Ruoka 12.11.2014

Ruokavaliomietteitä ja treenaajan välipala

Teksti: Elina Hovinen

*Yhteistyössä Arla Protein

Minulta on usein kysytty treenaamisesta, hyvinvoinnista ja ruokavaliosta. Treenaaminen sujuu, se on kivaa eikä minun tarvitse kauheasti ponnistella motivoidakseni itseäni liikkeelle. Hyvinvointi onkin sitten mutkikkaampi juttu, koska se koostuu niin monesta asiasta ja kokonaisuudesta. Kirjoittelen hyvinvoinnista toisella kertaa. Nyt kirjoitan ruokavaliosta, koska se on minulle se vaikein asia kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Se on niin älytön viidakko, että hengästyttää. On niin monta vahvaa mielipidettä siitä miten pitäisi syödä. Olisi niin paljon asiaa, joista pitäisi ottaa selvää, mutta ei oikein tunnu aika ja viitseliäisyys riittävän. Ruokavalion suhteen itselläni punaisena lankana ja ohjenuorana kulkee se, mitä noudatan elämän jokaisella osa-alueella – teen sellaisia asioita, jotka tuntuu hyvältä, luontevalta ja helpolta. Mitään ei pidä tehdä, vaan jokainen voisi tehdä niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä ja sopivalta kussakin hetkessä. Mennyttä on turha murehtia eikä tulevaisuudenkaan asioiden pähkäily kauheasti johda mihinkään. Tehdään valintoja tässä hetkessä ja eletään niiden mukaisesti.

Pyrin viimeiseen asti välttämään sitä, että kertoisin muille miten tulisi tehdä, ajatella tai syödä. Kerronkin nyt, miten minä teen. Tee sinä sinulle sopivia valintoja. Olemme yksilöitä ja meille ei kaikille sovi samanlaiset jutut.

Aamupalatarpeet

Olen ruokavalion suhteen aika höveli. En nipota mistään. Teen valintoja helppous-näkökulma edellä. Syön karkkia, jos sitä tekee mieli. Otan jälkiruokaa, jos siltä tuntuu. Olen jo jonkin aikaa sitten päässyt siitä ajattelusta eroon, että ”jos mä nyt syön tämän, niin en voi syödä tuota” tai ”jos syön tämän, niin illalla pitää kyllä mennä lenkille”. Syön herkun hyvillä mielin ja nautin siitä hetkestä ja jatkan elämää eteenpäin ilman mitään paineita tai tehtävälistaa.

Usein aamuisin paistan esikoiselle banaanipannarin (keliaakikko), pienemmät voitelevat omat leipänsä tai pyytävät saada kananmunalätyt ja pistän meille kaikille vielä blenderiin smoothien tulemaan.

Töissä syön työpaikkaruokalassa tukevan lounaan. En jaksaisi millään kikkailla omien eväiden suunnittelun ja kuljettamisen kanssa. Mulla kulkee aina repussa muutenkin puoli omaisuutta mukana. Aina sieltä työpaikkaruokalasta löytyy minulle syötävää. Teen toki linjastolla valintoja, niinhän me kaikki. Välillä otan leipää, välillä en. Yleensä otan salaattia ja kasviksia lähes lautasen täydeltä ja heitän siihen päälle vielä lämpimästä linjastosta jotain proteiinipitoista. Välillä haluan ottaa riisiä, perunaa, pastaa, välillä en. Teen valintoja siltä pohjalta mitä mulla tekee mieli. Keho tuntuu aika hyvin antavan vinkkejä siitä mitä kroppa kulloinkin tarvitsee.

Välipalaksi otan välillä työpaikkaruokalasta hedelmän, jälkiruokarahkan tai leipää. Välipaloja kuljetan välillä myös kotoa. Olen kuljettanut proteiinipatukoita, pähkinöitä, rahkaa ja heraproteiinipirtelöjauhetta. Välipala on aivan ehdoton osa päivän ruokavaliota. Minä en ainakaan jaksa iltaan asti skarppina ja iloisena, jos verensokeritasot putoaa.

Ilman välipalaa käy näin. 😀

Sain Arlalta testattavaksi uusia proteinjogurtteja, joista on tullut minulle loistava välipalavaihtoehto. Ja lapsille. Lapsethan meinasivat syödä nämä multa käsistä ennen kun ehdin edes töistä kotiin. 😀

Tämä tuote on rahkan ja jogurtin välimuoto. Makuina on karhunvatukka-vanilja, mango-ananas ja toki myös maustamaton. Maku on ihanan freesi eikä yhtään keinotekoisen oloinen ja koostumus sopivan paksu, ei yhtään litkumainen. Purkki sisältää 15 grammaa proteiinia. Jogurtin makeus tulee marjoista ja hedelmistä, lisättyä sokeria ei onneksi ole. Jogurtista ei myöskään tule sellaista epämääräistä pahaa jälkimakua, joka tulee monista vastaavankaltaisista tuotteista. Mä en tykkää yhtään makujogurteista, enkä niitä suostu meidän jääkaappiin ostamaan. Senkin vuoksi lapset olivat näistä niin onnessaan. 😀 Minä natsiäiti annan jogurttia vain maustamattomana ja sitä maustetaan sitten marjoilla, hedelmillä, myslillä, hunajalla tai pähkinöillä. Oikeasti tytöt tykkäävät maustamattomasta jogurtista eivätkä ihmeemmin vaadi sokerijogurtteja enää. On ollut jännä huomata, miten heidänkin ruokailutottumukset muuttuvat vähitellen samaan suuntaan kuin omani. Ostan heille leipää, mutta se käy koko ajan huonommin kaupaksi. Muroja en ole myöskään pitkään aikaan kantanut kaupasta kotiin. Niissä on aivan käsittämätön määrä sokeria. Miten lapsraukat voisivat jaksaa koulussa jonkun murohöttöaamupalan voimin? Sivuraide, mutta ajatus pohdittavaksi.

