#endorfiinikylässä 17.9.2015

Minä ja tanssi ei sovita yhteen, mutta miten tankotanssi?

Teksti: Elina Hovinen

https://youtu.be/xqx_trGBsT8

Viime viikolla menin Sofian vieraaksi tankotanssistudiolle. Tuona perjantaina oli tarkoitus kuvata uusi jakso #endorfiinikylässä-sarjaan. Kuvauksia sopiessa olin ihan rennoilla fiiliksillä, mutta kuvauspäivän lähestyessä jännitys alkoi lisääntymään. Kuvauspäivän aamuna olin jo suorastaan kauhuissani. Mua rupesi kauheasti jännittämään vähäpukeisuus. Ihan yhtäkkiä. Sain kehiteltyä pienimuotoisen kroppakriisin aamupäivällä ennen kuvauksien alkua. Snapchatissa tästä avauduinkin tuona aamuna. Toinen asia mikä jännitti oli tanssillisuus. En ole koskaan osannut tanssia. En millään muotoa. Olen musikaalinen ja mulla on rytmitajua, mutta tanssillisuus, puhumattakaan tanssin kautta itseilmaisu, on jotain aivan yliluonnollista minulle. Tästä syystä olen vältellyt aina myös koreografisia jumppatunteja. Mun raajat ei vain tottele, ne liikkuu aivan omavaltaisesti juuri vääriin suuntiin. Olen yrittänyt päästä tästä kammosta yli heittäytymällä tämänkaltaisiin kokeiluihin ja nauramalla itselleni. En voi oppia, jos en anna edes tilaisuutta opetteluun.

Pääsin tuosta kroppakriisistäkin yli ilman suurempaa draamaa. Snapchatille pitämäni monologin aikana tajusin, että olen vartalooni kuitenkin ihan tyytyväinen. Tällä vartalollani pystyn tekemään juuri niitä asioita, joita sillä pitääkin pystyä tekemään. Olen terve ja hyväkuntoinen. Loppujen lopuksi selluliittini on useimmille naisille varmasti ihan hyvää vertaistukea. En edes halua yrittää väittää, etteikö minulla olisi selluliittia tai tavoitella viimeisen päälle timmiä vartaloa, koska se ei ole mielestäni sen arvoista. Eli reippain mielin lyhyissä shortseissa peilejä täynnä olevaan tanssistudioon ja nauha pyörimään. Jaiks.

Rock the Pole -tankotanssistudiolla minua odotti Fitness Führer -blogin hauska Sofia. Sofian kanssa tavattiin ensimmäisen kerran vuosi sitten Partiomestari-ohjelman kuvauksissa Kemiönsaarella. Sofian kanssa meitä yhdistää juoksu, äitiys ja rento ote treenaamiseen. Urheilun ei tarvitse olla vakavaa, vaan asioita voi tehdä uteliaisuudesta, kokeilunhalusta ja fiilistelyn vuoksi. Sofia treenaa monipuolisesti erilaisia juttuja ja jalkojen mustelmista päätellen paljon tankotanssia ja tuolitanssia. Älkää kysykö minulta tuolitanssista mitään, vaan lukekaa Sofian blogista. Suosittelen muutenkin tuon blogin lukemista, nimittäin siellä on teräviä havaintoja, hauskoja sattumuksia ja hyvin kirjoitettua tekstiä.

En tänään näköjään meinaa päästä asiaan ollenkaan. 😀

Ennen varsinaista tankotanssin opettelua lämmiteltiin hieman ja sen jälkeen lähdettiin vaihe vaiheelta opettelemaan tankotanssin perusliikkeitä. Sofia oli kunnianhimoisesti suunnitellut opettavansa mulle muutaman yhdistelmäliikkeen. Mä vähän jähmetyin, kun piti ojentaa nilkkoja ja olla sirosti ja naisellisesti. Mä olen vähän äijä ja koen monesti olevani kornin näköinen, jos yritän olla naisellinen. Noh, taas ne omat päänsisäiset oletukset ja lukot nurkkaan ja heittäydytään nyt tähän. Lähdin rohkeasti kokeilemaan kaikkia Sofian neuvomia juttuja, vaikka mua jännitti ja pelottikin, että a) nolaanko mä nyt itseni teidän edessä (Sofia mua ei jännittänyt) ja b) opinko mä yhtään mitään. Sofia oli kauhean kannustava ja opetti liikkeet vaihe vaiheelta. Ehkä mä jotain opinkin. Kerro sä? Tankotanssi oli aika vaikeaa. Liikkeiden tekeminen vaatii aika paljon voimaa ja kehonhallintaa. Lisäksi ainakin näin aloittelijalla kipeytyivät sisäreidet ihan mukavasti. Tankotanssissa olisi varmasti loputtomasti opeteltavaa ihan jo liikkeiden osalta ja siihen jos vielä lisäisi sen tanssillisen elementin, niin johan olisi ainakin minulle haastetta. Kivaa se oli ja näin jälkikäteen asiaa vielä rauhassa mietittyäni voisin hyvinkin mennä uudestaan. Saattaisin jopa uskaltautua ihan tanssitunnille. Nyt kun tälle heittäytymislinjalle on lähdetty, niin ei suljeta mitään vaihtoehtoja pois, koska sarjan tarkoitushan on mennä epämukavuusalueelle ja kokeilla asioita, joita en ole vielä tehnyt.

Yritän saada ensi viikon jakson tehtyä ennen Kilpisjärvelle lähtöä, mutta voi olla, että sarjan julkaisussa tulee viikon tauko. Editointia odottavassa jaksossa kävin Nanan kanssa kokeilemassa Street Workoutia ja harjoittelin muun muassa muscle upia. Tätä tuntia olin itse odottanut innoissani, nimittäin Nanan tekemät jutut ovat sellaisia, joita olen jo pitkään halunnut opetella.

Kommentit (6)

Heh. 🙂 Haastavaa se tosiaan onkin. Kiva kuulla, että tykkäät tästä sarjasta. Jatkoa on luvassa. 🙂

Hyvinhän sä vedit!! 🙂 Tankotanssi on kyllä niiiiin erilaista kuin mikään muu (ja sairaan rankkaa)! Mä pääsin kokeilemaan tankotanssia ekaa kertaa omissa polttareissa ja se oli hmm..mielenkiintoista! 😀 Ei ehkä ihan oma laji, mutta on se hyvä kokeilla aina välillä uusia juttuja ja uskaltautua pois sieltä omalta (äijäily)mukavuusalueelta!

Haha, mä ainakin yritin. 😀

Ei tuo munkaan laji ole, mutta kivaa siitä huolimatta. 🙂 Mukavuusalueelta poistuminen on ehdottomasti hyvästä, teen sitä jatkossakin.

Sähän oot todella upeassa kunnossa! Itse en selluliittia huomannut, vaikka yritin ihan katsoa kun asiasta mainitsit 😀 olen kerran kokeillut tankotanssia ja tykkäsin, mutta oli se todella haastavaa.

Sitä on, en lämpimikseni siitä puhu, mutta (onnekseni) se ei tuossa videolla näy. 🙂

Tankotanssi on vaikeaa.

Hyvinhän tankotanssahtelu sujui ensikertalaiselta! 😀 Haastavan näköistä hommaa kylläkin. Kivoja nämä Endorfiinikylässä pätkät, lisää näitä!

Heh. 🙂 Haastavaa se tosiaan onkin. Kiva kuulla, että tykkäät tästä sarjasta. Jatkoa on luvassa. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *