maksusitoumusta tutkimukseen, jonka jälkeen tiedän lisää. Peukut pystyyn sen puolesta, että käsi olisi terve! Uusi leikkaus ei ole se kaikista houkuttelevin ajatus juuri nyt. 

Salin jälkeen lähdin vielä moikkaamaan pääkaupunkiseudulle vihdoinkin rantautunutta äitiä ja sisaruksia puolisoineen. Menin hikikallena suoraan salilta. Ihana lämmin ilta. Istuttiin laiturilla, syötiin ja juteltiin. Näin vihdoinkin siskon koiravauvan ja oon ihan myyty! En oo koskaan erityisemmin pitänyt koirista, mutta tuo oli kyllä niin ihana!

Ja sitten hyvää yötä! Taas mä valvoin ihan liian myöhään. Huomenna olisi pakko herätä ajoissa, koska klo 8.30 tulee siivoojat ja sitä ennen pitää olla kämppä järjesteltynä ja itse pois alta. Tiukkaa!

Kommentit (6)

Hyvin sanottu – tuntuu kuin olisi voittanut jotakin! Tosi kuvaavaa!

Mukavaa loppuviikkoa sullekin! 🙂

Siis niin ihana tuo valkoinen karvapallo, äää, mä en kestä! 🙂

Kiva, että sun käden kuntoutus menee noin hyvin, vautsi! Oot kyllä tehnyt töitä sen eteen! Toivottavasti toisessa kädessä ei olis mitään leikkausta vaativaa!!

Tuo sesse on kyllä niin ihana!

Mä aina jotenkin havahdun näihin kommentteihin, joissa sanotaan, että olen tehnyt paljon töitä kuntoutumisen eteen, kun jotenkin en osaa ottaa kunniaa itselleni. Ehkä voisin, koska oonhan mä oikeasti tehnyt töitä ja noudattanut ohjeita. 🙂

Mä toivon ihan todella hartaasti, ettei vasemmassa kädessä ole mitään.

En ole pitkään aikaan ehtinyt lukea blogiasi ja viikonloppuna luin kertaheitolla kaikki väliin jääneet postaukset, jotka alkoivat sun purjehdusreissun alusta. Kuulosti kyllä hienolta mutta myös rankalta reissulta! Kaikki kuvat oli ihan mielettömän hienoja!! Tuo purjehdusmaailma vaikuttaa kyllä niin omalta maailmaltaan, että ei sitä edes tajua tällainen tavallinen tallaaja, joka ei ole koskaan ollut purjehtimassa eikä muutenkaan pahemmin veden kanssa tekemisissä uimista enempää! 🙂 Tuollaisella reissulla saa varmasti ainakin kaikki arkiasiat pois mielestä ja ”tuuletettua” aivoja kunnolla, ehkä ihan kirjaimellisestikin. 😀

Hienoa, että käsi on kuntoutunut hyvin! Toivottavasti toisessa kädessä ei ole mitään vakavaa!

Purjehdus kieltämättä on oma (ihana) maailmansa, sieltä saa jotain sellaista rauhaa ja juurikin tuuletusta pääkopalle, ettei mistään muusta. Merellä en kaivannut edes treenejä!

Kiva kun kommentoit! 🙂 Ihanaa kesää sulle!

Onpa ollut hyvä treeni! Ja ihana kun sulla on tullut tollanen haastaja-asenne omaan treeniin. 🙂
Siitä saa niin paljon enemmän irti ja se fiilis tollasten treenien jälkeen on ihan huippu!
Ihan ku ois voittanut jotain. 😀

Kivaa viikon jatkoa! 🙂

Hyvin sanottu – tuntuu kuin olisi voittanut jotakin! Tosi kuvaavaa!

Mukavaa loppuviikkoa sullekin! 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *