Terveys

Miksi liikun tai olen liikkumatta?

10.12.2012 Teksti: Elina Hovinen

Sporttiblogeissa kiertää haaste, jossa pyydetään listaamaan asioita, miksi liikkuu ja asioita, jotka saavat jättämään treenin väliin. Minäkin nyt sitten listaan, koska muutkin. Tosin uusimmassa Evitassa olen nämä asiat aika tyhjentävästi kertonut.

Liikun, koska…

  • Olisin kiukkuinen ämmä ilman liikuntaa. Mun on pakko päästä säännöllisesti purkamaan patoutuneet höyryt ulos kropasta. Kaikki kasvatusturhautuminen, parisuhdekiukku, työärsytykset, omat mielen mutkat, you name it. Kaikki mutkat loivenee ja kiukku haalistuu ja monesti asiat löytävät kuin itsestään oman lokeronsa päässä treenin aikana tai jälkeen. 
  • Urheilun kautta olen ymmärtänyt, että pystyn ylittämään itseni. Tai oikeastaan olen ymmärtänyt, mitä tarkoittaa tahto. Kaikkea voi tehdä, jos vain päättää. Kroppa kyllä tekee, jos pää on päättänyt tehdä ja jos pää on päättänyt, ettei jaksa, kroppakaan ei jaksa. Tämän oivaltaminen on opettanut mulle paljon ja pystyn ammentamaan tätä muuhunkin elämään. Ei pidä rakentaa itselleen esteitä tai varsinkaan laittaa itseään mihinkään lokeroon.
  • Haluan olla terve ja hyvävointinen. Voisinpa väittää, että säännöllisen liikkumisen ansiosta sairastan tosi vähän. Voisin väittää, että sairaspoissaolopäivät viimeisen neljän työvuoden ajalta voi laskea kahden käden sormilla. Sänkyyn kaatavaa flunssaa en ole potenut vuosiin. Voin hyvin ja jaksan paremmin kun liikun. 
  • Haluan näyttää urheilulliselta. Toki minua motivoi myös ulkoiset seikat. Mielestäni urheilullinen vartalo näyttää hyvältä, joten miksen itsekin haluaisi pyrkiä sellaiseen ulkomuotoon. Pyrin pitämään kuitenkin edellä mainitut asiat etusijalla ja toivon, että tämä ulkonäkö-aspekti tulee vain tämän elämäntavan sivutuotteena myös jatkossa, vaikka viime aikoina olenkin vähän enemmän keskittynyt kehon muokkaamiseen. Kehon muokkaaminen on aika palkitsevaa ja siksi myös koukuttavaa, mutta en halua lähteä liiaksi sille tielle.

Sohva kutsuu…

  • Itsestään selvästi silloin, jos olen kipeä tai joku paikka on rikki. Jos olo on jotenkin outo tai tukkoinen. Silloin ei liikuta, tyhmä ei pidä olla.
  • Jos ei vaan huvita. Useimmiten huvittaa, mutta jos joskus ei huvita, niin sitten jään lötväämään ilman tunnontuskia.
  • Jos joku keksii mulle parempaa tekemistä. Kaverit pyytää kahville, istumaan iltaa, kutsuu itsensä kylään, lapset haluavat tehdä jotakin… Yleensä nämä eivät tule yllättäen ja olen jo ehtinyt miettiä missä välissä teen treenin. Usein tällaisissa tilanteissa joko juoksen tai pyöräilen töihin tai treenaan kotona.
  • Force majeure. Joku ihan ylivoimainen este, etten vaan pysty ratkaisemaan sitä yhtälöä, miten pääsisin treenaamaan, vaikka haluaisin.

 

Mitkä asiat saavat teidät liikkumaan tai jättämään treenin väliin? Kertokaa kommenttiboksiin, että saisin taas vähän kuulla, mitä te mietitte.

Lue myös

Suosittelemme