Töistä kotiin tultua yleensä syön ensin jonkun nopean pienen välipalan, että jaksan edes ajatella ruoanlaittoa. Yleensä se on ollut hedelmä tai rahka, nyt uutena vaihtoehtona tämä Arla Protein -jogurtti. Jogurtti käy myös loistavasti treeninjälkeisenä välipalana. Sopivan kokoinen ja juuri passeli välipala heti treenin jälkeiseen proteiinintarpeeseen.

Päivälliseksi pyrin syömään toisen lämpimän aterian tai muuta tukevaa. Iltapalaksi saattaa riittää jokin kevyempi versio riippuen päivällisen ajankohdasta.

Kotitreeninjälkeinen datailu- ja jogurttihetki

Olen tosi huono ottamaan proteiinipirtelöitä tai proteiinipatukoita treenin jälkeen. Niiden maku on harvoin mun mieleen. Tykkään syödä jotain mikä maistuu hyvältä ja tykkään pureskella tai lusikoida jotain suuhuni, joten senkin puolesta Arla Protein -jogurtti sopii meikäläisen jääkaappiin mainiosti. Jos jotain kritiikkiä saa esittää, niin purkin koko voisi olla tuplasti isompi. Nimimerkillä kova ruokahalu.

Kommentit (18)

🙂

Heh, kiitos päivän piristyksestä, noi tekstiviestit oli ihan huippuja! Omia lapsia ei ole, mutta sen verran olen lasten kanssa ollut tekemisissä, että naurattivat ihan ääneen 😀 Muutenkin tykkään blogistasi: sopivassa suhteessa liikuntaa ja tällaista terveen rentoa asennetta toisin kuin esim. monissa fitness-blogeissa.

Mä nauroin niille ihan kippurassa.

Kiitos palautteesta! 🙂

Hihi, noi viestit oli kyllä hauskoja! Piristi päivää täälläkin! 😀

Täytyypä koittaa noita jogurtteja. Mulla alkaa tämä mun ainainen rahka+mansikat++lesitiini -yhdistelmä tulla jo korvistakin ulos, vaikka hyväähän sekin on edelleen.

🙂

Juu, nuo on kyllä kivaa vaihtelua.

HEh, meillä lapset saavat kyllä murojakin… Tosin meillä se tarkoittaa joku niitä talk muroja tai sitten gluteiinittomia corn flakeseja (koska ei lisättyä sokeria). 😀

Nuo murot mäkin saattaisin kelpuuttaa. 🙂

Moikka! Onko jogurteissa jotain muuta makeutusainetta? (aspartaamia tms). En voi vielä uskoa, että olisi oikeasti tullut hyvä uusi tuote, haluan kyllä 🙂

Hyviä uutisia, ei ole aspartaamiakaan.

Hei, eka kertaa uskaltaudun kommentoimaan sulle… Tykkään seurata blogiasi, ihana että vaikutat suhtautuvan niin terveesti ja maanläheisesti treenaamiseen ja syömisiin! Mutta en voi välttyä blogiasi lukiessa inhottavalta ajatukselta… kaupallista! Mainostamista!:( Ymmärrän tietty että blogi on osa elantoasi ja bisnestä, mutta lähes jokaisessa postauksessa petyn kun huomaan että aaa siksipä se nyt tästäkin kirjottaa ja tätä kehuu…:(
Negasta huolimatta kiitos kivoista jutuista!:)

Kiitos kun jätit kommentin.

Ymmärrän tuon fiiliksen, mutta haluan selventää, että en kirjoita ja/tai kehu mitään, ellen ole oikeasti sitä mieltä.

Voi vitsit, tuli aika hauska fiilis kun tätä lukiessa koko ajan mietin miten samanlaiset ruokatottumukset itsellä on! Syön yleensä aamupalan tosin työpisteellä, mutta varsinkin tuo työpaikkaruokala -osio, ihan samalaista kun minullakin. joka päivä katson erikseen mitä on tarjolla ja sen perusteella teen valinnat, kannan mukanani välipalat tai otan välillä leivän ruokalasta. Haha! 🙂 ja just ostin noita Arlan proteiinijogurtteja ensimmäistä kertaa, mutta en oo vielä ehtinyt maistaa.. tämän jälkeen odotukset kyllä korkealla enkä malta odottaa että pääsen maistamaan. 😀

Hauskaa. 🙂

Maistoitko? Mitä pidit?

Hyviä, helppoja, kivaa vaihtelua! niitä onkin eksynyt nyt jo pidemmän aikaa ostoskoriin. 🙂

Muakin nauratti nuo tekstiviestit, kiitos kun jaoit ne:D Paljon asiaa tärkeästä aiheesta mutta vähän minuakin ehkä häiritsee tuotepostaukset.

Kiitos palautteesta.

Minulle nämä tuote/yhteistyöpostaukset on kivaa vaihtelua ja varsinkin tällaisessa elämäntilanteessa, jossa en halua kamalasti yksityiselämästäni kertoa, niin nämä tuntuvat helpolta toteuttaa ja pitää blogi pystyssä. Toivottavasti ymmärrät.

Mä olen samaa mieltä, kaupallisia yhteistyöpostauksia voi olla mukana mutta ei kovin paljoa. Kivempaa olisi lukea sun arjesta ja liikkumisesta. Kaupalliset postaukset on vähän sama kuin lukisi lehteä, joka on täynnä mainoksia tai monen sivun kaupallisia juttuja. Kohtuudella kaupallisuutta siis :).

Kiitos sinullekin, lukisitko edellisen kommenttini. 🙂

🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *