Juoksu

Juoksun aloittaminen urheiluvamman jälkeen

18.4.2019 Teksti: Elina Hovinen

Mulla meni reilut kaksi vuotta lähestulkoon kokonaan juoksematta. Tuona aikana jalka ei kestänyt oikein mitään muutakaan rasitusta. Jouduin pitämään pitkiä treenitaukoja ja tekemään vain rauhallista liikuntaa. Mun oli pakko opetella muita keinoja, jotka korvaisivat urheilusta saatavan hyvän olon. Mun piti opetella pysähtymään ja nauttimaan rauhallisemmista liikuntamuodoista.

Aluksi se oli tosi vaikeaa, koska olen tottunut siihen, että urheilu auttaa mua keskittymään, lievittää stressiä ja pitää minut energisenä ja hyväntuulisena. Näin jälkikäteen ajateltuna urheiluvamma ja muu kropan reistailu oli osa isompaa uupumusvyyhtiä ja sen vuoksi oli tärkeää pysähtyä kuulostelemaan tuntoja vähän syvemmältä. Liikunta on ollut mulle tapa purkaa tuntoja ja siirtää ikäviä tunteita syrjään. Se on ollut myös tapa paeta vaikeita asioita.

Muistan elävästi sen tunteen, joka mulle nousi, kun katsoin onnellisena kirmaavia juoksijoita. Kaikki juoksijat näyttivät poikkeuksetta minun silmissä aivan liian onnellisilta ja hyväkuntoisilta. Mun teki mieli kampata juoksijoita tai heitellä niitä pikkukivillä kateuksissani. En kuitenkaan tehnyt mitään tuollaista, vaan yritin selvittää, mitä nämä tunteet yrittävät mulle sanoa. Urheiluvamman pitkittyminen tuntui katkeralta ja epäreilulta. Juoksu on ollut mulle aina tärkein ja rakkain laji. Tuntui todella pahalta, kun jossakin vaiheessa lääkäri arveli, etten ehkä koskaan enää voisi juosta tavoitteellisesti. Urheilu ja liikunnallinen elämäntyyli on osa mun identiteettiä ja yhtäkkiä sitä ei ollut.

Garmin Fenix 5s Plus saatu testiin blogin kautta.

Kahden vuoden aikana kunto ehti monin tavoin rapistua, vaikka oli tuosta rauhallisemmasta ajanjaksosta paljon hyötyäkin. Tuli mietittyä, miksi liikunta on minulle niin tärkeää ja miksi ylipäänsä urheilen. Ulkonäköseikat ja muu pinnallinen on nykyään toissijaisia, kun terveys ja mielen hyvinvoinnin merkitys on korostunut.

Joulukuussa päätin aloittaa #juostenjouluun-juoksuhaasteen. Kehitin haasteen, että saisin elvytettyä rakkaan harrastuksen uudestaan henkiin. Ajattelin, että hyväksi havaittu keino toimii varmasti, eli julkinen projekti. Aloitin kerrankin treenit hyvin maltillisesti ja vähän kerrallaan tehoja nostaen. Tämä on osoittautunut hyväksi menetelmäksi, sillä kroppa on kestänyt vähitellen kasvavan rasituksen.

Hoka One One Clifton 5 -tossut saatu testiin blogin kautta.

Mulle juoksun uudelleen aloittaminen on ollut merkityksellistä. Juoksu on mulle se laji, jonka avulla tunnen olevani enemmän elossa kuin milloinkaan muulloin. Juostessa olen läsnä itselleni. Olen ollut jokaisesta onnistuneesta lenkistä kiitollinen. Loukkaantumisjakso opetti sen, ettei terveyttä voi pitää itsestään selvänä. Itsestään täytyy pitää huolta – niin kehosta kuin mielestäkin.

Projektia aloitellessa en uskaltanut asettaa kummempia tavoitteita, mutta lähestyvä puolimaraton tuntuu nyt ihan mahdolliselta. Mitään ennätyskuntoa en ole ehtinyt kasvattamaan, vaikka näin ensin kuvittelin. Olen tyytyväinen, jos juoksen puolimaratonin alle kahteen tuntiin ja pysyn kunnossa heinäkuun lopun Levi Extreme Triathloniin saakka. Jos pysyn kunnossa kesän yli, haaveilen siitä, että juoksisin syksyllä maratonin kuuden vuoden tauon jälkeen.

Oletko sä joutunut pitämään taukoa liikunnasta? Minkälaisia tunteita se on sulla nostattanut?

Suosittelemme