Uinti

Ihaninta on aamut

27.12.2017 Teksti: Elina Hovinen

Olen oppinut tykkäämään aamuista. Aamuissa on jotakin selittämätöntä taikaa. Parasta aamuissa on sen armollisuus. Uusi päivä on aina uusi mahdollisuus.

Aamuisin ei ole vielä ehtinyt myrkyttää mieltä millään ikävillä asioilla. Aamuisin suhtaudun asioihin positiivisesti ja koen asiat voimakkaammin. Muistan useamman aamun, jolloin olen ihan ääneen ihastellut luonnon kauneutta tai herkistynyt peräti kyyneliin, koska olen kokenut olevani niin etuoikeutettu.

Olen kyllä muutenkin ihmettelijä ja ihastelija. Jään usein ihmettelemään luonnossa pieniä kauniita asioita. Usein ihmettelen näitä asioita ääneen ihmisille, joiden seurassa kulloinkin olen. Mun lapsia tämä piirre huvittaa, mutta he myös osaavat pyytää minua katsomaan jotakin kaunista. Esimerkiksi yhtenä päivänä esikoiseni lähetti minulle kuvan kauniista auringonlaskusta. <3 Minun äitini on ihan samanlainen.

Eräänä kauniina kirpeänä joulukuun päivänä kävin Hannan kanssa Allas Sea Poolilla uimassa. Aamu oli kaunis, sellainen tummansininen ja samettinen. Mun sydän tuntui läikkyvän yli ja se kauneus laittoi hyrisemään. Helsinki näytti niin kauniilta kaikkine jouluvaloineen. Kävelin Kauppatorin halki kohti Allas Sea Poolia ja mietin miten ihana aamu. Uintitreenin aikana ehti seurata pilvien muuttuvia värejä ja seurata Helsingin heräämistä. Uintitreenistä jää kroppaan sopivan virkeä ja samaan aikaan rentoutunut olo.

Äitini kysyi minulta joululomansa alussa tekisimmekö loman aikana jotakin yhdessä. Välähti, että haluan hänen kokevan tuon saman. Tiesin, että äiti osaa iloita tuosta yhtä paljon kuin minä. Sovimme tälle aamulle treffit Länsimetrolle ja kävelimme tuota samaa reittiä Senaatintorin ja Kauppatorin halki uimaan. Tässä aamussa ei ollut sitä samaa satumaista samettia, vaan tänään tihkutti vettä. Kuitenkin altaaseen päästyämme, puolessa välissä treeniä, yllämme olevat pilvet rupesivat punertumaan ja kohta aurinko nousi upeana saaren takaa. Uimme aina yhden altaanvälin ja jäimme hetkeksi seuraamaan auringonnousua. Saimme muuten uida radalla kahdestaan, ei ollut minkäänlaista ruuhkaa.

Panimme äidin kanssa merkille, että Allas Sea Poolin pukutiloissa ja saunassa ihmiset olivat kumman hyväntuulisia. Tuntui kuin jokainen olisi pidätellyt iloa sisällään.

Joku valitteli Facebookissa juuri tänään, samassa kaupungissa, pimeyttä, sadetta ja kylmyyttä. Minä koen tämän päivän ihan toisin tuon kauniin aamuhetken vuoksi.

Kommentit (4)

Kyllä. Just noin. Mullekin aikanaan juuri työmatkat oli arjen pelastus. Sai monta kärpästä samalla iskulla. 🙂

Aamut on itsellenikin ihan lemppariaikaa. Aamu ja päivä lähtee käyntiin ihan eri tavalla työmatka- tai muun reippailun jälkeen. Lisäksi aamuvarhaisen tunnit on näin perheelliselle rauhallisinta aikaa, eikä pois yhteisestä ajasta.

Kyllä. Just noin. Mullekin aikanaan juuri työmatkat oli arjen pelastus. Sai monta kärpästä samalla iskulla. 🙂

Aivan ihanasti kirjoitettu. Osaat todella taitavasti tuoda ajatuksia ja tunteita esille tekstin muodossa. Ihan kuin olisin itse ollut mukananne, kun luin tätä. Kiitos aidosta blogista.

Olen lähdössä huomenna neljäksi päiväksi vaeltamaan Lapin erämaahan lumikengillä. On ollut ihanaa lukea aina sinun vaelluskertomuksia. Onko teillä jo uusia reissuja suunnitteilla? 🙂

Voi kiitos Laura! Sun kommentti tuntui tosi kivalta!

Ei oo nyt mitään tarkkoja suunnitelmia, mutta kova hinku olisi päästä edes lähimetsään retkelle. 🙂 Säännöllisesti on päästävä metsään. Toivottavasti sun lumikenkäilyreissu oli ihana!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *