Luonto

Metsässä harmaus ei haittaa

6.1.2018 Teksti: Elina Hovinen

Tänään oli vaihteeksi harmaa sää. Vettä tihkutti ja ikkunasta katsottuna sää näytti todella masentavalta. Olimme onneksi päättäneet jo aiemmin samalla viikolla, että lauantaina on pitkästä aikaa retkipäivä. Edellisestä koko perheen yhteisestä retkestä oli vierähtänyt jo useampi kuukausi. Minulla oli ollut jo pitkään kova hinku metsään.

Nämä meidän koko perheen yhteiset retket ja aktiviteetit ovat aina melko koomisia, varsinkin lähteminen. Jos taaperon ja uhmaikäisen kanssa asiat ovat vaikeita, niin kyllä on teinienkin kanssa. Saan käyttää kaikki maanittelu- ja lahjontataidot, että saan porukan pöpelikköön. Pohjatyöt täytyy aloittaa jo useampaa päivää aikaisemmin, että retki ylipäänsä saadaan onnistumaan. Muuten tulee täystyrmäys samantien ”en todellakaan oo lähössä mihinkään mettään”. Tämä on jotenkin ristiriitainen ilmiö, sillä metsästä lähtee aina tyytyväistä porukkaa kotiin. Ehkä se on vain periaate, että äidin ideat ovat tyhmiä.

Poluilla kulkiessa meistä lähtee ääntä – ilmassa lentelee lempeät kettuilut, samoin perheen sisäpiiriläpät, laulu raikaa ja välillä jotakin saattaa harmittaa kovaan ääneen. Ollaan me vaan silti paras tiimi. Meitä yhdistää tyhmä huumorintaju ja suorasukaisuus. Uusperhekuvio ottaa oman aikansa hitsautuakseen tiimiksi, mutta ollaan jo hyvällä tiellä. Kohta kolme vuotta olemme harjoitelleet.

Metsässäolon vaikutukset näkee lapsissakin. Tällä kertaa teimme eväät kotona ja keittelimme tauolla vain kaakaot ja kahvit eväsleipien seuraksi. Vietimme metsässä kaikkiaan kolme tuntia. Nuuksioon mennessä takapenkillä istui kolme kappaletta innottoman näköistä tyttöä, mutta kotimatkalla samat tyypit näyttivät tyytyväisiltä, mutta väsyneiltä. Paluumatkalla kävimme täyttämässä kupumme vielä Ikean lihapullilla. Kotona reppujen tyhjentämisen ja retkikamojen pesun jälkeen saunoimme jokainen kaikessa rauhassa. Iltapalaksi teimme lämpimiä leipiä ja kyytipojaksi cokista. Tosi kiva päivä eikä sään harmaus tai sade haitannut yhtään! Tähän yhtyivät kaikki.

Tämä tyyppi ilmoitti, ettei välitä tulla kuvatuksi, koska on ”jossain metsästysvaatteissa”. 😀

Tämä oli ”etukeulana”, eli johti joukkoa alkumatkasta.

Mun vaatteet: Jack Wolfskin / Scandinavian Outdoor *saatu

Ramin takki: Jack Wolfskin / Scandinavian Outdoor *saatu

Mun esikoinen on jo niin iso, että lainaa mun retkeilyvaatteita! <3

Kuvat: minä ja Rami
Edit: minä

Kommentit (4)

Mulla on myös hyviä muistoja lapsuuden retkistä ja siksi haluan vastaavia muistoja omille lapsille. Lisäksi luonnossa liikkuminen tekee hyvää ja opettaa lapsia kunnioittamaan luontoa.

Hyvää alkanutta vuotta sinullekin!

Hei!

Mitkä vaelluskengät sinulla on? Onko sinulla eri kengät talvi- ja kesäkäyttöön?

Ajattelin sijoittaa kerralla kunnollisiin kenkiin, mutten haluaisi kauhean korkealla pohjalla olevia kenkiä, joku siro malli tuntuisi varmaan omalta (:

Täällä Etelä-Suomessa on pärjännyt samoilla vaelluskengillä kesät talvet, koska varsinaisia talvivaelluksia emme ole tehneet.

Mun vaelluskengät on Lowat ja tykkään niistä ihan älyttömästi. Kannattaa käydä asiantuntevassa liikkeessä sovittamassa kenkiä. Myyjät osaavat kertoa minkälaiset soveltuu parhaiten sun tarpeisiin.

Mun kengät on melko jäykät, mutta niillä on hyvä kävellä vaikeassakin maastossa eikä jalka kärsi. Lyhyempiä päiväretkiä voi tehdä kevyemmälläkin kengällä, mutta rinkan kanssa pidemmälle vaellukselle suosittelen kunnon kenkiä =jäykkä ja paksu pohja.

Omasta lapsuudesta on mukavana muistona jäänyt mieleen lukuisat retket, joita perheen kesken tehtiin metsään ja järvelle 🙂
Jos omia lapsia joskus siunaantuu, aion heidätkin opettaa liikkumaan luonnossa, sen verran mukavaa puuhaa se on!

Hyvää alkanutta vuotta sinulle!

Mulla on myös hyviä muistoja lapsuuden retkistä ja siksi haluan vastaavia muistoja omille lapsille. Lisäksi luonnossa liikkuminen tekee hyvää ja opettaa lapsia kunnioittamaan luontoa.

Hyvää alkanutta vuotta sinullekin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *