Pyöräily 18.1.2013

Perjantain pakkasakka

Teksti: Elina Hovinen

Tämä päivä lähti heti aamusta jotenkin ihan vinoon. Heräsin ihan liian myöhään enkä osannut päättää millä välineellä lähden töihin. Pörräsin kiukkuisena ympäri nurkkia ja lopulta hirveellä uholla varustauduin -21°C pakkaseen ja köpöttelin pyörävarastoa kohti.

Osasin pukea riittävästi päälle eikä edes palellut. Päällä oli kaksi pipoa, joista toinen kommado-, kaksi kerrastopaitaa, tuulen pitävä takki, kerrastohousut, softshell-housut, tuulihousut, kahdet sukat, kahdet hanskat, kaksi kaulahuivia.

Aamu oli kaunis ja olo oli pyöräilyn jälkeen ihan toinen. Oli silti vaikeuksia motivoida itseäni vielä yhteen työpäivään. Tämä oli 12. työpäivä putkeen. Lopulta sain ihan mukavasti aikaiseksi päivän aikana. 

Auringonlasku oli tänään kauniimpi kuin nousu, harmi etten päässyt sitä ikuistamaan bussin ikkunasta. Taivaanranta oli tulipunainen. En siis jaksanut sisseillä takaisin kotiin, vaan nappasin töihin jääneen takin naulakossa ja hyppäsin bussiin.

Nyt odottelen miestä saapuvaksi kotiin. Käydään ostamassa lapsille karkkipäivän karkit ja itsellekin jotakin hyvää syötävää ja loppuilta kuluu sujuvasti sohvalla katsellen koko perheen lemppariohjelmaa The Voice of Finlandia.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kommentit (9)

Joo, niin tekee. Mä en oo vaan saanut aikaiseksi hommata laseja.

Sulla on kyllä aika makee työmatkareitti 🙂

Vitsit mikä sissi oot!! 🙂 Tosin oon itsekin pitkälti sitä mieltä, että oli mikä ilma tahansa, se on vain pukeutumiskysymys! 🙂 Mutta silti turvauduin tänään(kin) bussiin. 🙂

Voi juku, mulla tuli toi sama mieleen kuin edelliselläkin, että oot kyllä supersissi! Sulla on asenne kohdallaan!!! Oot kyllä esikuva varmasi monelle! Ja tosiaan, tuttu tuo sun reitti, ja se on todella kaunis! 🙂

Samanlaisella kiukulla päätin kanssa pyöräillä -24-asteen pakkasessa töihin ja illalla takaisin. Hieman työkavereilta tuli kuittailua kypärämyssystä ja muista lämpimistä vaatteista. Asenteesta se eniten on kiinni ja ei siellä sit niin kylmä ollutkaan. Kummasti sitä tottuu keliin kun keliin, kun ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin mennä pyörällä töihin.

Melkoiset varusteet saa talviurheilussa kyllä olla, mutta eniten se on asenteesta kiinni. Onko sinulla muuten pyöräilykengät? Entä miten kuljetat vaihtovaatteet ja muut tavarat, käytätkö pyörälaukkua vai reppua tms.?

Heitin sinulle haasteen toisen blogini puolella, eli jos joskus ehdit niin vastailehan 11 kohdan haasteeseen: http://www.papupatasi.blogspot.fi/2013/01/11-asiaa.html

Nostan hattua! Tässä pakkasessa todellinen sissisuoritus.

Anonyymi: EIkö ole! Ei tuohon maisemaan kyllästy koskaan.

Vakkari-lukija: Pukeutumiskysymys se juurikin on. Mutta onhan se helpompaa hypätä bussiin, silloine ei oo niin tarkkaa sen pukeutumisen kanssa. Mutta jos joka päivä urheilee ulkona, niin silloin kynnys siihen ei oo niin korkea. 🙂

Haamu: Kiitos, ihana kommentti! 🙂

Katri: Niinpä, ei ilma tuntunut niin kylmältä, kun oli sopivat varusteet! 🙂

Paula: On mulla pyöräilykengät ja siinä päällä tuulenpitävät suojukset. Mulla on aina reppu, jossa kulkee aina vähintäänkin meikit. Mulla on työpaikan pukkarissa aikamoinen arsenaali kaikenlaista tavaraa. Siellä on valmiina pyyhe, hygieniavälineet ja parikin asukokonaisuutta, joten aina ei tarvitse kuljettaa kaikkea mukana aasta ööhön. Kiitos haasteesta, koitan ehtiä vastata! 🙂

poppis: Heh, kiitos! 🙂

Hei! Kun kova pakkanen,niin kirkkaat ajolasit suojaavat viimalta ja lumipyryltä! Kesällä taas saa suojaa kaikenmaailman ”pörriäisiltä ja pölyltä…

Joo, niin tekee. Mä en oo vaan saanut aikaiseksi hommata laseja.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *